Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Pikkupakettien tullivapaus loppuu EU:ssa

Purra Brysselissä: ”Venäjä saa rahansa vain lopettamalla sodan”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Matti Wiberg

Äskettäin julkaistu analyysi kertoo, että lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. 
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat <a href="https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/88452">Media &amp; viestintä</a> -aikakauslehdessä analyysinsa tuloksista. Analyysin kohteena oli 36 Ylen vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tekemää faktantarkistusta, joista 17, eli 47 prosenttia, rikkoi vähintään yhtä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella asetettua faktantarkistuksen kriteeriä.
Viime presidentinvaalien yhteydessä peräti 58 prosenttia Ylen faktantarkistuksista rikkoi hyvän faktantarkistuksen kriteerejä, joten Yle on parantanut toimintaansa, mutta tutkijoiden mukaan tulosta ei vieläkään voi pitää hyvänä.
Faktantarkistus tarkoittaa julkisuudessa esitettyjen väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arviointia. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi jonkun ehdokkaan vaalitentissä esittämän väitteen totuusarvo, eli onko se tosi, epätosi vai jotain siltä väliltä. Väitteen todenmukaisuus arvioidaan vertaamalla väitettä siitä riippumattomien lähteiden informaatioon.
<h4>Kaikille väitteille ei voida määrittää totuusarvoa</h4>
Suurimpana ongelmana on tutkijoiden analyysin mukaan se, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut 39 prosenttia sellaisia väitteitä, joille ei voida määrittää totuusarvoa, joten näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. Tämä koskee muun muassa epämääräisiä väitteitä ja tulevaisuutta koskevia väitteitä. Myöskään moraalisia arvoja koskeville väitteille, kielikuville, mielipiteille ja tavoitteenasetteluille ei voida määrittää totuusarvoa.
&#8211; Väitteiden valinnassa pitää kiinnittää huomiota siihen, että tarkistetaan nimenomaan todennettavissa olevia väitteitä, tutkijat kirjoittavat.
&#8211; Arvomaailmaa tai mielipiteitä ”tarkistamalla” sekoitetaan herkästi ideologinen linjanveto ja tilanteen neutraali arviointi.
<h4>Epämääräisen väitteen faktantarkistuksen tuloskin on epämääräinen</h4>
Esimerkkinä epämääräisen väitteen tarkistamisesta tutkijat ottivat esille sen, kun faktantarkistajat tarkastelivat Laura Huhtasaaren lausumaa: ”Naisten ja lasten turvallisuus on heikentynyt Suomessa viime vuosina.” Väite <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10708028">sai</a> Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen väärin”.
Turvallisuus on kuitenkin epämääräinen ja kiistelty käsite, jolle ei olemassa yksiselitteistä sisältöä tai mittaustapaa. Sitä voidaan tarkastella yksilötason subjektiivisena kokemuksena tai yleisesti rikostilastojen tai kansalaisten turvallisuudentunnetta käsittelevien kyselyjen perusteella. Huhtasaaren lausunnosta ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitä hän tarkoitti, joten tästä syystä väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa, tutkijat kirjoittavat.
<h4>Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa</h4>
Tulevaisuuteen viittaava väite oli kyseessä, kun Yle tarkisti Antti Rinteen väitteen ”Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä takaisin.” Väite sai Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen totta”.
Yle on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10719240">viitannut</a> tarkistuksessaan Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jonka mukaan &#8221;hyödyt todennäköisesti ylittävät uudistuksen kustannukset pitkällä aikavälillä&#8221;. Sen perusteella ei kuitenkaan voida varmuudella määrittää, mikä on tulevaisuudessa totta.
<h4>Monimutkaiset väitteet pitää purkaa osiin</h4>
Tutkijoiden antama esimerkki kompleksisesta väitteestä on Sebastian Tynkkysen twiitti: ”Suomessa on jo 80 vierastaistelijaa, yli 300 Supon seuraamaa riskihenkilöä ja yli 6000 maan alle painunutta turvapaikanhakijaa.”
Ylen faktantarkastuksen mukaan kaksi väitteistä on väärin ja yksi totta. Tästä johtuen kokonaistotuusarvoksi saadaan ”enimmäkseen väärin”. Ylen faktantarkistustoimitus tarkisti luvut poliisilähteistä. Väite 80 
vierastaistelijasta oli Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10698451">mielestä</a> epätosi, koska Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt yli tunnistettua 80 vierastaistelijaa Irakiin ja Syyriaan, mutta vain 20 heistä on vasta palannut Suomeen. Väite yli 300:sta Suojelupoliisin seuraamasta riskihenkilöstä todettiin todeksi.
”Maan alle painuneista” ei ole Ylen mukaan varmaa tietoa, koska kyse on kadonneista turvapaikanhakijoista, jolloin määritelmällisesti heidän olinpaikkaansa ei tiedetä. Yle toteaa viranomaislähteiden pohjalta kadonneita olevan noin 7400 ja lisää, että muissa EU-maissa on tavattu lähivuosina yli 5100 Suomessa turvapaikkaa hakenutta henkilöä. Väitteelle ”maan alle painuneista” turvapaikanhakijoista Yle ei edes anna suoraan totuusarvoa, vaan lukijan pitää itse päätellä se tekstistä.
Monimutkainen väite saa siis totuusarvoksi ”enimmäkseen väärin”, vaikka yksikään sen yksittäisistä väitteistä ei ole ”enimmäkseen väärin”, tutkijat kirjoittavat. Tarkempaan tulokseen olisi päästy, jos monimutkainen väite olisi purettu pienempiin osiin, joita olisi tarkasteltu erillään.
<h4>Faktabaari &#8221;faktantarkisti&#8221; fiktiivisen elokuvan</h4>
Ylen lisäksi faktantarkistusta tekevät suurimmat kaupalliset mediatalot, kuten Alma Media ja Helsingin Sanomat, sekä Avoin yhteiskunta ry:n toimesta perustettu Faktabaari, joka kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton faktantarkistuspalvelu. Faktabaari aloitti toimintansa vuoden 2014 europarlamenttivaalien alla.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten <a href="https://youtu.be/rG6jBT18YOE">Dystopia-minielokuvan</a> ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. Media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/faktabaari-tarkisti-perussuomalaisten-dystopia-minielokuvan-loysi-virheellista-vaalipropagandaa-media-vaikeni-tarkastustuloksesta/">arvioi</a> tuolloin, että media vaikenee ehkä siksi, että ei kenties halunnut antaa Dystopia-elokuvalle entistäkin laajempaa julkisuutta, koska se saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tai todennäköisemmin media piti itsekin Faktabaarin raporttia niin paikkansapitämättömänä ja nolona, ettei halunnut uutisoida siitä lainkaan.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.
Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.

Ylen faktantarkistajilla kriteerit pahasti hukassa – puolet eduskuntavaalien faktantarkistuksista meni pieleen

KOMMENTTI | Harvoista asioista on puhuttu yhtä paljon vaalien alla kuin informaatiovaikuttamisesta ja valeuutisista. Suomalainen media on paahtanut valtavalla voimalla julkisuuteen uutismassaa Venäjän trolleista, informaatiovaikuttamisesta, valemedioista ja sen sellaisista. Kansalaisia on ohjailtu luotettavien uutisvälineiden turvalliseen piiriin ja kannustettu valppauteen.

Media <a href="https://suomenlehdisto.fi/faktantarkistus-on-vaikuttanut-julkiseen-keskusteluun-ehdokkaat-tietavat-etta-heidan-sanomisiaan-tullaan-syynaamaan/">on painottanut</a> faktantarkistuksen tärkeyttä &#8221;muun muassa Yhdysvaltain taannoisten presidentinvaalien ja Brexitin vuoksi&#8221;. Lisäksi lähestyvien eurovaalien alla media on ollut erityisen valppaana.
Suomalainen faktantarkistusyhteisö Faktabaari <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281115-faktabaari-perussuomalaisten-vaalimainoksesta-virheellista-ja-tunteisiin-vetoavaa">julkaisi torstaina raportin</a>, jossa se kertoo löytäneensä perussuomalaisten Dystopia-minielokuvasta &#8221;virheellistä vaalipropagandaa&#8221;. Media ei <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281115-faktabaari-perussuomalaisten-vaalimainoksesta-virheellista-ja-tunteisiin-vetoavaa">yhtä</a> poikkeusta lukuunottamatta ole kuitenkaan raportoinut Faktabaarin löydöksistä.
Miksi?
Eikö vaalivaikuttamisesta koko alkuvuoden jatkuvasti rummuttanut media yhtäkkiä olekaan kiinnostunut mahdollisesta &#8221;virheellistä vaalipropagandasta&#8221;? Medialla on nyt ollut kaksi työpäivää aikaa raportoida havaitusta propagandasta. Mutta se vaikenee.
Jotain kummallista on tekeillä.
<h4>Kolme selitystä</h4>
On olemassa ainakin kolme mahdollista selitystä.
Ensinnäkin on mahdollista, että media ei ole huomannut Faktabaarin Dystopia-elokuvaa koskevaa raporttia. Pidän tätä epätodennäköisenä, sillä jos tieto kulki pikkuruiseen Uuteen Suomeen asti, on se varmasti huomattu myös muualla.
Toisaalta on mahdollista, että media on havainnut raportin, muttei halua pitää siitä meteliä, koska elokuvalle tällä tavoin koituva laajempi julkisuus saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tämäkin vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä, sillä olisihan erikoista, jos media luopuisi valvontatehtävästään vaikuttaakseen vaalitulokseen. Ehkä taustalla siis on jotain muuta.
On kolmaskin vaihtoehto: media on havainnut Faktabaarin raportin, muttei hyväksy sen tulosta.
Jos et ole vielä katsonut Dystopiaa, suosittelen katsomaan sen viimeistään tässä vaiheessa:
<iframe loading="lazy" title="Dystopia" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/rG6jBT18YOE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Dystopia. Youtube, 4 min 47 sek. 
On ilmeistä, että elokuvaa ei ole tarkoitettu sellaisenaan otettavaksi kuvaukseksi vallitsevasta todellisuudesta. Lapsikatsojillekin on selvää, että elokuvan tapahtumat ovat päähenkilön painajaisunia.
Yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedämme, etteivät unet ole totta.
Faktabaarin kirves kolahtaa kiveen kahdessa olennaisessa asiassa: ensinnäkin Faktabaari itse arvioi minielokuvan satiiriksi, mutta käsittelee sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja pitää omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.
Faktabaari esimerkiksi väittää faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: &#8221;Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa&#8221;.
Samoin tätä: &#8221;Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.&#8221;
Valitettavasti tällaisiä arvioita on mahdotonta tehdä, koska tulevaisuuden politiikkavalinnat sekä muut tapahtumat määrittelevät sen, tapahtuuko näin vai ei.
Tulevaisuutta koskevia faktantarkistuksia ei voi tehdä edes Faktabaarin omien faktantarkistusta koskevien sääntöjen perusteella. Faktabaari EDUn medialukutaitoprojektin itse julkaisemassa <a href="https://faktabaari.fi/assets/vaalit-tulevat-oletko-valmis.pdf">faktantarkistusoppaassa</a> lukee: &#8221;..faktantarkastuksen ulkopuolelle jäävät muun muassa kysymykset, toiveet, arvaukset, kehoitukset, henkilökohtaiset tulkinnat, tulevaisuutta koskevat spekulaatiot ja niin edelleen.&#8221; 
Sakari Niemisen ja Matti Wibergin <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137213/YP1805-6_Nieminen%26Wiberg.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y">Faktantarkistajat harhateillä</a> -kirjoituksessa sanotaan osapuilleen sama asia: &#8221;.. on lukuisia tilanteita, joissa väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa. Näitä ovat [..] tulevaisuutta koskevat väitteet.&#8221;
Faktabaari on omaa arviotaan tehdessään poikennut omista säännöistään, ja tehnyt arvionsa väärillä kriteereillä.
Tältä pohjalta: Dystopia-minielokuvan esittämän kuvitteellisen tulevaisuuden kaltainen maailma on täysin mahdollinen. Lisäksi erilaisten tulevaisuusskenaarioiden toteutumistodennäköisyydet nimenomaan riippuvat siitä, ketkä politiikkavalintoja tekevät. Faktabaari raottaa negatiivisella lausunnollaan ovea sille, ettei vaaleilla valittujen poliitikkojen arvomaailmoilla olisi merkitystä tulevaisuuteen. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Media näyttää sivuuttaneen Faktabaarin arvion, koska se on ilmeisen väärä.

Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi ”virheellistä vaalipropagandaa”, mutta media vaikeni tarkistustuloksesta – miksi?