Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

nuoriin ja lapsiin kohdistuneet ryöstöt

Tukholman alueella on viimeisen viiden vuoden aikana ammuttu hengiltä sata ihmistä. Kynnys tappavan väkivallan käyttöön on olematon, kun tasavahvat ja heikosti johdetut jengit taistelevat huumekaupan ja liitännäisrikollisuuden satumaisista voitoista.

Rikollisjengejä tai -verkostoja on Tukholman alueella luokkaa 52 ja niissä jäseniä noin 1 500. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/rikollisilla-on-pelkastaan-tukholmassa-kaytossaan-1-300-pistoolia-konepistoolia-ja-automaattikivaaria/">Ampuma-aseita</a> jengeillä on käytössään saman verran kuin jäseniä. Eritasoisia konflikteja on parhaillaan menossa viitisentoista.
Sen sijaan, että tekisivät jengiväkivallalle jotakin, viranomaiset keskittyvät <a href="https://www.dn.se/sthlm/jamnstarka-gang-driver-pa-dodliga-skjutningarna-i-stockholm/">tutkimaan</a> ja tilastoimaan asiaa. Kuolemaan johtaneet ammuskelut ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 2012 Tukholmassa ammuttiin hengiltä kolme ihmistä ja vuonna 2020 uhrien lukumäärä oli jo 25.
Poliisin oman fundeerauksen mukaan osasyy murhiin on se, että virkavalta on pidättänyt useita jengien johtohahmoja. Valtatyhjiöillä on tapana täyttyä, eli jengin johtajan kadotessa kiven sisään seurauksena on valtarakennelman muutoksia sekä jengin sisällä, että suhteissa muihin alan toimijoihin. Konflikteja ratkotaan sitten ampumalla.
Maailma muuttuu ja rikolliset sen mukana
&#8211; Vielä 1990-luvun moottoripyöräjengien aikakaudella järjestelmä oli kovin toisenlainen. Niissä piireissä pidettiin ehkä tapaaminen, ennen kuin aseet puhuivat. Nykyiset ongelmalähiöiden jengit voivat sen sijaan tehdä päätöksiä hyvin, hyvin nopeasti. Porukalla ei ole enää samalla tavalla johtajaa, selvittää tutkija Jonas Öberg Ruotsin rikostutkimuslaitokselta (Brå).
&#8211; Puhutaan tavallaan myös väkivallan inflaatiosta. Ennen uhkailtiin, sitten ammuttiin polveen ja vasta lopuksi päähän, Öberg kuvailee muutosta.
Tärkein tekijä jengien käyttäytymisen muutoksessa on siten tappavan väkivallan hyväksyminen osaksi normaalia reagointia ensisijaiseksi toimintamalliksi.
Rikolliseksi kasvetaan vaihtoehtoja vailla
Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Anna Rise on samoilla linjoilla rikollisverkostojen muuttuneesta normistosta. Ongelmalähiön lapsi saattaa kasvaa kohtalokkaasti sisään rikolliseen kulttuuriin vailla muita vaihtoehtoja.
Yhteenkuuluvaisuuden kaipuu ja luonteva ympäristö imevät lapsen rikollispiireihin, joiden toimintamallit leimaavat koko elämää. Tästä seurauksena on ollut muun muassa lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen massiivinen kasvu. Ongelmalähiöiden lapset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nuorten-tekemat-ryostot-kasvaneet-rajusti-maahanmuuttajat-ryostavat-kantaruotsalaisten-lapsia/">ryöstävät</a> kantaruotsalaisten lapsia. Aseetkin ovat kiinteä osa arkea.
&#8211; Asenne aseisiin on muuttunut täysin. Ennen vain kovan statuksen omaavat ”coolit” tyypit kantoivat asetta, eivätkä lapset saaneet edes koskea niihin. Nyt käytetään alaikäisiä säilyttämään ja kuljettamaan aseita ja jopa tekemän murhia niillä, Rise toteaa.
Aseiden helppo saatavuus on sen seurauksena muuttanut niiden käyttökulttuuria. Myös rikollisjengien jäsenten keskinäiset välit ovat muuttuneet. Muinoin lojaalius oli päivän sana, eikä olisi tullut kuuloonkaan, että jengiläinen olisi pettänyt rikollistoverinsa. Tänään kaikkien on oltava varuillaan, sillä kehenkään ei voi enää luottaa.
&nbsp;

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.

Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nuorison-tekemat-ryostot-lisaantyneet-ruotsissa-jopa-700-prosenttia-alaluokka-noyryyttaa-ylaluokkaa-nostaakseen-omaa-asemaansa/">statuksen</a>, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa r<a href="https://bra.se/download/18.161d181f17db3c8d91d205/1639477357414/2021_19_Ungdomsran.pdf">aportissa</a>.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">virtsata</a> uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
&#8211; Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/bra-rapport-om-ungdomsran">toteaa</a> Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsinki-karsii-haittamaahanmuuton-seurauksista-katuvakivalta-ja-huumekauppa-kasvussa-purra-perussuomalaisia-lukuun-ottamatta-poliittinen-kentta-on-sokeuden-vallassa/">seuraa</a> pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
&nbsp;

Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia