Perussuomalainen 2/2025

PS Naiset 1/2025

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä

Puola aloitti viimein rajatarkastukset – monen mielestä liian myöhään

Työelämägallup: Ulkomaisen työvoiman kannatus on laskenut merkittävästi

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”

Perussuomalainen 15-2012

Heikki Hursti lukuisine apulaisineen järjesti taas köyhien itsenäisyyspäiväjuhlat Helsingin Hakaniemen torilla.
Paikalla oli &#8211; järjestäjien mukaan &#8211; vajaat tuhat henkeä. Juhlaväki oli monenkirjavaa: niin nukkavieruja vaateparsia kantavia katujen naisia ja miehiä kuin soppajonoon eksyneitä tyylikkäästi pukeutuneita venäläisiä turistejakin.
Pakkanen ei tällä kertaa paukkunut, mutta hyytävä tuuli, muutama miinusaste ja lumipyry yrittivät viedä joukolta juhlamielen – siinä kuitenkaan onnistumatta. Porukka oli iloisella päällä ja tunnelma oli rento ja lämmin.
Tarjottavaa riitti
Hursti ja kumppanit olivat haalineet ruokapuolta aina Pohjanmaalta saakka. Soppajonon päässä odotti iso lautasellinen hernerokkaa ja kookas voileipä, jälkiruuaksi oli pullaa ja kahvia. Kaiken kruunasi runsas eväspussi kotiin vietäväksi ja aivan viimeiseksi – ne jotka tahtoivat – saivat pipon päähänsä suojaamaan talven tuiskuilta.
Noin 500-1 300 osallistujaa vuosittain kerännyt itsenäisyystapahtuma tarvitsee myös tekijänsä, vapaaehtoisuutta onneksi riittää.
&#8211;   Tämä on minulle vapaaehtoisena kahdeskymmenes kerta, ensimmäisen kerran olin mukana vuonna 1993, Ritva Vauhkonen (kuvassa vasemmalla) selvitti.
Lähimmäisenrakkauden täyttämä tilaisuus olisi kuitenkin voinut olla vieläkin viihtyisämpi, aprikoi myös vapaaehtoisena puurtanut Anneli Kulju (kuvassa oikealla).
&#8211;   Niin jos jotakin haluaisi muuttaa, niin se olisi muutto sisätiloihin. Toive olisi, että kaupunki pystyisi jo ensi vuonna auttamaan tässä asiassa.
Auttajana ja autettuna
Tilaisuuden isäntä Heikki Hursti korosti mm. sitä, että köyhien itsenäisyyspäiväjuhla on tarkoitettu kansanjuhlaksi.
&#8211; Tämä itsenäisyysjuhla on avoin ja tarkoitettu kaikille &#8211; niin tavallisille ihmisille kuin kadun kasvateillekin.
Hursti näkee, että köyhyyden poistaminen edellyttää niin pieniä kuin suuriakin tekoja.
&#8211;   Tuloeroja on tässä yhteiskunnassa kerta kaikkiaan pienennettävä. Aivan konkreettisia toimia olisivat peruspäivärahan ja pienimpien eläkkeiden korottaminen. Näillä toimilla köyhyys varmasti vähenisi.
Kohtalon kovin koettelemat ovat myös itsenäisen Suomen ystäviä. Itsenäisyys olikin pääosassa kaikille itsenäisyyspäivää viettämään tulleille, ei soppatykki tai kakkukahvi.
&#8211; Kyllä itsenäisyys on tosi tärkeä asia. Minulle nämä juhlat ovat perinne. Olen täällä hieman auttamassa. Itse olen ollut kymmenen vuotta kadulla ja tiedän millaista se on. Mua on autettu ja mä haluan myös auttaa, Reijo Liukkonen kiitteli.
&#8211; Myös mulle tämä on perinne. Nyt tosin itsenäinen Suomi-neito on pudonnut pepulleen: tuloerot, leipäjonot ja väkivalta kasvavat eikä se ole itsenäisyyden vika – vaan siitä huolimatta, Rosa-Maria Hossein pamautti.
&#8211; Myös köyhiä on kutsuttava niihin varsinaisiin linnan juhliin. Suomi olisi hyvä maa, jos laitettaisiin eläkkeet ja työttömyysturva kohdalleen. Itsenäisyys on tietysti hyvä asia mutta ensin pitää huolehtia omista ja vasta sitten lähettää rahaa ulkomaille,  Jouni Luukkonen muistutti.
Paavo petti – Pertti pelasti
Heikki Hursti oli kutsunut köyhien itsenäisyyspäivän juhlapuhujaksi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen. Miestä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut.
Kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen paikkasi Arhinmäen poissaolon ”lennosta” ja sai juhlaväeltä ansaitut aplodit. 
Myös Veltolle köyhien itsenäisyysjuhla ja Hurstien suvun työn tukeminen on sydämen asia.
&#8211; Mää tein yhteistyötä Veikko Hurstin kanssa jo 1980-luvulla. Hän kävi eduskunnassa mun luona useita kertoja. Ja myös tuin ja tuen tätä toimintaa taloudellisesti. Jo silloin koin, että nämä täällä olevat ihmiset ovat nimenomaan syrjäytettyjä, ei vain syrjäytyneitä. Syyllisiä siihen ja suureen vähäosaisten joukkoon ovat vanhat puolueet, joita eivät köyhät ja heidän tilanteensa kiinnosta, Veltto huomautti.
Paikalla oli myös muita perussuomalaisten edustajia. Juhlatunnelmasta olivat nauttimassa Anne Louhelainen, Maria Tolppanen, Kike Elomaa ja Juha Väätäinen. Muiden puolueiden edustajia köyhien itsenäisyyspäivänvietto ei näyttänyt kiinnostavan.
(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 15/2012-lehdessä)
Teksti: Seppo Huhta 
Kuva: Matti Matikainen

Toivo pilkahti köyhien juhlissa

Timo Soinista tulee ensimmäinen perussuomalainen, joka nousee suuren kaupungin valtuuston puheenjohtajaksi. Hän ei paljasta vielä, pyrkiikö Europarlamenttiin. Yksi asia on kuitenkin varma: hän haluaa jatkaa perussuomalaisten puheenjohtajana.
Timo Soini aloittaa Espoon kaupunginvaltuuston, kokoomuksen kunnallisen lippulaivan ruorissa ensi vuoden alusta.
&#8211;   Tavoitteenani on käyttää perusuomalaista pohjaa tämän valtuuston johdossa ja samalla kannustaa puolueemme jäseniä, kannattajia ja äänestäjiä siihen, että kaikki on myös meille mahdollista – sanokoot muut mitä tahtovat. Suomen tasolla tavoitteemme on nousta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Minun kohdallani se merkitsee pääministeriyttä, Soini lataa.
Media ja muiden puolueiden edustajat myöntävät, että perussuomalaiset voittivat käydyt kunnallisvaalit, mutta eivät pääse vaikuttamaan kunnissa. Niinköhän?
&#8211; Voitimme lähes SE-tasoisesti koko kunnallisvaalien historiassa: me lähes kolminkertaistimme kunnallisvaltuutettujen määrän edellisistä kunnallisvaaleista, aina 1 195 valtuutettuun. Saimme vuoden 2008 vaaleihin verrattuna voittoa seitsemän prosenttiyksikköä ja olimme vaalien ainoa voittaja, Soini muistuttaa.
&#8211;   Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa nousimme kolmen paikan voitolla kolmanneksi, tasoihin SDP:n kanssa eli kymmeneen valtuustopaikkaan. Espoossa meillä on 69 varsinaista lautakuntapaikkaa ja 64 varapaikkaa. Kaustisissa ja Kihniössä kannatuksemme on 37 prosenttia. Perussuomalaisia valtuutettuja löytyy nyt lähes jokaisesta Suomen kunnasta – myös ruotsinkielisistä. Olemme näissä vaaleissa tuoneet perussuomalaisuuden kuntiin.
Vielä suurempi voitto olisi vaatinut Soinin mukaan vielä suuremman ehdokasmäärän.
&#8211;   Ehdokashankinnassa ratkaisevia olivat viimeiset kolme viikkoa, joiden aikana rekrytoimme tuhat uutta ehdokasta, siis 50 uutta ehdokasta joka päivä. Kaikkiaan listoillamme oli 4 394 ehdokasta. Yksi merkittävä syy varmasti oli sekin, että viime eduskuntavaalien aikaan – puolitoista vuotta sitten &#8211; meillä oli noin 3 500 jäsentä, nyt meitä on 8 000, Soini hehkuttaa.
Päätöstäni arvostellaan
Kysymys saako Euroopan unioni vähemmän liittovaltioliturgiaa ja enemmän Soinia, on vielä auki.
&#8211;   Tällä hetkellä mahdollisuudet sille, että lähden ehdokkaaksi Euroopan unionin vaaleihin ovat fifty-fifty. Tavoitteemme kesän 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa on 20 mitat täyttävää ehdokasta. Meille tulee jokaisesta vaalipiiristä vähintään yksi ehdokas. Meidän EU-linjallamme on Suomen kansan enemmistön kannatus. On huolehdittava siitä, että tuo tuki realisoituu seuraavissa EU-vaaleissa, Soini huomauttaa.
&#8211;   Viime EU-vaaleissa onnistuin viemään perussuomalaiset Eurooppaan. Linjaani siellä on hyvin jatkanut Sampo Terho. Mahdollinen ehdokkuuteni on harkittava henkilökohtaisesti, poliittisesti ja perheen näkökulmasta – hyvin tarkkaan. Mutta teen kumman ratkaisun tahansa, niin päätöstäni arvostellaan.
Soini ei kainostele ansioitaan ja energiaansa perussuomalaisten puheenjohtajana ja jatkaminen on mielessä.
&#8211;   Kyllä perussuomalaisten puheenjohtajuus kiinnostaa edelleen, koska koen, että työ on kesken. Koen myös olevani paras henkilö tähän tehtävään. Kun olen ollut itse ehdokkaana, johdollani on voitettu kaikki vaalit 2000-luvun alusta lähtien. Pystyn motivoimaan puolueväkeä ja kannustamaan tuloksellisesti, tunnen kentän ja arvostan sitä, Soini painottaa.
&#8211;   Puheenjohtajan taakka on välillä epäinhimillinen, kannattajien tuki on ratkaisevaa. Minun on myös opittava sanomaan useammin ei. Perussuomalaiset on Suomen paras puolue. Tämä on minulle elinikäinen haaste. Tehtävä on raskas, mutta mieluinen. Julkisuus on välillä rankkaa, etenkin lähipiirille. Olen itse kuitenkin kovassa ahjossa parkkiintunut. Perhe on minulle kaikki kaikessa ja vain se menee puolueen ohi ja yli.
Kansanäänestys EU-jäsenyydestä
Perussuomalaiset jauhavat jatkuvasti EU:sta ja ennen muuta euro narskuu perussuomalaisten hampaissa.
&#8211;   Siksi narskuu, että euro on poliittisella päätöksellä perustettu valuutta ilman taloudellista pohjaa. Suomen kilpailukyky on heikentynyt liian vahvan valuutan myötä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Kun eurosta ei järjestetty kansanäänestystä, siltä puuttuu syvällinen henkinen hyväksyntä. Eurosta on tullut uusi Saksan markka, Soini vertaa.
Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtajalla on selkeä näkemys myös siitä, miten Kreikan käy.
&#8211;   Velkasaneeraus on ainoa vaihtoehto, näin olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta sitten. Kreikan velat tullaan leikkaamaan ensi vuoden syksyllä Saksan vaalien jälkeen ja tappiot tulevat olemaan huomattavat. Jo ensimmäisessä vaiheessa Suomen menetykset ovat satoja miljoonia euroja, Soini varoittaa.
Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini vaatii kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionista.
&#8211;   Mikäli EU–presidentin Herman Van Rompuyin ja EU-komission puheenjohtajan Jóse Manuel Barroson liittovaltiota edistävät esitykset menevät läpi, meidän on päätettävä kansanäänestyksellä haluammeko kuulua tähän porukkaan vai emme. Me olemme viimeisellä rannalla: hyväksymmekö Suomen liittymisen Euroopan unionin liittovaltioon, Soini lataa.
&#8211;   Tarvitsemme nyt ja heti lähitulevaisuudessa yhteistyötä samanmielisten maiden eli Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Ison- Britannian, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
Suomi on suhteessa suurimpia nettomaksajia Euroopan unionissa. Se on väärin. Soinin mukaan meidän pitäisi olla samassa kastissa Ison-Britannian, Hollannin ja Ruotsin kanssa.
&#8211;   Suomen kaksi viimeisintä pääministeriä, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen, eivät ole laittaneet tikkua ristiin perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta. Meidän olisi pitänyt hakea jäsenmaksualennusta, jonka muuten olisimme varmasti saaneet. Nyt asiaan on saatava muutos!
Suomi säästää ja rahoittaa
EU-byrokraatit vaativat kymmenen prosenttia lisää hallintoon, vaikka samaan aikaan unionin jäsenmaissa karsitaan palveluista, säästetään ja tehostetaan.
&#8211;   Se kertoo röyhkeästä mielialasta EU:n johdossa. On täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan kun Suomi säästää ja verottaa, se rahoittaa lainarahalla EU-herrojen hulppeita etuoikeuksia, järjettömän korkeita palkkoja ja taivaita hipovia eläkkeitä. 
Ja kuukaudesta toiseen – yli 200 miljoonaa euroa vuositasolla maksava &#8211; rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin pyörii, koska ranskalaiset ovat muinoin saaneet oikeuden yhteen kokousviikkoon kuukaudessa omalla maaperällään, Soini pyörittelee päätään.
Kreikan ja Portugalin pelastamisen on sanottu olevan Suomen kannalta elintärkeää. Me käymme kuitenkin kauppaa enemmän jopa köyhien aasialaisten kehitysmaiden kanssa kuin EU:n kriisimaiden kanssa.
&#8211;   Nyt, varsinkin Suomessa, on tärkeää työn, yrittämisen ja välittämisen asettaminen ensisijalle. Suomen on satsattava joka ilmansuuntaan. Suomen on käytävä kauppaa mm. USA:n, Kiinan ja Intian kanssa. Myös Kazakstan, Bangladesh, Ruotsi, Venäjä, Baltian maat, Etelä-Amerikka ja tietysti Pohjoismaat ovat tärkeitä kauppakumppaneita. Emme voi pelkästään tuijottajaa Euroopan unionin maihin. Suomalaisen työn puolustaminen on suomalaisuudesta huolehtimista, suomalaisen elämän muodon varjelemista, parasta tulevaisuustyötä, Soini painottaa.
Kreikkaa lainoittaneet yksityiset pankit pestään ulos vastuistaan ja kaikki roska kaadetaan eurooppalaisten veronmaksajien niskaan.
&#8211;   Juuri tästä on kysymys. Kysymys on nimittäin Ranskan ja Saksan pankkien sekä suurpääomapiirien pelastamisesta. Kreikan, Portugalin ja Espanjan kansat kurjistuvat. Tässä touhussa ei pelasteta suomalaisia työpaikkoja vaan kansainvälistä suurpääomaa, Soini muistuttaa.
Pohjoismaat ja Baltia ovat Suomelle luonteva ja luotettava viiteryhmä. Näiden maiden on esiinnyttävä yhdessä kansainvälisillä areenoilla.
&#8211;   Kauppa, koulutus ja yhteistyö yrittämisen alalla maidemme kesken on hedelmällistä, kestävää, tuloksellista ja tärkeää. Yhteistyö, lähinaapuruus, demokratia ja sosiaaliturvan sama taso ovat hyvä lähtökohta keskinäisissä suhteissa ja suhteissa muihin maihin. Näin toimien pelastamme työpaikkoja ja turvaamme tulevaisuutemme, Soini arvioi.
Suomi on tilastollisesti taantumassa, mutta vaihtotase on plussalla eli olemme yhtä aikaa saunassa ja hangessa, vai olemmeko?
&#8211;   Kyllä, Suomen kilpailukyky on heikentynyt. Vienti on nyt suunnattava EU:n ulkopuolelle, myös palveluja ja koulutusta on vietävä, on tehtävä nopeita päätöksiä. Mikäli Fennovoima ei saa voimalaansa rakennettua, lupa on annettava Fortumille tai ainakin sen on saatava merkittävä osakkuus. Suomen energiaomavaraisuudesta on pidettävä kiinni. Tehtaat eivät tuulimyllyillä pyöri, Soini muistuttaa.
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 15/2012-lehdessä.
Teksti: Seppo Huhta 
Kuva: : Lehtikuva

Suomi viimeisellä rannalla

Perussuomalainen 15-2012

Toivo pilkahti köyhien juhlissa

Suomi viimeisellä rannalla

Uusimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä

Puola aloitti viimein rajatarkastukset – monen mielestä liian myöhään

Työelämägallup: Ulkomaisen työvoiman kannatus on laskenut merkittävästi

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa

Toimitus suosittelee

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Oppositiopuolueet SDP, keskusta, Liike Nyt, vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät enemmistövaltaa Keski-Uudenmaan sotealueella – omaishoitajilta leikattiin juuri 400 000 euroa

Piilaakson teknologiajätin pomo: Jyrkän oikeiston nousua Saksassa selittää se, että vasemmisto on pitänyt poliittista kenttää panttivankinaan

Perussuomalainen 2/2025

PS Naiset 1/2025