Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

Laillisuusperiaate

Perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Antikainen, Kaisa Juuso ja Ari Koponen jättivät tänään eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen, jolla yhdenvertaisuussuunnittelu laajennettaisiin koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja tuottajia.

Suurimpana ongelmana perussuomalaiset näkevät lakiin sisältyvän uuden häirintäilmiantokanavan, jonka mukaan häirinnän voidaan jatkossa tulkita kohdistuvan myös ihmisryhmään ilman varsinaista asianomistajaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ja ”yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö” voisivat viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan kanteluna sellaisen puhtaasti heidän arvioonsa perustuvan syrjintäasian, jossa ei ole asianomistajaa. Tämä voi johtaa perussuomalaisten mukaan mielivaltaan.
&#8211; Tällainen hämärtää oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisten on voitava selvästi ennakoida, mikä on kiellettyä, Sanna Antikainen huomauttaa.
&#8211; Hallituksen esitys lisäisi mahdollisuutta hyvin tulkinnanvaraisiin syrjintätapauksiin, joissa pahimmillaan voi olla kyse mielivallasta ja poliittisista tai henkilökohtaisista erimielisyyksistä.
Myös Kuntaliitto on huomauttanut lausuntopalautteessaan, että asian vieminen lautakuntaan ilman yksilöityä asianomistajaa voi aiheuttaa kunnan näkökulmasta vaikeaselkoisia tilanteita.
Käytännössä hyödytön tai haitallinen esitys
Perussuomalaiset arvioivat, että yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta on kyseenalaista, muuttaako tai parantaako hallituksen esitys nykytilaa mitenkään. Kaisa Juuso huomauttaa, että jo nyt varhaiskasvatuslaki vaatii yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä.
&#8211; Kuntaliitto on huomauttanut palautteessaan, kuinka laajasti suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nyt alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on laadittava esimerkiksi henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, Juuso toteaa.
&#8211; Voidaankin arvioida, ettei esityksen mukainen yhdenvertaisuussuunnittelu käytännössä muuta saati paranna tasa-arvoa varhaiskasvatuksen yksiköissä vaan sen käytännön seuraamukset ulottuvat lähinnä hallinnollisen työmäärän lisääntymiseen, Juuso arvioi.
Varhaiskasvatukseen ei kaivata lisäpaineita
Hallituksen esityksen toteutuessa varhaiskasvatuksen velvoitteet laajenevat, vaikka samaan aikaan varhaiskasvatuksessa kärsitään laajasta resurssipulasta. Esityksessä arvioidaan lain vaatimien suunnitelmien laadinnan vievän ensimmäisellä kerralla kaksi tuntia.
&#8211; Arvio on asiantuntijoidenkin mukaan täysin alakanttiin, Ari Koponen huomauttaa.
&#8211; Kaikki ylimääräinen hallinnollinen työ, jota hallitus nyt tällä esityksellään lisää, vie aikaa ja resursseja varhaiskasvatuksen ydintoiminnasta eli lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta.
&#8211; Esitys on lasten varhaiskasvatuksen kannalta turha tai pahimmillaan jopa haitallinen sen hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi, joka aiheuttaa resurssipulasta kärsivälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta, Koponen päättää.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallitus kiristää varhaiskasvatuksen ruuvia – lisää velvollisuuksia ja uusi ilmiantokanava

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan sananvapauden tilasta. Meri vaatii muutosta kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaan lakipykälään kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen voi johtaa.

Tällä hetkellä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy asettamalla yleisön saataville tai muutoin levittämällä tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan laissa määriteltyjä vähemmistöryhmiä. Panettelu ja solvaaminen ovat perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren mielestä tulkinnanvaraisia ja huonoja termejä rikoslain tarkkuuden kannalta.
&#8211; On selvää, että väkivallalla uhkaamista tai siihen yllyttämistä ei tule sallia ketään kohtaan. Nykylainsäädäntö kieltää kuitenkin väkivallan lisäksi panettelevan ja solvaavan viestin tai mielipiteen, ja niiden osalta laillisen ja laittoman ero on hankalasti määriteltävissä. Sananvapaudella tulee turvata oikeus puhua suoraan ja halutessaan kärjistäenkin, ja tätä oikeutta yritetään nykyään rajoittaa niin sanottuun vihapuheeseen vedoten, Meri painottaa.
Laillisen ja laittoman ero on kansalaisille epäselvä
Rikoksesta tuomitseminen on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain silloin, kun teko on nimenomaisesti laissa säädetty rangaistavaksi. Rangaistavien tekojen tulee olla selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuja siten, että jokainen ymmärtää jo etukäteen, mikä on kiellettyä ja mikä ei.
&#8211; On huomionarvoista, että perustuslakivaliokunta ei ole antanut lausuntoa pykälää säädettäessä. Siten tarkkarajaisuutta ja selkeyttä ei ole riittävällä tavalla varmistettu. Aikoinaan lakia 90-luvulla säädettäessä hallituksen antama esitys sisälsi tarkennuksen, jonka mukaan rikokseen syyllistyy tiedon levittämisellä ”aiheuttaakseen ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää, ja teko on omiaan aiheuttamaan sanotunlaisen seurauksen”.
&#8211; Tämä tarkentava vaatimus, jolla teon tosiasiallista vaarallisuutta korostettiin, kuitenkin poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana lakivaliokunnassa keskustan, demareiden ja kokoomuksen johdolla. Siten pykälän soveltamisala on ollut 90-luvulta saakka niin laaja, että laillisen ja laittoman ero on epäselvää.
Syytteitä nostettu omituisilla perusteilla
Viime vuosina on ollut lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa syyttäjä on nostanut syytteitä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sellaisin perustein, jotka tuntuvat arkijärjellä ajateltuna jopa oudoilta. Perussuomalaiset vaativat lainsäädäntöön muutoksen, jotta hankalasti ennakoitavilta oikeudenkäynneiltä vältytään ja ihmiset uskaltavat vapaasti kertoa mielipiteensä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä rikospykälää tulisi muuttaa siten, että tunnusmerkistöön lisätään aikaisemmin ehdotettua vastaava vaatimus teon tosiasiallisesta vaarallisuudesta. Vain rikoksella uhkaamisen tai rikokseen yllyttämisen tulisi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. Silloin esimerkiksi väkivallalla uhkaaminen ja siihen yllyttäminen olisi kiellettyä, mutta laki kunnioittaisi myös eri mieltä olevien sananvapautta, Meri sanoo.
Nykyisellä laintulkinnalla hiljennetään ihmisiä
Nykyisellä laintulkinnalla vaikutetaan siihen, uskaltavatko ihmiset puhua, kun mielipiteen ilmaisusta rangaistaan rikosprosessilla.
&#8211; Sananvapaus on perustuslailla turvattu oikeus. Siitä tai muistakaan perusoikeuksista ei tule kevyin perustein tinkiä. Demokratian ja vapaan yhteiskunnan kannalta on vaarallista, että nykyisellä rikoslailla saadaan osa ihmisistä hiljennettyä, ja tämä kehitys on saatava loppumaan. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen pahimmillaan johtaa.
Mielipideoikeudenkäynnit kuormittavat tuomioistuimia
Sananvapauden merkityksen lisäksi Meri kiinnittää huomiota tuomioistuinten työtilanteeseen.
&#8211; Yhteiskunnallisessa keskustelussa voidaan käyttää kovaa kieltä, ja joku voi helposti pahoittaa mielensä toisen kärjistävästä kommentista. On kuitenkin täysin järjetöntä, että kiireiset tuomioistuimet käsittelevät rikosasioina tapauksia, joissa on kyse esimerkiksi yhden henkilön uskonkäsityksestä tai maahanmuuttoon liittyvästä mielipiteestä. Tällaisten juttujen käsittely on poissa vakavampien rikosten selvittämisestä, Meri toteaa.
&nbsp;

Leena Meri: Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista – ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle pitkään odotetun esityksen rikoslain 20. luvun seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Yksi keskeinen ehdotus liittyy lapsiin kohdistuviin rikoksiin, sillä alle 16-vuotiaisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista säädettäisiin jatkossa erillään aikuisiin kohdistuvista rikoksista.

Kansanedustaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri pitää tätä tarpeellisena uudistuksena.
&#8211; Esityksen mukaan lapsenraiskauksen tunnusmerkistö lähtökohtaisesti täyttyy, kun aikuinen on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa ja tietoinen lapsen iästä.
&#8211; Jatkossa ei enää tarvitse pohdiskella, onko väkivaltaa käytetty tai onko 10-vuotias lapsi sellaisessa avuttomassa tilassa, ettei hän kykene itseään puolustamaan. Lisäksi minimirangaistuksen ollessa kaksi vuotta lapsenraiskaajat tuomitaan ehdottomaan vankeuteen. Tämä on tärkeä uudistus, ja olen myös itse tehnyt vastaavan lakialoitteen jo vuonna 2017, Meri kertoo.
Ehdotuksessa on tiettyjä epäselvyyksiä
Keskeinen muutos aikuisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa olisi raiskaussäännöksen muuttaminen vapaaehtoisuuteen perustuvaksi.
&#8211; Vapaaehtoisuuteen perustuvalla rangaistuksella tavoitellaan ehdottomasti kannatettavaa asiaa, eli jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja jokaisella on oltava valinnanvapaus siitä, minkälaisia seksuaalisia tekoja toteuttaa. Ehdotuksessa on kuitenkin tiettyjä epäselvyyksiä ja kysymyksiä, joiden kanssa on syytä olla tarkkana ennen lain hyväksymistä, Meri huomauttaa.
&#8221;Valta-aseman väärinkäyttö&#8221; on käsitteenä laaja
Raiskaussäännöksessä määritellään erikseen tilanteet, joissa henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena. Yksi tällainen tilanne on erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö, joka voi esityksen mukaan olla käsillä esimerkiksi esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa.
&#8211; Hallituksen esityksen mukaan valta-aseman väärinkäytöksen ei tarvitse ilmetä suorana uhkauksena tai viittauksena sellaiseen seikkaan, jolla valta-asemassa oleva voisi vaikuttaa toisen valinnanvapauteen. Valta-aseman väärinkäytös voi ilmetä myös ”muista olosuhteista”, joka on käsitteenä todella laaja.
&#8211; Esimerkiksi tilanne, jossa esimies on suhteessa alaisensa kanssa, ei saa johtaa siihen, että suhteen loppuessa pelkkä alaisen rikosilmoitus ja toisen esimiesasema johtavat automaattisesti tilanteeseen, jossa syytettynä olevan esimiehen täytyy alkaa pelkän esimiesaseman perusteella todistella omaa käytöstään ja sitä, että suhde ei ole alkanut hänen valta-asemansa väärinkäytöksestä, Meri miettii.
Pykälien kanssa oltava tarkkana
Vapaaehtoisuuteen perustuva raiskaussäännös kuulostaa Meren mielestä hyvältä, mutta tilanteiden, joissa ikään kuin oletetaan vapaaehtoisuuden puuttuvan, tulee olla myös tarkasti määriteltyjä.
&#8211; Tunnusmerkistön laajuus ei saa johtaa siihen, että toisen osapuolen jälkikäteen tapahtuva ilmoitus vapaaehtoisuuden puuttumisesta luo yllättävässä tilanteessa asetelman, että henkilö olisi väärinkäyttänyt asemaansa pelkkien olosuhteiden perusteella. Tällaisten rikosoikeudellisten pykälien kanssa pitää olla erityisen tarkkana.
&#8211; Odotan asiantuntijoiden kuulemisia ja lain tarkempaa käsittelyä lakivaliokunnassa, jotta saadaan varmistuttua lain tarkkarajaisuudesta ja siitä, että lakiin ei jää rikosoikeudelle vieraita todistelu- tai muita kysymyksiä. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja myös syytetyn oikeusturva edellyttävät rikoslailta ennakoitavuutta, Meri toteaa.
&nbsp;

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen eduskuntakäsittely alkamassa – Leena Meri: ”Tämä on tärkeä uudistus”

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistavat teot on säädetty laissa riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Suomen Asianajajaliitto esittääkin huolensa uusien kriminalisointiesitysten laajentamisesta koskemaan kansalaisten tai maassa oleskelevien henkilöiden ajatuksia.

Suomen Asianajajaliitto on tuonut esiin vakavan huolensa siitä, että rikostunnusmerkistöjen avoimuuden kasvattaminen &#8211; yhdessä viranomaisille yhä suuremmassa määrin luovutettujen pakkokeino-oikeuksien kanssa &#8211; muodostaisi konkreettisen uhan sille, että yksilön toiminnan rangaistavuus perustuu jatkossa mielipiteille eikä konkreettiselle menettelylle.
Suomen Asianajajaliitto on antanut <a href="https://asianajajaliitto.fi/2020/09/lausunto-tyoryhmamietinnosta-terrorismirikosten-saantelyn-ajanmukaisuus-ja-vastaavuus-vertailumaiden-saantelyn-kanssa/">lausunnon</a> oikeusministeriön asettamasta työryhmämietinnöstä Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuus vertailumaiden sääntelyn kanssa.
Ei rangaistusta ilman lakia
Rikosoikeusjärjestelmä antaa julkiselle vallalle mahdollisuuden puuttua kansalaisen elämään ja vapauteen eri tavoilla. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että laissa rangaistavaksi säädetyt teot on ilmaistu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti – siten, että rangaistavan toiminnan alue on rajattu selkeästi ja ymmärrettävästi.
Suomen perustuslain tasolla todetaan, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen tai tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Asianajajaliitto katsoo, että esimerkiksi terrorisimirikosten rangaistavuuden alaraja muun muassa terroristisen rikoksen valmistelun osalta lähestyy nykyisellään jo mielipiteiden rankaisemisen rajaa ja liitto esittää huolensa kriminalisointiesitysten laajentamisesta koskemaan kansalaisten tai maassa oleskelevien henkilöiden ajatuksia. Asianajajaliiton mukaan oikeusministeriön mietinnössä esitettyjen kriminalisointien avoimuus sisällyttää rangaistaviksi teoiksi myös varsinaiseen terroristiseen toimintaan huomattavan etäisesti liittyvän menettelyn
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate siis vaatii, että rangaistavat teot on säädetty lain tasolla riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Asianajajaliiton kannanotto on ajankohtainen, sillä epämääräiset kriminalisoinnit voivat heikentää kansalaisten luottamusta oikeusvaltion toimintaan.
Perussuomalaiset kritisoivat kiihottamisrikosta
Perussuomalaiset ovat usein esittäneet kritiikkiä varsinkin rikoslain säännökselle kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka ei ole täsmällisyydeltään rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukainen. Epäonnistuneen väljästä kriminalisoinnista kärsijäksi on joutunut etenkin kansanedustaja Päivi Räsänen, josta on tällä hetkellä käynnissä jopa neljä erillistä rikostutkintaa. Räsänen on muun muassa siteerannut Raamattua Twitterissä.
Räsäsen kohdalla rikostutkintoja on paheksuttu, sillä Räsänen on käyttänyt sananvapauttaan, joka hänen tapauksessaan on myös ollut sidoksissa uskonnonvapauteen. Molemmat ovat perustuslaillisia kansalaisen perusoikeuksia.
Vaikka sananvapautta voidaan rajoittaa lainsäädännöllä, rajoituksia on tulkittava suppeasti, sananvapauden ollessa vahva pääsääntö. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sananvapaus kattaa myös sellaisten tietojen esittämisen, jotka loukkaavat, järkyttävät ja häiritsevät. Sananvapauden suojaan kuuluu erityisesti poliittinen keskustelu ja yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet.

Asianajajatkin huolestuivat epämääräisistä kriminalisoinneista

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen joutuminen epäillyksi vihapuheesta jota hän ei ole sanonut on herättänyt hämmennystä. Vihapuhetta jahtaava valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on perustellut tutkintaa sillä, että kyseessä on Räsäsen oma etu. Mielivaltaiset tutkinnat ja ilmiannot eivät kuitenkaan ole osa normaalin oikeusvaltion toimintaa. Asiasta on säädetty myös esitutkintalaissa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuva vihapuhejahti saa entistä absurdimpia käänteitä. Räsänen on ollut jo viime vuodesta saakka epäiltynä mm. Raamatun siteeraamisesta, ja on ollut poliisikuulusteluissa keskustelemassa mm. Roomalaiskirjeen sanomasta. Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa epäillyistä teoista on myös tapahtunut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vihapuhesyyttaja-saattaa-pitaa-raamatun-siteeraamista-rikoksena-ihmisyytta-vastaan-mutta-taannehtivat-tuomiot-ovat-laillisuusperiaatteen-vastaisia/">taannehtivasti</a>, tarkoittaen että lainmuutoksia on säädetty epäillyn teon jälkeen. Taannehtivat tuomiot ovat laillisuusperiaatteen vastaisia.
Uusin käänne tapahtui tällä viikolla kun kävi ilmi, että Räsästä vastaan on käynnistetty esitutkinta nyt myös televisio-ohjelmassa tehdyistä lausunnoista, joita Räsänen ei ole tehnyt. Kyseessä oli Räsäsen vierailu Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Asiasta <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paivi-rasanen-tarkisti-hanesta-tehdyn-tutkintapyynnon-ei-sanonut-niita-lauseita-joista-valtakunnansyyttaja-maarasi-tutkinnan-jai-maku-etta-tehtaillaan-naita-rikosepailyja/7870992">uutisoi</a> MTV.
Poliisi oli jo tehnyt kyseisessä tapauksessa päätöksen esitutkinnan lopettamisesta, mutta tutkinnan määräsi käyntiin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Toiviainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11448825">perusteli</a> Räsäseen kohdistuvaa esitutkintaa sillä, että kyseessä on Räsäsen oma etu.
Valtakunnansyyttäjän perustelu on se, että Räsäseen kohdistuva tutkinta on puutteellinen, koska poliisi ei ollut katsonut kyseistä ohjelmaa, vaan oli tehnyt päätöksen esitutkinnan lopettamisesta jo ennen tätä.
Vaan mitä asiaan sanoo esitutkintalaki? Onko todella kansalaisen oma etu päästä perättömien ilmiantojen ja päättömien rikostutkintojen kohteeksi? 
<h4>Esitutkintalaki: “Ennen esitutkinnan aloittamista…”</h4>
Esitutkintaviranomaisen toimintaa säätelevän <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110805">esitutkintalain</a> mukaan “ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan.” Asiasta on säädetty lain 3. luvun 3. momentissa.
Lain tarkoituksena on nimenomaisesti estää tilanteet, joissa henkilö joutuisi aiheettomasti epäillyn asemaan, kuten Räsäselle nyt näyttää käyneen. Laki on esitutkintaviranomaista velvoittava. Tällä menetelmällä pyritään huolehtimaan juuri siitä, ettei kansalaista voi täysin päättömästi, mielivaltaisesti tai ilman perustetta tehdä rikoksesta epäillyksi &#8211; esimerkiksi pelkän muistinvaraisen kuulopuheen tai väärän ilmiannon pohjalta.
Asiaan tarvittava selvitystyö olisi Räsäsen tapauksessa tarkoittanut televisio-ohjelman katsomista. Voidaan perustellusti kysyä, olisiko valtakunnansyyttäjä Toiviainen tai joku muu esitutkintaviranomaisista voinut halutessaan selvittää asian esimerkiksi soittamalla MTV:lle ja pyytämällä nauhoitteen katsottavakseen? Voidaan myös kysyä, olisiko tämä ollut myös heidän laillinen velvoitteensa tässä tilanteessa?
<h4>Syyttömyysolettama, vähimmän haitan periaate&#8230;</h4>
Esitutkintalaissa säädetään muutakin. Lain neljännessä luvussa määritellään esimerkiksi, että epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä ja että esitutkintatoimenpiteellä ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa.
Ovatko nämä pykälät nyt Räsäsen kohdalla toteutuneet? Rikos, josta Räsästä nyt kuulopuheen perusteella epäillään, kuuluu rikoslain 11. lukuun, jossa käsitellään “sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan”. Tämä ei varmastikaan kenenkään mielestä enää ole sellainen kevyt heitto, jonka voi huolettomasti ja vailla alkeellisintakaan asian tarkistamista heittää kenenkään kansalaisen tai tässä tapauksessa vieläpä lainsäätäjän niskaan.
Syyttäjä Toiviainen on tapauksessa vielä ikään kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11448825?fbclid=IwAR1NHIpA6ddEF7KI_8HPe_3Jah57UGv15eaN7bcIN47r-PvDIEBp4fmybGM&amp;utm_source=twitter-share&amp;utm_medium=social">heittänyt löylyä</a> syyttämällä Räsästä siitä, kun Räsänen ei millään tahdo ymmärtää, miksi on hänen omien etujensa mukaista olla epäiltynä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Räsänen <a href="https://twitter.com/PaiviRasanen/status/1283439202835800067">sanoo</a> itse Twitterissä: &#8221;En pidä etunani sitä, että minua epäillään rikoksesta tekaistujen syytösten pohjalta.&#8221;
Mielivaltaiset tutkinnat ja perättömät ilmiannot vaarantavat sananvapauden, oikeusvaltion ja demokratian toimintaa
On tietenkin selvää, että varsinaisen rikostuomion saaminen Räsäselle teosta jota ei ole tapahtunut, voi olla haastavaa taitavimmallekin syyttäjälle. Yrittänyttä ei tietenkään laiteta. Tällaisten esitutkintafarssien varsinainen tarkoitus tai vähintäänkin vaikutus ei kuitenkaan olekaan tuomioiden, vaan pelotevaikutusten aikaansaaminen. Mihin tarvitaan tuomioita tai edes epäiltyjä rikoksia, kun jo prosessi itsessään on rangaistus? Kuinka moni tavallinen kansalainen on valmis käymään läpi samanlaista mankelia kuin Päivi Räsänen nyt käy ja kuinka moni on vain mieluummin hieman “varovaisempi” sananvapautensa ja mielipiteenmuodostuksensa suhteen jatkossa?
Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnan suhteen tässä vihapuhejahdissa alkaisikin jo vähitellen olla johtopäätösten aika.

Esitutkintalain pitäisi estää tilanteet, joissa ihmiset joutuivat aiheettomasti epäillyn asemaan, mutta juuri tällaiseen tilanteeseen valtakunnansyyttäjä työntää Päivi Räsästä