Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Telakoiden jättitilaukset merkki suhdanteen kääntymisestä –  tuhansia uusia työpaikkoja

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Perussuomalaiset: Perustuslain muutoksille on vahvat turvallisuuspoliittiset perusteet

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

raha-asiainvaliokunta

Suomen ulkoministeriö ylitti oman toimivaltansa rajat ilmoittaessaan Suomen sitoutuvan Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen, vaikka Suomen osallistumisesta ei ollut tehty päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa tuoreessa ratkaisussaan virheestä ja muistuttaa, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Oikeuskanslerin 27. joulukuuta antamassa <a href="https://oikeuskansleri.fi/-/ministerio-ylitti-toimivaltansa-kehityspankin-paaomankorotuksessa?fbclid=IwAR3hF3hvvUuCSFzQEvs2GX5kzInJ3RGwZiibwOlGO097AbxtcLJsnGRd5qs">ratkaisussa</a> katsotaan ulkoministeriön ylittäneen toimivaltansa vuonna 2020, kun ministeriö ilmoitti Afrikan kehityspankille Suomen sitoutumisesta pankin pääomankorotukseen.
Ulkoministeriö lähetti kehityspankille ilmoituksen Suomen osallistumisesta pääomankorotukseen sen jälkeen, kun valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli puoltanut esitystä.
Ilmoituksen mukaan Suomi sitoutui maksamaan vuosina 2021–2028 osakkeista runsaat 29 miljoonaa euroa ja vastaamaan yli 458 miljoonan euron suuruisesta takuupääomasta.
Taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus
Valtion vuoden 2020 talousarviossa olleen valtuuden mukaan kyseisenä vuonna oli sinänsä luvallista sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen. Taloudellisesti merkittävät asiat kuuluu kuitenkin ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa eikä ministeriössä.
Oikeuskansleri ottikin tutkittavakseen ulkoministeriön menettelyn asiassa nimenomaan siksi, koska asiaa ei käsitelty etukäteen valtioneuvoston yleisistunnossa. Suomen osallistuminen Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen on ollut sekä käteisenä suoritettavan maksun yhteissumman että takuupääoman arvon osalta taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus, joka siten olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan.
Sen sijaan ulkoministeriössä tehtiin päätös käteismaksujen rahoituksesta ja annettiin Suomen puolesta sitoumus kehityspankille. Päätöksentekomenettelyssä tapahtunutta virhettä ei ollut mahdollista korjata enää jälkikäteen sen jälkeen, kun vastuusitoumus Suomen puolesta oli jo annettu kehityspankille.
Ulkoministeriö myönsi oikeudellisen virheen
Ulkoministeriö myöntää helmikuussa 2021 antamassaan selvityksessä, että asian käsittelyssä sattui ministeriön sisäinen oikeudellinen virhe, kun asiaa ei esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ennen Suomen sitoutumista pääomankorotukseen. Virheen taustalla oli muun muassa se, että pankkien pääomankorotuksia hoidetaan ministeriössä hyvin harvoin, noin 10 vuoden välein.
Ministeriön asianhallintajärjestelmässä oli pääomankorotuksen työnkulkuun merkitty virheellisesti vain raha-asiainvaliokunta, ei yleisistuntoa. Selvityksen mukaan virheeseen vaikuttivat myös resurssipula, ministeriön tehtäväkiertoon liittyvä virkamiesten vaihtuminen ja tietokatkot. Virhettä ei raha-asiainvaliokunnan käsittelyn yhteydessä havaittu valtiovarainministeriön budjettiosastolla eikä valtioneuvoston kanslian istuntoyksikössä.
Säädettyä menettelyä on noudatettava
Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Oikeuskansleri mainitsee ratkaisussaan sovellettavat lain säännökset sekä huomauttaa, että säädetyn päätöksentekomenettelyn noudattaminen valtioneuvostolle kuuluvissa asioissa on aina toimivaltaisen ministeriön ja ministeriössä asiaa käsittelevien virkamiesten vastuulla.
Ministeriön tulee huolehtia siitä, että virkamiehille annetaan oikeansisältöiset ohjeet sekä riittävä perehdytys ja tuki virkatehtävien lainmukaista suorittamista varten. Oikeuskansleri kiinnittääkin ulkoministeriön huomiota oikeansisältöisiin sisäisiin ohjeisiin ja virkamiesten ohjaamiseen virkatehtävien lainmukaisessa hoidossa.
Ulkoministeriölle nuhteet myös viime talvena
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun oikeuskansleri löysi huomautettavaa ulkoministeriön toiminnasta. Vajaa vuosi sitten, tammikuussa 2022, oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ulkoministeriölle <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008565086.html">huomautuksen</a> sen noudatettua pitkäkestoisesti ja vakiintuneesti selvästi lakiin perustumatonta menettelykäytäntöä.
Edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi.
Tuolloinen päätös koski kantelua, joka oli tehty Suomen Addis Abeban ja Ankaran suurlähetystöistä. Kantelija oli osallistunut työsopimussuhteisena työntekijänä perhesidekuulemiseen ja dna-näytteiden ottamiseen vuosina 2018–2019. Kantelun mukaan menettely on ollut pitkäkestoista ja vakiintunut käytäntö Suomen edustustoissa.
&nbsp;

Oikeuskanslerilta moitteet ulkoministeriölle: Ohjasi omavaltaisesti miljoonia Afrikan kehityspankkiin