Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”

Rintamäki: Vesivarat pysyvät kansallisessa hallinnassa

Näin huolettomasti demarien Kimmo Kiljunen puolusti Vantaan ökykallista ratikkahanketta: ”Velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi”

Espoo aikoo karsia koulujen kielitarjontaa – PS:n Simo Grönroosilta moitteet: ”Kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä”

Jari Koskela: Kun autoilun kustannuksia lasketaan, talous vahvistuu

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Antti Kangas: Suomalainen maito on jatkossakin turvallista

Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt

Seppänen: Porotalous tarvitsee tukea, ei uusia velvoitteita

Garedew: Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Pisa-vertailu

Oppimistulokset pakittavat Euroopassa mutta Kaukoidässä kaikki on toisin. Pisa-vertailun tulokset voivat siten kertoa jotakin myös tulevaisuuden maailmasta, jossa nykyisten koululaisten osaaminen ratkaisee. OECD:n Pisa-johtaja haluaisi Svenska Dagbladetissa koulujen Euroopassa pakittavan aikaan, jolloin keskeistä oli oppiminen.

Ruotsin 15-vuotiaat koululaiset alisuorittivat<a href="https://www.suomenuutiset.fi/antikainen-pisa-tulokset-sen-kertovat-ennen-ainakin-suomalainen-koulu-oli-parempi/"> suomalaisillekin</a> tuttuun tapaan sekä matematiikassa, että lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Mahalasku päättyi samalle tasolle, kuin pohjalukujen vuonna 2012. Erityisesti kehnoista taloudellisista oloista lähtöisin olevien koululaisten oppimistulokset huononivat.
<a href="https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tulokset">Pisa-tulosten</a> alavire kautta Euroopan herättää huolta myös OECD:n pääkallonpaikalla Pariisissa. Uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa Pisa-päällikkö Andreas Schleicher omaa asemansa vuoksi globaalin perspektiivin mutta hän seuraa erityisellä mielenkiinnolla myös Ruotsin tilannetta.
Meteliä ja sekasortoa
&#8211; Minua ihmetyttää erityisesti huono kuri. Oppilaiden enemmistö sanoo, että he eivät kuuntele opettajan puhetta. Heitä ei kiinnosta, Schleicher <a href="https://www.svd.se/a/l3PL5o/pisachefen-svensk-skola-behover-mer-disciplin#:~:text=Pisachefens%20h%C3%A5rda%20kritik%3A%20Oordning%20i,och%20engagemang%20i%20svenska%20klassrum">sanoo</a>.
&#8211; Opiskeluympäristö on täynnä meteliä sekä sekasortoa ja kännyköiden käyttö <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsi-haataa-puhelimet-peruskoulusta-ruotsidemokraatit-ja-porvarihallitus-yksimielisia/">häiritsee</a> oppilaita. Se voi olla mielekästä digiopetuksen kannalta mutta riskinä on, että oppilaat käyttävät tekniikkaa aivan muuhun kuin oppimistarkoitukseen.
Schleicher kaipaa kouluihin tuottavaa oppimisympäristöä, joka tarkoittaa tiukkaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä, ohjaavia ja kannustavia opettajia. Hänen mukaansa näin oli ennen asiain laita ruotsalaiskouluissa.
Kuri ja järjestys takaisin
Andreas Schleicherin mukaan kyse on peremmiltään siitä, että koulujen ja opettajien on saatava arvovaltansa takaisin. Tästä hän huomautti aikanaan jo vuoden 2018 Pisa-tulosten yhteydessä.
&#8211; Oppimisen paloa ei enää ole entiseen malliin. Koulunkäynnistä ja sivistyksestä on kehkeytynyt palvelu: oppilaat ovat passiivisia kuluttajia, opettajat palveluhenkilökuntaa ja vanhemmat asiakkaita.
&#8211; Koulunkäynti toimii ainoastaan silloin, kun kaikki ovat siihen sitoutuneita ja kantavat vastuunsa.
Aasia jyrää meitin
Jos Euroopassa oppiminen syystä tai toisesta rappeutuu, niin toinen on meno Aasiassa. Ero kasvaa erityisesti matematiikan taidoissa.
Laajasti ottaen Kaukoidän valtiot loistivat 81 maan vertailussa, <a href="https://www.euronews.com/2023/12/05/european-education-slips-downward-according-to-pisa-report-by-oecd">kertoo</a> Euronews: Singapore oli paras kaikista, perässä kiisivät Macao, Taiwan, Hong Kong, Japani sekä Etelä-Korea.
OECD:n mukaan lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen Euroopassa synnyttää huolen siitä, millainen vaikutus tällä tulee olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Miten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa pärjätään, jos osaamisen eväät eivät uudella sukupolvella riitä.
Kun hallitukset maailmanlaajuisesti oirehtivat koronapandemian seurausten kanssa, Pisa-tiedot viittaavat puolestaan siihen, että koulutusjärjestelmien rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää.

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Koulu on kriisissä ja Pisan kultavuosien oppimistulokset ovat maassamme muisto vain. Suomessa ja Ruotsissa ongelmakenttä näyttäisi olevan samansuuntainen. Edessä saattaa olla paluu perusasioihin: opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin ja oppilaille on asetettava selkeät tavoitteet.

Turussa koulua käyvien lasten vanhemmat <a href="https://www.ts.fi/uutiset/6100083?_gl=1*k4d8zk*_ga*MTE0MzUwNTg2Ni4xNjk0NTAzNjc4*_ga_B2WMRYW5J0*MTY5NDUwMzY3OC4xLjEuMTY5NDUwMzkwNy41Ny4wLjA.">kertoivat</a> syyskuussa lukuisista kiusaamisista- ja pahoinpitelyistä. Oppilaiden vanhemmat jopa julkaisivat tiedotteen kiusattujen lasten ryhtymisestä lakkoon tietyssä koulussa.
Lakkoilemalla vanhemmat vaativat Turun Sanomien mukaan turvallisuuden parantamista opinahjossa. Ongelmat olivat kuulemma olleet tiedossa pitkään, mutta vasta tuolloin tilanne kärjistyi vanhempien väliintuloon. Rehtorin mukaan koulussa oli lisätty muun muassa opetushenkilöstön määrää luokassa sekä välituntivalvonnassa.
Tilanne ratkesi ainakin akuutilta osaltaan, kun mahdollisia häiriöitä aiheuttanut oppilas vaihtoi koulua.
Jako kahteen jo koulussa
Ruotsissa vastaavia tilanteita on vuosien mittaan tietty ollut rutkasti ja ratkaisu on usein sielläkin löytynyt koulun vaihtamisesta. Sana kuitenkin kulkee vanhempien piirissä sosiaalisen median aikana todella nopeasti ja epäviralliset opinahjojen ranking-listat ovat oikeasti olemassa, vaikka virallinen taho muuta väittäisikin.
Seurauksena on ollut voimistuva segregaatio ja yhteiskunnan yhä selkeämpi jakaantuminen voittajiin ja häviäjiin.
Vaikka oikeastihan eriytyminen tuottaa ainoastaan häviäjiä, kun yhteiskunta rapautuu segregaation seurauksiin, joita voi seurata mediasta joka ikinen päivä.
Auktoriteetti takaisin opettajille
Koulukeskustelua on Ruotsissa käyty opposition ja hallituksen välisenä väittelynä. Vastakkain ovat suuressa kuvassa nykyinen ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus sekä sosialidemokraatit ja liittolaisensa vihreät ynnä vasemmistopuolue.
&#8211; Jos aiomme palauttaa toimivan oppimisympäristön, opettajille on annettava valtuudet ylläpitää järjestystä luokkahuoneessa, <a href="https://www.gp.se/debatt/lärarna-måste-få-tillbaka-sin-auktoritet-1.108400500'">painottavat</a> hallituspuolue liberaalien paikalliset kouluasiantuntijat Ann Catrine Fogelgren ja Patrik Krantz Göteborgs Postenin mielipidekirjoituksessaan.
&#8211; Opetustilat ja koulun käytävät on saatava turvallisiksi, jotta oppilaille sekä opettajille voidaan jälleen taata työrauha.
Paluu perusasioihin
Ruotsin hallitus on ilmoittanut koulun olevan eräs sen keskeisistä painopistealueista. Hallitus julkaisikin lokakuun puolivälissä <a href="https://www.regeringen.se/regeringens-politik/regeringens-prioriteringar/skola/">kannanoton</a>, jossa ongelmat tunnistettiin ja uusi suunta määriteltiin. Kouluissa on syytä palata perusasioihin ja sen tarkoitus on antaa oppia elämää varten.
&#8211; Liian monelta lapselta Ruotsissa puuttuvat perustaidot: laskeminen, kirjoittaminen ja pidempien tekstien lukeminen. Ruutuaika saa nykykoulussa liikaa tilaa ja lukuaika liian vähän.
&#8211; Tarvitsemme turvallisen koulun, jossa oppilaille asetetaan tavoitteet. Tämä on parasta kaikille ja erityisesti heille, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä.

Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”

Ruotsin Pisa-vertailusta siivottiin vuonna 2018 isolla kädellä pois oppilaita, joiden koulumenestys oli heikko. Riksrevisionen eli Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii SVT:n mukaan ankarasti hallitusta oppimistulosten peukaloinnista, suoranaisista virheistä ja selittämättömästä hiljaisuudesta Pisa-tulosten ympärillä.

OECD:n organisoimassa Pisa-tutkimusohjelmassa selvitetään kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Viimeisin globaali <a href="https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/ajankohtaista/pisa-2018-tutkimuksen-tulokset">vertailu</a> tehtiin vuosina 2018-2019. Tutkimuksen pääalueena oli tuolloin lukutaito.
Ruotsi sulki jo etukäteen pois vertailusta 11 prosenttia oppilaista eli alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Sääntöjen mukaan vertailusta saa poistaa viisi prosenttia oppilaista.
Pakolaisvyöry selityksenä peukaloinnille
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsi-siivosi-maahanmuuttajat-pois-pisa-oppimisvertailusta-oecd-hyvaksyi-tempun-suomalaisasiantuntija-ihmettelee-moista/">Operaatiota</a> on selitetty sillä, että Ruotsi oli ottanut vastaan ennätysmäärän pakolaisia vuonna 2015 ja sen jälkeen. Näin ollen kouluissa on ollut paljon oppilaita, joiden kielitaito ei yksinkertaisesti riitä kokeeseen osallistumiseen.
Tarkastusviraston <a href="https://www.riksrevisionen.se/om-riksrevisionen/kommunikation-och-media/nyhetsarkiv/2021-04-29-otillracklig-uppfoljning-av-pisa-undersokningens-genomforande-2018.html">raportissa</a> todetaan, että punavihreä hallitus sekä kouluhallitus eivät ole seuranneet <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/regeringen-far-mycket-hard-kritik-for-hantering-av-pisa-provet">ohjeistusta</a>. Miksi näin sitten pääsi käymään, se on jäänyt hämärän peittoon.
&#8211; Jos Ruotsin tavoitteena on Pisa-tutkimuksen avulla löytää koulujärjestelmän heikkouksia ja vahvuuksia, testit täytyy suorittaa luotettavalla tavalla. On raskauttavaa, että hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimenpiteitä tutkiakseen esiin tulleet epäilyt, sanoo valtiontarkastaja Helena Lindberg.
Tälle vuodelle kaavaillut Pisa 2021 esikokeet jäivät pandemian takia tekemättä lähes kaikissa osallistujamaissa. Tämän vuoksi OECD päätti siirtää tutkimuksen pääkoetta vuodella eteenpäin.
&nbsp;

Ruotsin hallitusta arvostellaan Pisa-oppimistulosten peukaloinnista – selityksenä maahanmuuttajien kehno kielitaito