Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Matti Mörttinen

Sitra julkaisi tänään tietokirjailija Matti Mörttisen muistion <a href="https://media.sitra.fi/2021/01/13105819/valtioneuvoston-ydin-kriisitilanteessa.pdf">Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa &#8211; Covid-19-pandemian paineet suomalaiselle päätöksenteolle</a>. Muistioon haastateltiin 50 koronaviruskriisin keskellä toiminutta henkilöä. Yksi heistä oli perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Olen yksi niistä 50 henkilöstä, joita Matti Mörttinen haastatteli tänään julkaistuun Sitran muistioon. Muistioon päätyi 24.1.2020 ministerille jättämäni ”se ensimmäinen valtiopäivätoimi koronasta” eli kirjallinen kysymykseni liittyen Suomen valmistautumiseen koronavirusepidemiaan. Mielestäni kirjalliseen kysymykseen ei suhtauduttu vakavasti, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Olen iloinen siitä, että kysymykseni ja huoleni jää näkyviin myös tähän muistioon. Työ ei ole turhaa. Koronan iskiessä maailmalla oli päivänselvää, että se tavoittaa myös Suomen. Olin hyvin huolissani, mutta myös hämmentynyt hiljaisuudesta, joka Suomessa vallitsi koronan yllä. En voinut käsittää sitä huolettomuutta, jolla hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö asiaan suhtautui.
Mörttiseltä tukea Juvosen ajatuksille
Juvosen ajatukset saavat tukea muistion laatineelta Mörttiseltä, joka toteaa osiossa 2 peruspalveluministeri Krista Kiurun nimissä annetun vastauksen vaikuttavan jälkikäteen katsoen rutiiniluonteiselta. Mörttisen mukaan ei ministerin vastauksesta voi ainakaan päätellä, että ministeriössä, saati hallituksessa laajemmin, olisi tuolloin tunnettu varsinaista kriisitietoisuutta.
&#8211; Samaa voi päätellä siitä, että aivan tammikuun lopulle Sanna Marinin hallituksen kokoontumiseen suunniteltu peruspalveluministerin koronatilannekatsaus jäi pitämättä ja siirtyi myöhemmäs sen takia, että kehysriihikeskustelu kiinnosti ministereitä siinä vaiheessa voimakkaimmin, minkä takia keskustelut venyivät eikä aika riittänyt koronapuheenvuorolle, Mörttinen kirjoittaa.
&#8211; On hyvä, että kriisi jää meille kirjojen ja kansien väliin. Opimme tästä myös paljon ja huomasimme asioita, joita on parannettava, Juvonen toteaa.
Kaikki tapahtui nopeasti
Mörttinen pitää muistiossaan oleellisena kysymyksenä sitä, miten Suomessa päädyttiin poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain käyttöönottoon. Koossa olevista tiedoista ja Mörttisen tekemistä haastatteluista voi päätellä ainakin sen, että kaikki tapahtui erittäin nopeassa tahdissa ja menettelytapoja tilanteeseen soveltaen.
Ensimmäinen koronakriisin hoitoon kytkeytyvä valtiopäivätoimi Suomessa oli Juvosen 24.1. tekemä kirjallinen kysymys siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa.
&#8211; Juvonen sai 17.2. vastauksen kysymykseensä perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun allekirjoittamana. Kysymyksen ja vastauksen välissä, tiistaina 28.1., oli tunnistettu ja otettu hoitoon ensimmäinen Suomessa ilmaantunut todellinen koronatartunta, kirjoittaa Mörttinen.
Suomen varautumissunnitelma
Peruspalveluministerin vastauksessa käydään läpi tartuntatautilain määrittämiä menetelmiä ja vastuusuhteita. Vastauksen lopussa mainittiin myös EU-maiden terveysministerien 13.2. pitämä ylimääräinen kokous, jossa nämä ”sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa”. Suomen varautumisen osalta vastauksen pääsisältö kuului näin:
&#8211; Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.
&#8211; Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollisten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla.
&#8211; STM on tehnyt varautumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa.
&nbsp;

Arja Juvonen Sitran julkaisussa: ”Olin hyvin hämmentynyt hallituksen huolettomuudesta koronan iskiessä maailmalla”

KOLUMNI | Kokoomuslaisen Aamulehden pääkirjoitustoimittajan Matti Mörttisen käämit kärähtivät tiistaina, kun hän havaitsi perussuomalaisten nuorten toivottaneen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tervetulleeksi Suomeen.

Perussuomalaisten nuorisojärjestö oli toivottanut kohteliaalla kirjeellään Trumpin tervetulleeksi, ja painotti samalla rajavalvonnan tärkeyttä. Eihän moinen sovi. Ulkomaiseen valtionpäämieheen kohdistuva kohteliaisuus oli Mörttiselle liikaa, ja hän tuota pikaa säntäsi sättimään nuorisojärjestön jäseniä taistolaisuudesta ja ruskeakielisyydestä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Make Finland&#39;s tongue brown again&#8230; Persunuoret ovat aikamme taistolaisia, se on viimeistään nyt todistettu <a href="https://t.co/2JbyJSx3AB">pic.twitter.com/2JbyJSx3AB</a>
&mdash; Matti Mörttinen (@MattiMorttinen) <a href="https://twitter.com/MattiMorttinen/status/1016574241725132801?ref_src=twsrc%5Etfw">July 10, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Mörttisen äksypöksytys keräsi nopeasti kummastuneita kommentoijia.
Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) totesi: ”Kommenttisi on lastentarhatasoa.”
PS-aktiivi Mikael Lith löi vastapalloon: ”Enemmän taistolaismaista luonnetta on omassa lehdessäsi, joka lapsellisesti hokee maahanmuuton ja monikulttuurisuuden rikkauden kliseitä, vaikka koko muu Eurooppa on jo hylännyt noi vuosituhannen alun henkeen kuuluneet utopiat.”
Mörttisen utopiahenkisyyttä kuvasti sangen hauskalla tavalla hänen parin päivän takainen <a href="https://twitter.com/MattiMorttinen/status/1016211290652643329">kirjoituksensa</a>, jossa veteraanitoimittaja päiväuneksii väkivahvasta EU:sta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Heräsin haaveilemaan: Jos Eurooppa olis maailmanpolitiikassa yhtä vahva kuin jalkapallossa, tämä maailma voisi juuri nyt olla vähän parempi planeetta.
&mdash; Matti Mörttinen (@MattiMorttinen) <a href="https://twitter.com/MattiMorttinen/status/1016211290652643329?ref_src=twsrc%5Etfw">July 9, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
Kyllä vaan.
Mörttisen kommenttipalstalle löysi tiensä myös Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr.), jolla oli edelleen harmistusta hampaankolossa. Hän <a href="https://twitter.com/iiris_suomela/status/1017021550430650368">tiukkasi</a> Mörttiseltä, miksi tämä taannoisissa vaaleissa leimasi häntä ”misuksi”.
Yhdet ovat taistolaisia, toiset misuja. Leimoja riittää.
Mutta pitäähän niitä olla. Vihreät ovat kokoomuksen verinen kilpailija, ja Aamulehti tukee kokoomusta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ihanan-puolueetonta-lehtikonserni-lapioi-ensin-kymppitonneja-saulille-paatoimittaja-haukkuu-huhtasaarta/">aivan kuten Karjalainenkin</a>. Suomalaisen median historiaan perehtymättömille kerrottakoon, että Aamulehti toimi pitkään Kokoomuksen äänenkannattajana, kunnes 1992 häveliäisyyssyistä <a href="https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13464">pyyhki linjapaperistaan</a> suorat puolueviittaukset.
Sekä Aamulehti, Karjalainen että muut rumat lajitoverinsa toteuttavat mitä kauneinta journalistista hyvettä &#8211; pätkivät poliittisia vastustajiaan turpaan kesät, talvet, päivät, yöt. Mutta sellaista se on täällä Suomessa &#8211; maassa, jossa luottamus mediaan on maailmanennätystasoa.
<h4>Tervetuloa vaan</h4>
Lopuksi: Mörttisen oman viiteryhmän kunkku Sauli Niinistö oli muuten juuri se, joka alun perin toivotti Trumpin tervetulleeksi maahamme – diplomaattisin sanakääntein luonnollisesti. Jos PS-nuorten tervetuliaistoivotus on taistolainen synti, niin eikö <a href="https://twitter.com/TPKanslia/status/1011674073624207364">hyvien palvelusten tarjoamisen</a> voisi olettaa olevan vieläkin pahempi sellainen? Eikö täpsäkkä moitekirjoitus presidenttiä kohtaan olisi paikallaan?
Ehkä ei. Moitteiden sijaan Mörttinen kirjoitti Saulista kirjan. Opuksen nimi on ”Mäntyniemen herra – Miksi juuri Sauli Niinistöstä tuli Suomen historian suosituin poliitikko”.
Melko mainio nimivalinta Mörttiseltä, joka katsoo asiakseen moittia muita ruskeakielisyydestä.

Nuoret toivottivat Trumpin tervetulleeksi Suomeen – Aamulehden päiväuneksiva senioritoimittaja meni epäkuntoon