Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

velkasaneeraus

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.

Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ranskan-presidentti-macron-ei-aikaillut-vetosi-saksan-uuteen-liittokansleri-scholziin-eun-yhteisvelan-kasvattamisen-puolesta/">budjetin</a>.
EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.
Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa
Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.
Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/eu-fiskalpakt-warum-die-ampel-jetzt-geduldig-sein-sollte-kolumne-a-8f913d8f-3cff-480e-ab65-0b38781e05a6">uudistuksista</a>. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.
Pohjoinen vastaan etelä
Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.
Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.
&nbsp;

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Kansainvälisen valuuttarahaston mielestä euromaiden tulee myöntää Kreikalle lisää velkahelpotuksia, talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/02f49c50-94c0-11e8-b747-fb1e803ee64e">Financial Times</a> kirjoittaa. Rahaston mielestä Kreikka jää markkinoiden rahoituksen ulkopuolelle, kuten vuonna 2010. Näin kävisi 20 vuoden sisällä, kun Kreikan velkataakka käy kestämättömäksi. Kreikka valmistautuu uudelleen markkinarahoitukseen pitkien bail-out -jaksojen päätteeksi.

Euromaiden hallitukset sopivat tänä kesänä Kreikan velkahelpotuksista. Maan velkaohjelman viimeinen erä maksetaan tuon sopimuksen mukaan takaisin vuonna 2076. Euroalueen valtiovarainministerit ja Euroopan komissio ovat kuitenkin täysin eri mieltä IMF:n kanssa Kreikan ahdingon helpottamisesta.
<h4>IMF:llä ja euromaiden hallituksilla eri yleisöt</h4>
Euromailla ja IMF:llä on ennenkin ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä Kreikan lainaohjelman mielekkyydestä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditaan ennennäkemättömän suuria budjettiylijäämiä useiksi perättäisiksi vuosiksi. Sellaisiin ei ole pystynyt kuin muutama valtio lyhytaikaisesti.
Toisaalta euromaat eivät halua antaa äänestäjilleen sellaista kuvaa, että heidän verorahojaan käytetään holtittomasti. Tahojen yleisö on siksi hyvin erilainen. Erityisesti IMF:n Latinalaisen Amerikan jäsenvaltiot ovat olleet näreissään siitä, että rahaston varoja käytetään miljarditolkulla kehittyneen maan tukemiseen.
IMF on uhannut jopa kävellä lainaohjelmasta ulos. Se olisi merkinnyt euromaille kirpeää arvovaltatappiota.
<h4>Euromaat joutuneet myöntämään virhearvioitaan</h4>
Kaksi erilaista näkemystä merkitsevät sitä, etteivät molemmat osapuolet voi olla oikeassa Kreikan velkakestävyydestä. Voi tosin olla niinkin, ettei kumpikaan osapuoli ole oikeassa. Se on kuitenkin varma asia, etteivät euromaat ole osuneet oikeaan.
Viikkoa ennen kuin Kreikka anoi virallisesti ensimmäistä tukipakettia, silloinen talouskomissaari Olli Rehn lupasi mahtipontisesti, ettei euromaille <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001669651.html">koidu tappioita</a> Kreikan tukipaketeista. Euromaat ovatkin pitäneet vankasti kiinni siitä ajatuksesta, ettei hätäluottojen nimellismäärää leikata. Tällainen tulkinta nojaa vahvasti kadunmiehen näkemykseen &#8220;tappiottomasta&#8221; lainasta tai sijoituksesta.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kirjoitti kuitenkin jo vuonna 2015, että Suomen Kreikka-saatavat ovat jo <a href="https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/Jan-von-Gerich/2015/2015-02-06-suomen-kreikka-lainat-jo-lahes-arvottomia.html">lähestulkoon arvottomia</a>. Hän perusteli jo tuohon mennessä myönnettyjen velkahelpotusten syöneen Suomen saatavien kuormaa rajulla kädellä. Velkojen takaisinmaksuaikojen pidentäminen ja lainakorkojen laskut ovat olleet Suomelle tappiollisempia kuin suora velkojen nimellisarvojen leikkaus.

IMF varottaa euromaita: Kreikka tarvitsee lisähelpotuksia velkoihinsa

Kreikan suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Aleksis Tsipras toivoo maalleen velkahelpotuksia, talouslehti Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/2d433996-3a86-11e4-bd08-00144feabdc0.html">kertoo</a>. Tsipraksen johtama syriza-puolue julkisti ohjelmansa aiemmin. Ohjelmassa haluttiin muun muassa palauttaa aiempi minimipalkkataso, luvata ilmainen terveydenhuolto kaikille ja parantaa työttömyysturvaa.
Rahoitus tulisi velanhoitokustannuksia leikkaamalla. Tsipras kertoo FT:lle, että Kreikalta kuluu 10 miljardia euroa joka vuosi korkomenoihin. Tämä vaatii 4,5 prosentin ylijäämän budjettiin, jossa ei lainanhoitokuluja olla vielä laskettu. Tämän ehdon toteuttaminen tarkoittaa, ettei Kreikalla ole mahdollisuuksia kasvaa.
Lisäksi voimassa olevat Kreikan velkakirjat tulisi muuntaa kiinteäkorkoisista velkakirjoista talouskasvuun sidottuihin velkakirjoihin. Näin euromaille ja muille julkisille insituutioille syntyisi houkutus saattaa Kreikka talouskasvun tielle. Julkistahot, mukaanluettuna euromaat, omistavat noin 80 prosenttia Kreikan lainakannasta. Lainakanta päätyi suureksi osaksi näille kahden mittavan tukipaketin myötä.
FT:n mukaan Tsipraksen toive saada korkomenot puolitettua ei tule olemaan helppoa. Lehden mukaan monissa euromaissa ollaan edelleen tuohtuneita siitä, ettei Kreikka ole onnistunut kitkemään hyvätuloisten ja varakkaiden veronkiertoa.
Tsipras jäi puolueensa kanssa täpärästi toiseksi Kreikan parlamenttivaaleissa vuonna 2012. Sen sijaan puolue nousi europarlamenttivaaleissa maan suurimmaksi, ja mielipidetiedusteluiden mukaan puolue voittaisi myös seuraavat parlamenttivaalit. Tällöin Tsipras nousisi todennäköisesti myös Kreikan pääministeriksi.

Aleksis Tsipras: Velkahelpotuksia Kreikalle