Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

latauspiste

EU:n alueelle pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa viikossa, jotta lataushybridit ja täyssähköautot pysyvät liikkeessä. Se on puolet EU:n omaa arviota enemmän. Näin arvioivat konsulttiyhtiö McKinsey ja Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA.

EU:n komissio esitteli viime kesänä ”Fit for 55”-nimellä kulkevan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-fit-for-55-ilmastopaketti-tiukentaisi-uusiutuvan-energian-ja-energiatehokkuuden-tavoitteita">ilmastopaketin</a>, jonka myötä unionin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen <a href="https://www.di.se/nyheter/14-000-nya-laddstolpar-behovs-per-vecka/">latauspisteitä</a> pitäisi vuonna 2030 löytyä unionin alueelta EU:n mukaan 3,5 miljoonaa. Latauspisteiden väli saisi Euroopan valtateillä olla korkeintaan 60 kilometriä.
Tiedossa pula latauskapasiteetista
McKinseyn ja ACEA:n <a href="https://www.acea.auto/files/Research-Whitepaper-A-European-EV-Charging-Infrastructure-Masterplan.pdf">raportin</a> mukaan Euroopan teillä köröttelee vuonna 2030 42,8 miljoonaa ladattavaa autoa, joista täyssähköisiä on 34,7 miljoonaa.
Jotta ennustettu määrä autoja saadaan latinkiin, siihen tarvitaan raportin mukaan 6,8 miljoonaa julkista latauspistettä. Se on lähes tuplasti EU:n arviota enemmän. Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että joka ikinen viikko pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa aina vuoteen 2030 asti.
Latauspisteitä pystytetään nyt 2 000 viikossa eli selvästi verkkaisempaa tahtia kuin ladattavien autojen määrä lisääntyy. Viiden viime vuoden aikana ladattavien autojen määrä on kymmenkertaistunut mutta latausasemien määrä on vain 2,5 kertaistunut.

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa. Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin jättivät valiokunnassa eriävän mielipiteen muutosehdotuksineen.

Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Direktiivi annettiin osana Euroopan unionin puhtaan energian pakettia, jonka tavoitteena on mm. hillitä ilmastonmuutosta.
&#8211; Hallituksen esityksessä Suomi toimeenpanisi direktiivin kunnianhimoisemmin kuin direktiivin perustaso edellyttää. Liian suuri kunnianhimo johtaa kuitenkin jo valmiiksi korkean kustannustason maan kallistumiseen entisestään, minkä voi nähdä taloudellista kilpailukykyämme rapauttavaksi uhaksi. Lisäksi ei ole ollenkaan sanottua, että vaadituille latauspaikoille tulisi olemaan käyttöä ei-asuinrakennuksissa, Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin huomauttavat.
Rahaa palaa turhaan
Edustajien mukaan työpaikkojen latauspaikat ovat jo nyt tyhjillään, koska verottaja määritteli työpaikkalatauksen verotusarvoksi 360 euroa vuodessa (30 €/kk). Se teki latauksesta kannattamatonta, koska kotona voi ladata autoonsa sähköä edullisemmin, ja täysin ilmaisia latauspaikkoja on lisäksi siellä täällä.
Kärsijöinä vanhemmat peruskorjausta tekevät asunto-osakeyhtiöt ja pk-yritykset
&#8211; Suomen ilmasto-olosuhteet sekä sisäiset ja ulkoiset etäisyydet tekevät jo valmiiksi vastuullisesti hoidetun ilmastopolitiikan kiristämisen kalliiksi suomalaisille. Esityksen toimeenpanoon käytetyt varat olisivat myös pois muista kohteista, millä saattaa olla esimerkiksi rakennusalalla ympäristön kannalta jopa kielteisiä vaikutuksia, kun rahaa laitetaan muiden energiatehokkuutta parantavien investointien sijaan tarpeettomiin latauspaikkoihin, kolmikko kritisoi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että pääasiallisina kärsijöinä olisivat etenkin laajempaa rakennusluvallista peruskorjausta tekevät vanhemmat asunto-osakeyhtiöt sekä pk-yritykset, joita hallituksen tiukat velvoitteet koskisivat juuri sähköautojen latauspisteiden ja niiden rakentamisen osalta.
Sähköautoistuminen vielä alkuvaiheessa
Perussuomalaiset luottavat kysynnän ohjaavaan voimaan. Jos latauspaikka on keino erottua myönteisesti kilpailijoista ja tarjota kuluttajalle hyötyä, latauspisteitä on syytä rakentaa sinne, missä niille on tarvetta. Näin on jo tapahtunutkin, minkä osoittavat maahamme ilmestyneet lukuisat kaupalliset latauspaikat. Myös taloyhtiöt ovat asentaneet latauspaikkoja jo nyt paljon. Lainsäädännön tulisi korkeintaan velvoittaa latauspistemahdollisuuden, eli putkituksen, asentaminen pysäköintipaikoille.
&#8211; Sähköautoistuminen on vielä alkuvaiheessa. Käytetty teknologia ja sen soveltamiseen liittyvä osaaminen tulevat vielä halpenemaan ja kehittymään laadullisesti. Pakotettuja etupainotteisia investointeja pitäisikin siis välttää, Puisto, Reijonen ja Vallin toteavat.
Pakkoinvestointien sijaan kolmikko kannattaa infravalmiuden rakentamista parkkipaikoille. Lisäksi edustajat ehdottavat, että latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentaminen ei koskisi mikroyritysten ohella myöskään pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja käytössä olevia rakennuksia.

Talousvaliokunnan PS-ryhmä kritisoi hallituksen esitystä sähköautojen latauspisteistä: Kallista eikä kovin tarkoituksenmukaista

Hallituksen esitys sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa saapui eduskuntaan lähetyskeskusteluun maanantaina. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee ajoitusta.
&#8211; Elämme kriisioloissa. Hallituksen hiilineutraalisuustavoite on normaalioloissakin liian kunnianhimoinen, nyt se on mahdoton, Riikka Purra sanoo.
Purran mukaan lakiesitys latauspaikoista on edelleen ylimitoitettu eikä se ota riittävästi huomioon yksilöllisiä olosuhteita ja käyttötarvetta. Murskakritiikkiä lausuntokierroksella saaneeseen esitykseen verrattuna olemassa olevien rakennusten latauspisteiden määrää koskevat velvoitteet laskettiin direktiivin perustasolle ja mikroyrittäjien velvoitteista muiden kuin asuinhuoneistojen osalta luovuttiin, mutta monet muut ongelmat ovat edelleen esityksessä.
&#8211; Lukuisat yrittäjämme ovat hätää kärsimässä. Kaksi kolmasosaa aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Meillä ei varsinkaan nyt ole varaa tehdä yrittäjää ja kauppaa kurjistavaa politiikkaa. Vaikka latauspisteiden määrää koskevia vaatimuksia on lievennetty, silti tulossa olevat kustannukset eri toimijoille ovat huomattavia, Purra sanoo.
”Suomi ei saa keulia tässä asiassa”
Velvoite aiheuttaisi kalliita ja kohtuuttomia investointeja, jotka sijoittuvat alueellisesti väärin. Investoinnit olisivat pois muista, ehkä aidommin vaikuttavista ympäristötoimista, kuten panostuksista energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön.
&#8211; Suunta on kohti liikenteen sähköistymistä joka tapauksessa. Jos joissain yrityksissä huomataan, että latauspaikoilla on suurta kysyntää, paikkoja lisätään. Pakottaminen kaikkia rakennuttamaan latauspaikkoja tietyn määrän verran on turhaa, jopa haitallista.
&#8211; Suomi ei saa keulia tässä asiassa, vaan meidän pitää kaikkien latauspaikkoihin liittyvien velvoitteiden kohdalla hyväksyä sopivaksi tasoksi direktiivin vähimmäisvelvoite. Etenkään koronan aikaan emme voi jatkaa liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikan tiellä, Purra sanoo.
Nyt ei ole oikea aika tällaisille esityksille
Purran mukaan se, että latauspistokkeita on valtava määrä kaikkialla ja ne ovat tyhjiä, ei saa ihmisiä investoimaan sähköautoihin.
&#8211; Vaikka ympäristöystävällisten vaihtoehtojen määrä lisääntyy, eivät oleellisimmat esteet, joihin peruskuluttaja törmää, ole infran vaan rahan puute, Purra muistuttaa.
&#8211; Ilmastonmuutoksen vastainen politiikka kohdistuu yleisesti rankimmin keskiluokkaan ja työväenluokkaan. Näistä ihmisistä monet ovat vaarassa menettää työpaikkansa ja toimeentulonsa koronaepidemian myötä.
&#8211; Asia ei varsinaisesti muutu sillä, että toimista sanotaan tehtävän oikeudenmukaisia. Oikeudenmukaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että veroja on jostakin kerättävä entistä enemmän, jotta maksurasitusta tietyille ihmisille voidaan keventää. Nyt ei ole oikea aika tällaisille lakiesityksille.

Esitys sähköautojen latauspaikoista eduskuntaan – Purra: Hallituksen hiilineutraalisuustavoite on etenkin nyt mahdoton