Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

sopimus ukrainalaisen viljan viennistä

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota torstaina 14.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön ulkoministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Jari Ronkainen kertoo perussuomalaisten ja koko valiokunnan olevan tyytyväisiä siihen, että Ukrainan tukemista jatketaan.
&#8211; Hallituskaudella Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kohteena Ukrainan tuelle onkin avattu pääluokassa oma momentti. Momentille valiokunta esittää Finnfundille ohjatut varat mukaan lukien noin 58 miljoonaa euroa, joista erikseen kohdistetaan mm. humanitaariseen apuun noin 20 miljoonaa euroa.
&#8211; Muuta kehitysapua sen sijaan leikataan jopa kymmenillä miljoonilla euroilla, huomauttaa Ronkainen.
Omat edustustot tärkeitä
Ulkoasianhallinnon toimintamenoista (256 miljoonaa euroa) pääosa, 152 miljoonaa euroa, osoitetaan edustustoverkon toimintamenoihin.
&#8211; Maailmanlaajuisesti lisääntyneet jännitteet kuormittavat myös edustustoverkkoa. Erilaisten turvallisuusuhkien ollessa läsnä on aiempaa tärkeämpää huolehtia tarvittavista resursseista. Edustustoilla on myös merkittävä rooli vienninedistämisessä sekä tavoitteissa liittyen työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kehittämiseen sekä laittoman maahantulon ja systeemin hyväksikäytön ehkäisemiseen, summaa Ronkainen.
Suomi jatkaa rauhanturvaamista
Suomi säilyy myös kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen suurvaltana, sanoo Ronkainen.
&#8211; Kriisinhallinnan osalta operaatioissa toimivan henkilöstön määrä pysyy samalla tasolla kuin mitä se on viime vuosina ollut, arviolta 400 henkilötyövuodessa. Rauhanvälitystyöhön Suomi on sitoutunut muiden maiden kanssa yhdessä. Ja tähän työhön valiokunta esittää noin neljää miljoonaa euroa, mikä on reilun kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2023.
Kehitysavusta leikataan
Ronkainen myöntää, että kehitysavusta on ollut paljon puhetta myös perussuomalaisten keskuudessa.
&#8211; Kehitysapua ei kuitenkaan jaeta hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyö myös ehdollistetaan hallitusohjelman mukaisesti.
&#8211; Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukeen valiokunta ei esitä vähennyksiä. Samoin valiokunta pitää tärkeänä valmiutta tarvittaessa nostaa humanitaarisen avun varoja ottaen huomioon maailmalla tapahtuvat kriisit.
Finnfundin pääomaa korotetaan
Ronkainen kertoo, että tärkeä työväline myös jatkossa on Finnfund.
&#8211; Finnfundin pääomaa esitetään korotettavaksi 35 miljoonaan euroon, joista 25 miljoonaa on tarkoitettu Ukrainan jälleenrakennustyöhön. Toimintaan sijoitetut varat menevät ilman ylimääräisiä hallinnointikuluja suoraan kehitysmaihin, ja sijoittaminen on tehokasta. Mutta myös Finnfundin toiminnan tulee tukea Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin valiokunta pitää esitettävää määrärahaa merkittävänä ja tavoitteiden mukaisena. Keskeistä on kuitenkin saada yksityisiä sijoituksia mukaan.
Yhteensä valiokunta esittää ulkoministeriön hallinnonalalle noin 1,3 miljardia euroa. Se on liki 43 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.

Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin <a href="https://www.un.org/en/black-sea-grain-initiative">välityksellä</a> takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös <a href="https://icds.ee/en/putin-and-assad-partners-in-crime-why-russian-forces-steal-wheat-from-ukraine/">varastanut</a> satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä vaatii pakotteiden purkamista</h4>
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, <a href="https://www.svd.se/a/q17b9O/pris-pa-livsmedel-tros-skena-spannmalsavtal-nara-krasch#:~:text=Avtalet%20f%C3%B6rhandlades%20fram%20med%20hj%C3%A4lp,de%20tre%20hamnarna%20vid%20Svartahavskusten.">arvioi</a> Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
<h4 style="font-weight: 400;">Paine kasvaa neuvotteluissa</h4>
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on <a href="https://www.reuters.com/world/europe/talks-black-sea-grain-export-deal-set-wednesday-ukrainian-source-2023-05-02/">Reutersin</a> mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-says-russia-will-keep-talking-with-un-over-black-sea-grain-deal-2023-05-03/">ilmoitti</a> Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman <a href="https://www.g7hiroshima.go.jp/en/media/">huippukokouksessa</a> 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta