Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Mäkelä tyrmää galluphötkyn: Opposition pelottelu vääristää todellisuutta

Hallitus saa kiitosta viherpesudirektiivin siirtymäajasta – vähentää yrityksille koituvia kustannuksia

Seppänen ja Vigelius varoittavat sosialismista: Historia ei ole mielipidekysymys

Unkarissa punnitaan Venäjän vaalivyöryttämisen taito – tekoälypropaganda leviää myös suomeksi

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Ministeri Puisto vastaa kysymyksiin venäläisbisneksistä

Koponen: Ammatillisesta koulutuksesta yhteiset tutkinnon osat vapaaehtoisiksi aikuisilla – parantaa opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa valmistumista

Kolumni: Meneekö koulubisnes kansallisen edun edelle?

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun  – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

rakennuskanta

EU-parlamentti äänesti tiistaina energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Uudistusehdotus hyväksyttiin selvin lukemin ja myös osa suomalaismepeistä äänesti direktiivin hyväksymisen puolesta.

&#8211; Tätä täytyy ihmetellä, sillä jo keväällä 2022 Suomi antoi ehdotukseen vastauksensa, jossa korostettiin tarvetta päättää asiasta kansallisella tasolla eikä kaikkia jäsenmaita samoin velvoittavalla direktiivillä, kirjoittaa rakennusalan yrittäjä, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Jorma Piisinen.
&#8211; Syntyy väkisinkin sellainen kuva, että arvon meppimme eivät nyt ole ihan kartalla – tai sitten on vain ollut pakko äänestää muun ryhmän mukana ideologisin perustein. Näin EU-parlamentti ampuu meitä kaikkia omaan jalkaan. Ideologia ei saa mennä terveen järjen edelle.
Ehdotus on pähkähullu
Piisisen mielestä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia.
&#8211; Parlamentin nyt hyväksymä ehdotus on kuitenkin pähkähullu. Energiatehottomin kolmannes rakennuskannasta olisi korjattava hyvin pian, muutamassa vuodessa jopa kahta energialuokkaa paremmaksi, muista korjaustarpeista riippumatta.
&#8211; Tutkimuksissa on kuitenkin todettu moneen kertaan, että esimerkiksi ikkuna- ja julkisivuremontit pelkän energiatehokkuuden parantamiseksi eivät ikinä ole kannattavia. Parlamentin hyväksymä ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Mistä rahat, mistä tekijät &#8211; ja ennen muuta minkä ihmeen vuoksi? Hölmöläisten hommaa! Piisinen lataa.
Piisinen muistuttaa, että huonoinkin kolmannes suomalaisesta rakennuskannasta peittoaa energiatehokkuudessa muun EU:n jäsenmaiden suuren osan kaikki talot.
&#8211; Niissä on kehnot ikkunat ja kehnot eristykset. Lämmitykseen ja varsinkin jäähdytykseen tuhlataan yleisesti ottaen paljon energiaa. Kyllä parannettavaa riittää, mutta ei meillä niinkään.
Toimitaan nyt järkevästi!
Suomessa viranomaiset ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos rakennusta muutenkin korjataan. Tämä on Piisisen mielestä järkevää.
&#8211; Silloin energiakorjausten hinta asettuu tasolle, jossa niiden takaisinmaksuaika – siis aika jossa korjauksen tuoma energiansäästö on niin suuri, että se kattaa kustannukset – mitataan vuosissa, eikä sadoissa vuosissa.
&#8211; Onneksi parlamentin äänestyspäätös ei vielä merkitse direktiivin toteutumista sellaisenaan. Voi toivoa, että kun EU:n komission on joka tapauksessa otettava huomioon jäsenmaiden antamat vastaukset ja sovitettava direktiivi niihin, lopputulema olisi sentään järkevä, Piisinen toteaa.
Piisinen huomauttaa, että kansanedustajien – ja tulevien sellaisten – on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Jos kyse olisi ns. täysharmonisoivasta direktiivistä, sellainen ei juuri jätä kansallista liikkumavaraa soveltamiseen. Jos liikkumavaraa on eli kyse on ns. vähimmäissääntelystä, kaikki pitää hyödyntää. Ihan kaikki.

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: ”Hölmöläisten hommaa”

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta