LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia. Tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Yleistuki on alun perin ollut Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselän idea. Hän kirjoitti yleistuesta vuonna 2017 kirjan ja sai sen pääpiirteet myös hallitusohjelmaan. Mistä uudistuksessa on kyse?
– Tällä hetkellä pitkäaikaistyötön hakee usein työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, asumistukea ja päälle toimeentulotukea, nämä olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi etuudeksi.
– On tärkeää, että työttömän aika ei mene erilaisten tukien hakemiseen, vaan työn etsintään ja kouluttautumiseen, sanoo Maanselkä.
Yleistuen ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään kaksi samanlaista ja samansuuruista työttömyys-turvaetuutta; peruspäiväraha ja työmarkkinatuki toisiinsa. Hallitus on saanut siis ensimmäisen osan uudistuksesta luonnosvaiheeseen.
– Etuudet eroavat varsin vähän toisistaan. Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat pääomatulot ja vanhempien tulot, jos alle 20-vuotias työtön asuu kotona.
– Uudistus tehdään enemmän työmarkkinatuen ehdoilla, eli pääomatulot vaikuttavat jatkossa yleistuen määrään, mutta samalla vanhempien tuloihin tehdään korotus.
– Näin ollen nykytilaan verrattuna työmarkkinatuen saajille tarveharkinta löystyy ja peruspäivärahan saajille vähän kiristyy. Kyse on pienistä muutoksista, Maanselkä tähdentää.
Peruspäivärahaa saa henkilö, jolle vuoden työssäoloehto täyttyy, mutta ei ole kassan jäsen. Kassan jäsenet saavat ansiosidonnaista työssäoloehdon täyttyessä. Työmarkkinatukea saavat kaikki työttömät työnhakijat. Miltä tuntuu saada oma idea lainsäädäntövaiheeseen?
– Työnteosta pitää saada kannattavaa ja tukiviidakosta yksinkertaisempi. Tämä ensimmäinen vaihe on vasta alku. On tärkeätä edetä kohti yhtä perusturvaetuutta, jossa työttömän tarvitsee hakea vain yhtä etuutta sen sijaan että joutuu hakemaan monia etuuksia.
– Myös palveluprosessi yksinkertaistuu ja aktivointi paranee kasvokkain ja erikseen kaavailluilla aktivointijaksoilla, Maanselkä kuvaa.
Hallitusohjelmassa luvataan saada lukuisat perusturvaetuudet yhteen. Asumistuki ja toimeentulotuki jäävät ensimmäisessä vaiheessa uudistuksen ulkopuolelle. Millaisia haasteita seuraavassa vaiheessa on luvassa?
– Hallitus ei ole vielä linjannut mihin keskitytään seuraavassa vaiheessa. Periaatteessa on mahdollista lähteä liikenteeseen siten, että yleistukeen sisällytetään kuntoutustukea ja esimerkiksi minimi sairauspäivärahaa.
– Itse lähtisin rakentamaan työttömälle yhtä tukea yhdistämällä asumistuen yleistuen osaksi.
– Asumistuen suurin ongelmakohta tulee olemaan se, että se on perhekohtainen yleistuen ollessa yksilökohtainen, mutta eiköhän siitäkin selvitä, Maanselkä vakuuttaa.
Ensimmäinen uudistusosa lähti lausunnolle perjantaina 9.5.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
Vuoden 2025 budjetin lähetekeskustelu eduskunnassa jatkuu vilkkaana. Oppositio nostaa kerta toisensa jälkeen, aina hieman eri sanoin, esiin kaksi asiaa: valtion velkaantumisen ja siihen liittyvät säästöt ja sopeutustoimet sekä työttömyyden. Valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa muistuttaa oppositiota heidän taikalääkkeestään näihin: maahanmuutosta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pääsi jälleen esittelemään hallituksen varsinkin pieni- ja keskituloisille suuntaamaa veronalennuspakettia, kun oppositio grillasi sitä keskiviikon julkisen talouden suunnitelman jälkitunnelmissa torstain kyselytunnilla.
Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.
Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Lue lisää
Lue lisää
