Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

rakennusten energiatehokkuus

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta, jotka vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta. Europarlamentin suurin ryhmä EPP uhkaa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetuksen. Vihreän lainsäädännön vyöryä halutaan hidastaa ennen ensi vuoden eurovaaleja, jotta äänestäjät eivät hermostuisi.
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mutta nyt monet pitävät tätä tavoitetta liian kunnianhimoisena.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati puheessaan Pariisissa viime viikolla, että EU:n ympäristölainsäädännössä on pidettävä tauko, jotta yrityksillä on aikaa sopeutua uusiin lakeihin. Myös Italian pääministeri Giorgia Meloni on sanonut EU:n ympäristötavoitteiden vahingoittavan taloutta.
Teollisuusyritysten liitto Orgalimin puheenjohtaja luonnehtii tilanne &#8221;lakiesitysten hyökyaalloksi&#8221;. EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy kymmeniä erilaisia lakeja, jotka liittyvät talouden eri osa-alueisiin.
Komission puheenjohtaja: Aikataulua harkittava
Nyt jopa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen myöntää, että EU:n on harkittava uudelleen kykyään ottaa käyttöön uusia lakeja, <a href="https://www.ft.com/content/9f36ae94-fc37-43d6-9bf2-57c4079c93d1">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Times. Ursula von der Leyen on kuitenkin iloinen tähän asti saavutetuista edistysaskeleista.
Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kommentoi von der Leyenin puheita sanomalla, että hänenkin mielestään on hyvä pysähtyä miettimään hiilineutraaliustavoitteen laajuutta ja toteutusaikataulua.
&#8211; Jos ilmasto voittaa mutta muu yhteiskunta häviää, me emme saavuta hiilineutraaliutta, Weber sanoi.
EPP-ryhmä uhkaa kaataa metsien ennallistamisasetuksen
Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä &#8211; johon myös Ursula von der Leyen kuuluu &#8211; ilmoitti äskettäin aikovansa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetusesityksen. Lisäksi EPP haluaa kaataa maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden käyttöä leikkaavan asetusesityksen.
&#8211; Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Tästä on taisteltu parlamentissa pitkään ja nyt peli täytyy viheltää poikki, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./ EPP) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b9df5bb3-9bbf-45f6-b172-18fc2eda7cb5">kommentoi</a> Maaseudun tulevaisuus -lehdelle.
&#8211; Ennallistamisessa on niin paljon hulluja juttuja, että se saa puolestani kaatua, jollei kokonaisuutta saada muokattua selvästi järkevämpään suuntaan, kommentoi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.
Kesän loppuun mennessä selviää, kaatuuko ennallistamisesitys. Kaatuessaan asetus palaisi uudelleen EU-komission valmisteluun, joten vääntö metsien ennallistamisesta tulee jatkumaan.
Eurovaalit tulossa ensi vuonna &#8211; paljon lakeja vaiheessa
Yksi syy siihen, että poliitikot vaativat nyt tuumaustaukoa lainsäädäntöön on se, että seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään vuonna 2024. Sitä ennen olisi hyvä vähän rauhoittaa tilannetta, jotta äänestäjät eivät polta päreitään &#8221;vihreän siirtymän&#8221; kanssa.
Europarlamentissa on tällä hetkellä työn alla melkoinen määrä lakiesityksiä, joista jotkut ovat jo aiheuttaneet kiivasta keskustelua jäsenvaltioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230310IPR77228/rakennusten-energiatehokkuus-eu-parlamentti-hyvaksyi-kantansa">energiatehokkuusdirektiivi</a> ja polttomoottoriautojen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b4aaad88-bad8-4bfe-b4e0-23948bdde475">myyntikielto</a>, johon Saksa on vaatinut poikkeusta.

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

rakennusten energiatehokkuus

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Uusimmat

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026