PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys hyväksyttiin valiokunnassa – Simula: Karhunmetsästykseen on palattava pikaisesti

Loppu monimutkaiselle tukiviidakolle: Työttömän perusturva yksinkertaistuu

Perussuomalaiset Opiskelijat: Ammattikorkeakoulussa umpiwokea englannin opetusta

PS-Nuoriso: Kokoomuksen tuella puhallettiin yli 7 miljardia euroa suomalaisten verorahoja ympäri Eurooppaa

Yhdysvallat ja Iso-Britannia pääsivät sopuun tulleista – tullidiili on tärkeä voitto Trumpille

Tutkimus: Juutalaisviha tulee nyt vasemmalta – äärivasemmiston antisemitismi on nelinkertaistunut

Purra kyselytunnilla oppositiolle: Kasvupakettimme löi teidät selvästi ällikällä

Suden liitesiirto läpi EU:ssa – Simula iloitsee: ”Tiukasta sudensuojelusta sudenmetsästykseen”

Hallitus esittää taloyhtiölainojen osakaskohtaisten luottovastuiden lisäämistä positiiviseen luottotietorekisteriin

Ministeri Tavio julkaisi ytimekkään kuvan: Kehitysavusta leikataan nyt enemmän kuin koskaan ennen

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”

Hallituksen uudet kiristykset turvapaikkapolitiikkaan läpi – Vigelius: Jos pakolainen lomailee lähtömaassaan, suojelu voidaan päättää

vanhempainpäiväraha

Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä, kerrotaan Kelan tiedotteessa.

Suomessa asui vuoden 2022 lopussa <a title="" href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Ftiedotteet.kela.fi%2Fgo%2F2169008-869511-68848101&amp;data=05%7C01%7C%7Cf13f0e5bfa3d41a8e4bd08dba2db09f4%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638282833868893189%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=0Whd%2BIlIBeGZaMGiQcsw7u7w80FqDRCyttEKpEVk1hU%3D&amp;reserved=0" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="VerificationFailed" data-linkindex="1">496 000 vieraskielistä henkilöä</a>. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2010 verrattuna, jolloin vieraskielisiä oli 224 000. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2022 noin yhdeksän prosenttia.
Vieraskielisten osuus kaksinkertaistunut
Vuosien 2010 ja 2022 välillä vieraskielisten osuus työttömyysturvan saajista on yli kaksinkertaistunut. Kasvua on ollut suhteellisesti hieman enemmän kuin vieraskielisten osuudessa koko väestöstä.
Sekä vieraskielisten että muiden työttömyysturvaa saaneiden määrät kasvoivat 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuodesta 2016 vieraskielisten työttömyysturvan saajien määrän kasvu on hidastunut. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien työttömyysturvan saajien määrä on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2020 koronakriisi aiheutti voimakkaan työttömyyspiikin, joka näkyy myös Kelan tilastoissa.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat ovat enemmistö muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, työnhakuvalmennuksessa ja uravalmennuksessa. Vieraskieliset työttömyysturvan saajat saavat etuutta yleisimmin omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen perusteella.
Näkyy myös lapsilisien saajissa 
Lapsilisää sai vuonna 2022 yhteensä 533 000 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli vajaa 71 000 eli reilut 13 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lapsilisän saajien määrä on vuodesta 2010 vähentynyt noin 64 000 henkilöllä, mutta vieraskielisten saajien määrä on kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 35 000 henkilöllä. Yhteensä lapsilisän saajien määrä on vähentynyt noin 29 000 henkilöllä vuodesta 2010.
Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.
&nbsp;
&nbsp;

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Hallituksen laatiman perhevapaauudistuksen uskotaan lisäävän perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa. Mahdollinen uusi perhevapaauudistus rankaisisi kuitenkin lapsikuolemaperheitä todella kovalla kädellä, sillä läpi mennessään vanhempi saisi lapsen kuoleman jälkeen vanhempainpäivärahaa vain 12 arkipäivän ajalta, jonka jälkeen vanhempien tulisi uudistuksen mukaan palata takaisin töihin.

— Olen seurannut useiden lapsensa menettäneiden perheiden arkea menetyksen jälkeen, eikä kukaan heistä ole ollut valmis palaamaan normaaliin arkeen muutamien päivien päästä lapsensa kuolemasta, aloittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Lapsen kuolema vie vanhemmilta kaiken
Lapsen menettäminen on varmasti yksi pahimmista tilanteista, mitä kukaan voi kohdata. Lapsen kuolema vie monelta vanhemmalta kaiken. Lapsikuolemat ovat onneksi melko harvinaisia Suomessa, sillä vuosittain lapsia kuolee noin 300 ennen heidän 2-vuotissyntymäpäiväänsä. Jokainen näistä kuolemista on suuri inhimillinen tragedia, joka koskettaa yleensä laajaa ihmisjoukkoa.
Perhevapaauudistus jättää lapsikuolemaperheet uudistuksesta hyötyjien ulkopuolelle, sillä näiden perheiden etuuksia ollaan leikkaamassa ilman minkäänlaisia perusteluita. Koposen mielestä on pöyristyttävää, että hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on luonnehtinut perhevapaauudistusta rakkauden teoksi perheitä kohtaan.
— Tällaisenaan perhevapaauudistus vie kaiken menettäneiltä vielä lisää. Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas. Lapsikuolemaperheiden on tätä uudistuksen läpi mennessä varmasti hyvin vaikea uskoa. Jokainen voi miettiä, onko vain 12 päivää riittävä aika toipua lapsen kuolemasta ja palata takaisin töihin.
Vanhemmat tarvitsevat suruaikaa
Esimerkiksi Tanskassa lapsikuolemaperheet on huomioitu aivan eri tavalla. Tanskassa laki takaa molemmille vanhemmille 26 viikon jakson, jolta maksetaan päivärahaa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan surulomaksi. Se antaa vanhemmille mahdollisuuden käydä suurta surua läpi ilman, että perheen toimeentulo romahtaa ja tilanne heikkenee vielä lisää. Tämä voi pahimmillaan johtaa kierteeseen, josta on todella vaikea päästä pois.
— Uudistuksen kustannusarvio on noin 80 miljoonaa euroa. Tässä kokonaisuudessa 300 lapsikuolemaperheen etujen leikkaaminen on hävytöntä, ja lisäksi siitä tuleva säästö on mitätön. Esitys on tällä hetkellä kuitenkin onneksi vielä lausuntokierroksella, joten muutoksia on mahdollista tehdä, mikäli niin halutaan, päättää Koponen.
Koponen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle.
&nbsp;

Hallitus leikkaamassa lapsikuolemaperheiltä – Koponen: “Lapsensa menettäneitä ei tule rangaista tällä tavoin”