Mika Merano

Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.

Kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahaa virtaa jatkuvasti erilaisille järjestöille, joista monilla on kytköksiä vanhoihin puolueisiin. Kolmannen sektorin järjestön johdossa usein istuu suurta palkkaa nauttiva puoluepamppu ja käytännön työt hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Suomen Uutisten studiossa aiheesta keskustelevat Tuulia Alanko ja perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano.

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi 30. syyskuuta pamfletin "Tutkimusta vai ideologiaa? – analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta", joka on herättänyt keskustelua niin tiedemaailmassa kuin julkisuudessa. Pamfletti tarkastelee erityisesti Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita ja niiden ideologisia painotuksia. Ajatuspajan lähetyksessä eilen aihetta käsittelivät toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja analyysin kirjoittanut diplomi-insinööri Mika Merano, jotka kommentoivat julkaisun herättämää keskustelua sekä Suomen Akatemian antamia lausuntoja.

Tieteellisiin tutkimushankkeisiin hupenee tyypillisesti monen suomalaisen duunarin koko vuoden aikana maksama valtion tulovero. Tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista tarkastelevassa uudessa tiedepamfletissa korostetaan näkemystä, että priorisointia tulisi tehdä myös tieteessä, kun pelissä on veronmaksajien raha. Etenkin tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous perustuu osin velkarahalle.

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.

Helsingin perussuomalaisten varavaltuutettu Mika Merano katsoo, että ulkomaisten opiskelijoiden palkkaamiseen suunnattu Helsinki-kansainvälisyyseteli ei ole yhdenvertaisuusperiaatteiden mukainen. - Jos vaatimuksena on, että työharjoittelupaikan kohteena on joku ulkomaalainen opiskelija, ja seteli myönnetään sillä perusteella, niin siinähän syrjitään silloin suomalaisia opiskelijoita, Merano jyrähtää.

Veronmaksajan rahoilla ylläpidetään laidasta laitaan erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, joista monella on kytköksiä poliittisiin puolueisiin. Samalla hintalappu veronmaksajalle nousee järkyttävän suureksi ottaen huomioon, että harva tavan kansalainen on koskaan edes kuullutkaan näistä toimijoista – saati sitten että tietäisi, mitä ne tekevät.

Tieteeseen, sen rahoitukseen ja yhteiskunnalliseen asemaan perehtynyt helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano sanoo, että marginaalisten woke-aiheiden korostuminen akateemisessa tutkimuksessa johtuu pitkälti siitä, että eräät tieteenalat ovat tänä päivänä politisoituneita. Merano herättelee nyt keskustelua rahoituksen uudistamisesta, ja katsoo, että jatkossa veronmaksajalle tulisi selkeästi perustella kunkin rahoitetun tutkimushankkeen mahdollisesti tuottama hyöty.

Tiede on yhteiskunnan kulmakivi, kuuluu ensimmäinen lause Mika Meranon pamfletissa, jonka käsikirjoitus on pian menossa painoon.

Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.