Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

oppivelvollisuusuudistus

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan nykyhallituksen leväperäisestä talouspolitiikasta, joka on jättämässä seuraavan hallituksen ongelmaksi ennennäkemättömän suuren velkasalkun.

Valtion velka on jo nyt 130 miljardia ja ensi vuoden jälkeen ainakin 144 miljardia. Arvioiden mukaan velkaa olisi vuonna 2026 ainakin 165 miljardia.
&#8211; Hallitus ottaa paljon velkaa kehysten ulkopuolelta. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia tämä on osin perusteltua. Kehysten ulkopuolella oleva velka on kuitenkin velkaa siinä missä muukin velka. Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä. Se, että hallitukset vuodesta 2009 asti ovat tehneet alijäämää, ei ole peruste jatkaa massiivista velanottoa. Taloutta on tasapainotettava, vaati kansanedustaja Jari Koskela.
Säästöjä haitallisista menoista
Koskela esitti talouden tasapainottamisen keinoiksi esimerkiksi kalliin ja tarpeettoman oppivelvollisuusuudistuksen perumista sekä kehitysavun leikkaamista ja uudelleensuuntaamista. Näitä varoja olisi syytä käyttää ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen Suomessa ja humanitääriseen apuun paikan päällä. Kehitysapu Venäjän toimia tukeviin maihin olisi syytä lopettaa välittömästi.
&#8211; Julkisen sektorin johtajuuteen ja esimiestaitoihin pitää panostaa. On tutkimuksia, joiden mukaan huonolla johtajuudella menetetään jopa kymmenen prosenttia yhteisöjen liikevaihdosta. Lisäksi OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen olisi mahdollista saavuttaa nykyinen julkinen palvelutuotos teoreettisesti jopa 35 prosenttia pienemmällä panostuksella, Koskela sanoi.
Puolustuspanokset tärkeitä
Koskelan mielestä käsittelyssä olevassa esityksessä on kannatettaviakin osia. Perussuomalaiset pitävät aivan oikeana panostettavia miljardeja maanpuolustukseen ja asevoimiin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, josta ei pidä enää yhtään tinkiä. Myös TKI-panostukset ovat oikeansuuntaisia. Uusia teknologioita ja innovaatioita kehittämällä Suomi saa lisää vientituotteita myös vihreän siirtymän osalta.
Moraalisesti ainoa oikea vaihtoehto perussuomalaisten mielestä on, että Suomen on heti irrottauduttava venäläisestä tuontienergiasta. Nyt jos koskaan pitää panostaa kotimaisiin ja juuri nyt käytössä oleviin resursseihin. Suomen on turvauduttava niin mittaviin turvealueisiin kuin metsiinsäkin.
&#8211; Perussuomalaiset kannattaa toimia, joilla turvataan kotimainen energiaomavaraisuus, mutta on muistettava pitää jalat maassa. Nyt välittömästi olisi esimerkiksi luotava turveyrittäjille sellainen toimintaympäristö, että jo luvitetut turvealueet voitaisiin ottaa käyttöön. Niitä on noin 30 000 hehtaaria.
&#8211; Tässä tilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys kasvaa. Maatalouden kriisi on ratkaistava, ja pellot täytyy pitää viljeltyinä. Myös turvepellot, jotka tuottivat viime kesänä parhaan sadon, Koskela kertoi.
Hiilineutraalisuustavoite EU:n tasolle
Vihreän siirtymän suhteen Suomi voisi aivan hyvin siirtää hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050 eli samalle viivalle käytännössä kaikkien muiden EU-maiden kanssa. Suomella ei ole mitään perustetta harjoittaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, varsinkaan kun kansalle tulee siitä kohtuuttoman iso lasku. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet helpotuksia liikennepolttoaineiden verotukseen. Dieselajoneuvojen käyttövoimaverolle ei enää ole perusteita.
&#8211; Vaikka nyt korostatte ennätyskorkeita työllisyyslukuja, on todellisuus toisenlainen. Tehtyjen työtuntien määrä on laskussa, vaikka työllisten määrä nousee. Tämä ei ole kestävä suunta. Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään. Hallituksen työllisyystoimet, sote-uudistus ja elpymispakettirahoitteiset hankkeet kasvattavat varmasti menoja, sen me tiedämme, mutta on äärimmäisen epävarmaa, saadaanko niiden avulla säästöjä tai kestävää kasvua.
&#8211; Mieleeni on jäänyt valtiovarainministerin lausahdus viime vuodelta, että nyt on jo otettu lasten säästöpossutkin käyttöön. Tuo oli tilanne ennen Venäjän sotaa. Nyt tilanne on pahempi. Uskon, että meidän ei täytyisi turvautua lasten säästöpossuihin eikä jättää tuleville sukupolville ja hallituksille näin massiivista velkavuorta, jos vain toteuttaisimme perussuomalaisen vaihtoehdon ja laittaisimme asioita tärkeysjärjestykseen, Koskela vetosi hallitusta muuttamaan suuntaansa.
&nbsp;

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kritisoi pääministeri Sanna Marinin ilmoitusta hallituksen politiikasta vuodelle 2022. Koskelan mielestä pääministeri ei tuonut riittävästi esille hallituksen suunnitelmia ja toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä hallituksen työskentelyä talouden ja työllisyyden hyväksi vaikeuttaa takertuminen maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan. Ongelma on, että ne keinot, joilla hiilineutraaliustavoitteeseen halutaan päästä, ovat samoja, jotka vaikeuttavat työllisyys- ja taloustavoitteiden saavuttamista.
&#8211; Suomi on asettanut oman tavoitteensa 15 vuotta aikaisemmaksi kuin EU-tasolla on sitouduttu. Tämä romuttaa teollisuutemme jo ennestään heikohkoa kilpailukykyä, Koskela huomauttaa.
Hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050
Valtioneuvoston oman ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia arvioivan tutkimusraportin mukaan hallituksen ilmastopolitiikan vaikutus kokonaistyöllisyyteen on pitkällä aikavälillä negatiivinen 0,5 prosentin verran. Vihreä siirtymä luo tiettyjä mahdollisuuksia, mutta ne eivät kokonaan kumoa teollisuutta haittaavia vaikutuksia. Perussuomalaiset onkin ehdottanut, että hiilineutraalisuustavoitetta pitäisi siirtää vuodesta 2035 vuoteen 2050.
Koskela korostaa jälleen kerran, että nopeutetuilla ilmastotoimilla ei välttämättä saada edes ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja aikaan. Suomessa tehdyt toimet, kuten turpeen harkitsematon alasajo, vain lisäävät tällä hetkellä tuontia maista, joissa ilmastokestävyys ei ole lähelläkään Suomen tasoa.
Missä ovat sote-uudistuksen luvatut säästöt?
Sote-uudistuksen tarvetta perusteltiin aikanaan sillä, että uudistus on välttämätön kustannusten hillitsemiseksi. Juha Sipilän hallitus tavoitteli omalla sotellaan säästöjä 3 miljardin verran, mutta Sanna Marinin sote näyttää nostavan kustannuksia jopa yli viidellä miljardilla.
Uusimpien arvioiden mukaan pelkästään palkkaharmonisointi tulee maksamaan moninkertaisesti sen, mitä hallituksessa on arvioitu. Kuntatyöntekijöiden arvio kustannuksista on 680 miljoonaa vuodessa, kun hallitus esityksessään arvioi summaksi 124-434 miljoonaa.
Tulevat sukupolvet maksavat 
&#8211; Näyttää vahvasti siltä, että hallitus jatkuvasti alibudjetoi uudistuksiaan ja saa siten talousarvionsa näyttämään todellisuutta paremmilta. Sote-uudistuksen lisäksi myös oppivelvollisuusuudistukseen hallitus budjetoi aivan liian alhaisen summan kuntien, rehtorien ja opettajien lausunnoista huolimatta, Koskela muistuttaa.
Koskelan mukaan näyttää siltä, että hallitus on liikkeellä ajatuksella, että tulevat hallitukset ja sukupolvet maksavat nyt harjoitetun politiikan. Massiivisen lainarahoituksen lisäksi jopa lasten säästöpossut on otettu käyttöön, kuten valtiovarainministeri syksyllä asiaa kuvasi. Näinä haastavina aikoina Koskela toivoo, että hallituksen päätöksentekoon tuotaisiin enemmän ennakointia ja pikemminkin varauduttaisiin pahimpaan kuin vain toivottaisiin parasta.
&nbsp;

Koskela: Hallitus jättää mittavan laskun seuraajilleen

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan kuntien selviämisestä historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen edessä. Koskela pelkää oppivelvollisuusuudistuksen johtavan leikkauksiin erityisesti pienempien lukioiden koulutustarjonnasta.

Kunnissa etsitään parhaillaan varoja, joilla katetaan syksyllä voimaan astuvasta uudistuksesta aiheutuvat kustannukset. Valtio on luvannut korvata nämä uudistuksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti, mutta asiantuntijalausunnoissa varattuja määrärahoja on pidetty alimitoitettuina.
&#8211; Suuria hankintoja ovat esimerkiksi tietokoneet, joiden pitäisi kestää kolme vuotta ja joita varten on oltava myös riittävää it-tukea. Oppimateriaaleihin on varattu vain 150-200 euroa oppilasta kohden. Näin halvalla ei tarvittavia laitteita saa, Jari Koskela huomauttaa.
Ristiriitaista toimintaa hallitukselta
Koskela pelkää, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttaminen tulee monin paikoin tarkoittamaan leikkauksia koulutustarjonnasta. Suurimmassa vaarassa ovat pienempien kuntien lukiot. Tämä toiminta on ristiriitaista hallitukselta, joka koostuu suurilta osin puolueista, jotka aikoinaan kritisoivat voimakkaasti edellisen hallituksen mittavia koulutusleikkauksia.
&#8211; Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos. Pisa-tulokset ovat laskeneet huippuvuosista, eikä nykyisellä politiikalla käännettä parempaan ole nähtävissä. Tarvittaisiin lisää erityisopetusta, varhaista puuttumista, pienempiä ryhmäkokoja sekä opettajien resurssien ja työrauhan turvaamista, Koskela sanoo.
Kuntapäättäjät paljon vartijoina
Koskela huomauttaa, että koulutus tulee olemaan huhtikuussa valittavien uusien kuntapäättäjien keskeisempiä huolenaiheita, kun sote-asiat ovat siirtymässä maakunnille.
&#8211; Koulutussektorimme toimivuus on keskeisin investointi tulevaisuuteen. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina, että tulevaisuudessakin Suomi tunnettaisiin koulutuksen suurvaltana, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – ”Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

oppivelvollisuusuudistus

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Koskela: Hallitus jättää mittavan laskun seuraajilleen

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – ”Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

Uusimmat

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025