Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

tyytymättömyys

Ranskassa Kansallisen liittouman laajasti ennakoidun vaalivoiton esti käytännössä koko muun puoluekentän yhdistyminen keskustaoikeistosta kommunisteihin. Vasemmistoliberaalille valtablokille kansallismielisen muutosvoiman patoaminen meni kaiken muun edelle, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila.
 
Kansallinen liittouma oli silti toisellakin kierroksella selvästi suosituin puolue äänissä mitattuna. Se sai valtakunnallisesti yli kymmenen miljoonaa ääntä ja yli 38%:n ääniosuuden, mikä ei arvatenkaan lainkaan hillitse hölinää ”äärioikeistosta” ja ”pahuuden voimista”. Tulos tiesi 36 lisäpaikkaa parlamentissa, vaikka puolueen valtakunnallisen tason ns. piilevä äänikynnys nousikin todella korkeaksi muiden puolueiden taktikoinnin seurauksena.
Vaikka vaalien suurin kannatusmuutos oli Kansallisen liittouman suosion nousu, on Ranskassa luvassa yhä vasemmistolaisempaa (ja itsetuhoisempaa) maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä tulee entisestään kiihdyttämään kahtiajakoa ja lisäämään yhteiskunnallista epäluottamusta ja tyytymättömyyttä. Se taas voi pedata kansallismielisille yhä suurempaa suosiota.
Myös Ison-Britannian viime viikkoisissa vaaleissa selvästi eniten kannatustaan kasvatti Brexit-arkkitehti Nigel Faragen johtama kansallismielinen Reform, jonka piilevä äänikynnys muodostui lähes absurdiksi, kun yli 4 miljoonaa ääntä muuntui vain viideksi edustajanpaikaksi. Vertailun vuoksi vaalit voittanut vasemmistopuolue Labour sai vajaalla kymmenellä miljoonalla äänellään 412 paikkaa, eli reilu kaksinkertainen äänimäärä tuotti yli kahdenksankymmenkertaisen paikkamäärän.
Vaalijärjestelmän valuviat ja puolue-eliittien aaterajat ylittävä taktikointi siis patoaa kansalaisten äänestämän muutoksen ja tätä vasemmisto juhlii estottomasti suurena voittona. Ikään kuin ”äärioikeiston” häviö olisi tärkeämpää kuin toimiva demokratia.
Suomalaisen median vaaliuutisointi oli sekin totutun puolueellista. Esimerkiksi laitavasemmiston nokkamies Jean-Luc Mélenchonin Venäjää myötäilevistä kannoista <a href="https://yle.fi/a/74-20098518">vaivauduttiin kirjoittamaan</a> vasta vaalien jälkeen, kun Marine Le Penin vastaavista takavuosien lausunnoista kirjoiteltiin kynät sauhuten viikkokausia.
Ympäri Eurooppaa äänestäjät siirtyvät vuosi vuodelta vahvemmin massasiirtolaisuutta jyrkästi vastustavien puolueiden taakse, mutta vastaavasti pois kammettava poliittinen luokka takertuu valtaansa kahta kauheammin, keinoja kaihtamatta, katkeraan loppuun asti.

Analyysi: Ranskassa yhteinen vihollinen yhdisti keskustaoikeistosta kommunisteihin

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen vihjaili Ylellä eilen, että avustaessaan aseellisesti Ukrainaa, Suomesta olisikin nyt tullut hyökkäysosapuoli tilanteessa, jossa Ukraina puolustautuu valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.

Ylen A-studio heitti eilen ilmaan kysymyksen: Voiko länsi antaa aseapua Ukrainaan? Kysymykseen vastauksen antajaksi Yle oli valinnut Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen.
Korhonen <a href="https://areena.yle.fi/1-50949868">yllätti</a> vihjailemalla, että Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta avustamalla aseellisesti Ukrainaa, joka parhaillaan taistelee alueelleen hyökännyttä Venäjää vastaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi jo pari viikkoa sitten, huomattavasti ennen Venäjän hyökkäystä, että Ukrainaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-euroopassa-on-toimijoita-jotka-suhtautuvat-vaaralla-tavalla-ymmartavaisesti-venajaan-jotkut-saavat-siita-taloudellista-hyotya/">tulisi auttaa</a> toimittamalla sinne aseapua.
&#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää, Halla-aho sanoi.
Suomi tekikin lopulta maanantaina historiallisen päätöksen lähettää aseita sota-alueelle Ukrainaan. Suomi luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta.
Tarvittiinko auttamiseen muka YK:n lupa?
Päätös aseviennistä oli poikkeuksellinen, sillä aiemmin Suomi ei ole toimittanut aseistusta kriisialueille.
Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin maihin. Suomi teki kuitenkin linjauksessaan täyskäännöksen yhdessä monien muiden EU-maiden kanssa, jotka nopeasti ilmoittivat päätöksestä toimittaa aseellista apua Ukrainalle, joka taistelee valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainaa ei kuitenkaan olisi saanut auttaa aseviennillä kansainvälisen oikeuden tullessa esteeksi.
Korhosen vihjailu kansainvälisen oikeuden rikkomisesta sisältyi hänen vastaukseensa, kun Ylen juontaja esitti hänelle kysymyksen.
&#8211; Sanoit, että tässä itse asiassa rikotaan jotain kansainvälistä lakia, kun sinne (Ukrainaan) viedään aseita. Mitä lakeja me rikomme, Suomikin siis rikkoo? juontaja uteli.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainan auttaminen olisi ”puolisotilaallista toimintaa” ilman YK:n valtuutusta.
&#8211; Se (asevienti Ukrainaan) voidaan katsoa hyökkäystoimeksi. Ei tarvitse suoraan sotia, vaan tällainen sotilaallinen avunanto. Esimerkiksi Nicaraguan tapauksessa Yhdysvallat on tuomittu kansainvälisessä tuomioistuimessa, Korhonen sanoi.
Yksipuolinen ja kritiikitön haastattelu Ylellä
Ylen haastattelu oli tyypilliseen tapaan yksipuolisen kritiikitön, sillä Ylen juontaja ei haastanut Korhosen väitettä eikä professorille esitetty tarkentavia kysymyksiä. Yle ei myöskään ollut kutsunut studioon Korhoselle opponenttia, joka olisi voinut tehdä tarkentavat kysymykset toimittajan puolesta.
Korhosen väitteet on otettu sosiaalisessa mediassa vastaan tyrmistyneinä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ymmärsinkö oikein A-studiossa Turun professoria, että mm Suomi onkin nyt hyökkäävä osapuoli Ukrainassa?!? Tämä juridinen saivartelu voi kuulostaa ukrainalaisten korviin pelottavalta!
&mdash; Vesa-P. Kangaskorpi (@VPKangaskorpi) <a href="https://twitter.com/VPKangaskorpi/status/1499103282958151681?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki ihmettelee.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Oli uskomaton haastattelu ja näkökulma <a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> Kansainvälistä oikeutta on kyllä rikottu ja räikeästi, mutta ei puolustaja vaan hyökkääjä.
&mdash; Jussi Kärki (@JussiKarki) <a href="https://twitter.com/JussiKarki/status/1499107835866718208?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ex-ministeri ja professorikollega eri linjoilla
Onko Suomi rikkonut kansainvälistä oikeutta ja onko Suomesta tullut hyökkäysosapuoli Ukrainassa? Suomi siis on toimittanut aseistusta eurooppalaiselle valtiolle, joka puolustautuu hyökkäystä vastaan.
YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan jos jokin YK:n jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ex-ministeri, varatuomari Kimmo Sasi ampuu alas oikeusprofessori Korhosen väitteet
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> <a href="https://twitter.com/YleTV1?ref_src=twsrc%5Etfw">@yletv1</a> voisi valita asiantuntijoita, jotka osaavat edes perusasiat. YK peruskirja art 51 &quot;inherent right of individual or collective self defence if an armed attack occurs against a Member..&quot; Venäjä selkeästi hyökkääjä. Ukraina voi pyytää ja sille saa antaa apua.
&mdash; Kimmo Sasi (@KimmoSasi) <a href="https://twitter.com/KimmoSasi/status/1499109544034713601?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Korhosen tutkijakollega, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi torjuu väitteen siitä, että Suomi rikkoisi kansainvälistä oikeutta auttaessaan Ukrainaa.
&#8211; YK:n peruskirjan 51. artiklan vakiintunut tulkinta on tietenkin se, että aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata voi toinen YK:n jäsenmaa avustaa aseellisesti tai ei-aseellisesti, miten sitten haluaakin, Koskenniemi sanoo Kaleva-lehden <a href="https://www.kaleva.fi/emeritusprofessori-koskenniemi-kansainvalinen-oike/4400863">haastattelussa</a>.
YK:n peruskirjan päämäärät on mainittu peruskirjan 1 artiklassa, jossa muun muassa todetaan, että YK:n päämääriin kuuluu ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja siinä tarkoituksessa ryhtyä tehokkaisiin yhteisiin toimenpiteisiin rauhaa vaarantavan uhan poistamiseksi ja sen syntymisen ehkäisemiseksi sekä hyökkäystoimien tai muiden rauhanrikkomisten tukahduttamiseksi.
Peruskirjan 2 artikla kieltää jäsenmailta väkivallalla uhkaamisen tai väkivallan käyttämisen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Yle teetti itse tutkimuksen itsestään ja sai hyvät tulokset
Aiemmin tällä viikolla Yle <a href="tuloksethttps://yle.fi/aihe/a/20-10002319?utm_source=social-media-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=ylefiapp">julkisti suurieleisesti</a> Uutisarvostukset 2021 -tutkimuksen, joiden mukaan ”Yle on Suomen uutistoimijoiden ykkönen”.
Kyseessä on Ylen itse tilaama, Ylen omiin viestinnällisiin tarkoituksiin soveltuva verkkokysely, johon vastasi 1 147 henkilöä. Kuten arvata saattaa, tulokset olivat tälläkin kertaa Ylelle mieluisia, ja niinpä Yle sai tilaisuuden kertoa että Ylen itse tilaaman kyselytutkimuksen mukaan ”Ylen uutiset koetaan Suomen luotettavimpana uutismediana”.
Hivenen toisenlaisia tuloksia tarjosi Maaseudun Tulevaisuuden (MT) viimesyksyinen kysely, jonka mukaan <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tyytymättömyys</a> Ylen ohjelmiin ja palveluihin on kasvanut nopeasti etenkin maaseudulla.
MT:n teettämän kyselyn mukaan 58,5 prosenttia maalla asuvista on tyytymättömiä Yleen, kun vastaava luku viime vuonna oli 46 prosenttia, eli tyytymättömyys Ylen sisältöihin on kasvussa. Pääkaupunkiseudulla Yleen tyytyväisiä on 61 prosenttia vastaajista, kun maalla tyytyväisten osuus jää vain puoleen tästä. Kyselystä ilmenee myös, että lähes 40 prosenttia kansasta ei saa mielestään riittävästi katetta Yle-verolle.

Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi

Edes yli puoli miljardia euroa vuodessa ei enää riitä Yleisradiolle polyamorian ja intersektionaalisen feminismin lobbaukseen sekä tiedon pimittämiseen. Vaikka tyytymättömyys Yleisradion toimintaan kasvaa kansan keskuudessa, Sanna Marinin hallituksesta väläytellään Yle-veron korottamista. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia harkitsee lähivuosina ajavansa alas BBC:n julkisen rahoituksen.

Yleisradiovero saattaa lähiaikoina nousta, sillä kansalaisilta kerättävän Yle-veron tuotto ei enää riitä kattamaan Yleisradion pöhöttyvää budjettia.
Talouselämä-lehti kertoi äskettäin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttavat Ylen rahoitusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Ylen valtiolta saama vuosittainen rahoitus on lähivuosina nousemassa yli 600 miljoonaan euroon. Yle-veron tuotto ei nykyisellään tähän rahasummaan enää riitä.
Valtiovarainministeriön virkamiehen, finanssineuvos Filip Kjellbergin suulla hallitus vihjailee jo tulossa olevaa korotusta Yle-veroon.
– Jos kehitys jatkuu vuoden 2026 jälkeen tuollaisena ja ennusteet pitävät paikkansa, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-miljoonaan-euroon-vuodessa-veronmaksajia-uhkaa-lisalasku/389d780a-379b-4bac-b3da-553d2bbadc57">kyllä se siltä vaikuttaa</a>, Kjellberg sanoo Talouselämä-lehdelle.
Yle-veron korottaminen näyttää hyvinkin varteenotettavalta, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on – sanatarkasti – sitoutunut varmistamaan Yleisradion turvallisuuden. Marinin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">hallitusohjelmassa</a> lukee muun muassa, että ”turvataan Yleisradion riittävä rahoitus” ja että ”Yleisradion riippumattomuus turvataan”.
Yle pulskistuu vuodesta toiseen
Viime vuosikymmenen aikana moniin julkisiin menoihin, kuten koulutukseen, poliisiin ja vanhuspalveluihin, on kohdistunut paljon säästöjä ja leikkauksia. Yleisradiolle on käynyt päinvastoin: ajan saatossa Ylen kulunkeihin on vuositasolla pumpattu aina vaan enemmän veronmaksajien rahaa.
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla.
Sittemmin rahoitus uudistettiin veropohjaiseksi. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja tällä hetkellä Yleisradiolla on käytettävissään noin 550 miljoonaa vuodessa eli yli 1,5 miljoonaa euroa per päivä.
Yleisradion näkökulmasta ratkaisu on ollut ihanteellinen, koska erillisen ja korvamerkityn veron vuoksi eduskunta ei voi valtiontalouden raameissa ottaa rahaa pois Yleltä. Samasta syystä Ylessä ei ole mitään paineita toiminnan tehostamiseen ja säästöjen hakemiseen. Ikuisesti taattu tulonlähde tuo varmasti mukavaa tunnelmaa Ylen toimituksen aamupalavereissa.
Vastineeksi seksikolumneja ja elokapinalaisten ylistämistä
Mitä Yle-veron vastineeksi saadaan? Esimerkiksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12130348">ylistäviä henkilöjuttuja</a> Elokapina-aktivisteista, kolumneja seksikokeiluista sekä tarinoita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11551860">kondomin sovittelemisesta</a> banaanin päälle.
Viime aikoina Yle on vyöryttänyt eri alustoilla niin runsaasti sisältöä <a href="https://yle.fi/aihe/t/18-289790">polyamoriasta</a> eli monisuhteisuudesta siihen malliin, että katsojissa on jo herännyt epäilyjä kampanjoiko yhtiö aiheen puolesta.
Tunnetusti Yle osaa toteuttaa puoluepoliittisia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">valkopesuoperaatioita</a>, joissa haastateltavien sidonnaisuuksia ei kerrota katsojille. Olennaisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanskalaisministerin-eroon-johtanut-tuomio-tuli-alaikaisten-turvapaikanhakijoiden-erottamisesta-yle-jatti-alaikaisyyden-mainitsematta-kahdesti-paauutislahetyksessaan/">tiedon pimittäminen</a> on Ylen toimituksessa myös perinteinen temppu.
Yle hallitsee vaalivaikuttamisen ja poliittisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-kioskin-johdatteleva-vaalikone-on-lapimata-vihrean-aktiivin-johdolla-kyhattiin-sakeinta-puppua-mita-suomalaisten-vaalikoneiden-historiassa-on-koskaan-nahty/">propagandan tyrkyttämisen</a> jo vuosikymmenien kokemuksella.
Veronmaksajien rahaa hupenee Ylessä myös talon sisäisiin palkintojärjestelmiin. Ylen toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle on myönnetty <a href="https://view.24mags.com/yle/palkitsemisraportti-2020#/page=8">40 500 euron tulospalkkio</a>, jonka perusteeksi Yle kertoo ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”. Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
Silloin tällöin julkisuuteen putoilee muitakin tiedonmuruja Ylen rahankäytöstä. Käytännössä laajempi tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä yhtiö ei suostu avaamaan budjettiaan.
Isossa-Britanniassa BBC joutuu leikkaamaan
Siinä missä Yleisradio pulskistuu vuosi vuodelta, on Isossa-Britanniassa tehty toisenlaisia ratkaisuja. Maan hallitus ilmoitti äskettäin, että kansallisen yleisradioyhtiön BBC:n lupamaksut poistetaan kokonaan vuonna 2027, ja tässä välissä seuraavien vuosien ajaksi rahoitus pysäytetään nykyistä vastaavalle tasolle.
BBC:lle julkisen rahoituksen jäädyttäminen pakottaa mediayhtiön väistämättä toimintojen supistamiseen ja leikkauksiin. Nykyrahoituksella BBC:lla on peliaikaa vielä viisi vuotta. Sen jälkeen on epäselvää, miten rahoitus järjestetään.
BBC joutuu lähivuosina neuvottelemaan hallituksen kanssa täysin uudesta rahoitusmallista, kun lopullinen lupamaksujärjestelmä loppuu vuonna 2027.
Isossa-Britanniassa pohditaan tällä hetkellä rohkeasti markkinatalouteen perustuvia malleja, sillä BBC:n <a href="https://www.theguardian.com/media/2022/jan/16/bbc-licence-fee-to-be-abolished-in-2027-and-funding-frozen">rahoitukseksi on ehdotettu myös maksukorttia</a>, koko toiminnan yksityistämistä tai tulojen keräämistä mainonnalla. Kaikille näille malleille on yhteistä se, että BBC:n menot eivät olisi enää brittiläisen veronmaksajan rasitteena.
Itävallassa karsastetaan verorahoitteista mediaa
Britanniassa on ymmärretty, että 2020-luvulla pöhöttynyt ja kallis valtiollinen media edustaa jo mennyttä maailmaa. Samaan aikaan eri kokoiset ja ketterät yksityiset mediayritykset ovat kasvattaneet suosiotaan. Uusia mediasisältöjä on loputtomasti kaikkien saatavilla verkossa joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.
Viime vuosina Euroopassa on noussut laajaa tyytymättömyyttä verovaroilla ylläpidettyjen yleisradioyhtiöiden toimintaan.
Esimerkiksi Itävallassa tehdyn kyselyn mukaan jopa 70% itävaltalaisista haluaisi <a href="https://www.wochenblick.at/medien/aktuelle-ausgabe-buerger-wollen-fuer-orf-nicht-mehr-bezahlen/">lopettaa median rahoittamisen</a> pakollisilla veroluonteisilla maksuilla. Tyytymättömyyden syyksi mainitaan muun muassa ”manipuloidut kannanotot” sekä ”puoluepoliittisesti motivoituneille propagandisteille” valuneet ohjelmasisällöt.
Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache on maininnut haluavansa uudistaa kansallisen yleisradioyhtiön ORF:n ja lopettaa sen rahoittamisen pakollisilla veroluonteisilla maksuilla.
Myös suomalaisten tyytymättömyys kasvaa
Valtio kerää vuositasolla Yle-veroa yli puoli miljardia euroa Yleisradion toimintojen rahoittamiseksi. Suomessa tyytymättömyys Ylen sisältöihin ja Yle-veroon nousee nykyään esiin joka puolella, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa veron sadattelu on jokapäiväinen puheenaihe.
Ylen sisältöihin ja rahoitukseen kohdistuvaa kritiikkiä voi löytää sosiaalisen median alustoilta esimerkiksi #DefundYLE -tunnisteella.
Yleä karsastetaan pitkin valtakuntaa, mutta erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvien kansalaisten tyytymättömyys Yleen on nouseva trendi. Se ilmenee esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus-lehden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tuoreesta kyselystä</a>, jonka mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle. Erityisesti perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tyytymattomyys-yleisradion-tarjontaan-kasvaa-perussuomalaisten-mitta-erityisen-taysi/">ovat saaneet Ylestä tarpeekseen</a>.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati jo syksyllä 2020 korjausliikettä Ylen journalismin sisältöön.
&#8211; Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä. Kattaus asiantuntijoita on lähetyksissä kovin kummallinen, Marttila <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1249169">sivalsi</a> Yleä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Seinäjoella.
Kansalaisaloite.fi-palvelussa on viime vuosina avattu ja nähtävillä useita Yleisradion verorahoituksen lopettamiseen tähtääviä kansalaisaloitteita.

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat