Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Venäjän energia

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-sahkon-hinnan-noususta-ja-kansalaisten-tukemisesta-tulevana-talvena">kirjallisen kysymyksen</a> sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta tulevana talvena.

&#8211; Venäjän aloittaman sodan ja sen seurauksena tehtyjen pakotteiden seurauksena ympäri Eurooppaa on jouduttu heräämään todellisuuteen, jossa joudutaan tulemaan toimeen ilman Venäjältä tuotua energiaa. Erityisesti muualla Euroopassa, jossa käytetään enemmän maakaasua, on tulevana talvena edessä varmasti ankaria aikoja, kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa maakaasun osuus ei ole yhtä merkittävä, mutta vaikutukset ovat näkyneet täälläkin ja erityisesti sähkön hinnan osalta on nähty huomattavia korotuksia. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto tuo toivottavasti hieman helpotusta tilanteeseen, mutta sähkön tuonnin osalta voi olla edessä vaikeita aikoja.
<h4>Lisäkustannuksia voi tulla jopa tuhansia euroja</h4>
Inflaatio on nostanut hintoja ja elämisen kustannuksia. Esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosista. Wihosen mukaan uhkana on nyt, että lisälaskua tulee sähkön hinnan noususta:
&#8211; Erityisesti sähkölämmitystä hyödyntävissä kotitalouksissa pelätään pahinta ja lisäkustannuksista puhutaan sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.
&#8211; Ylhäältä voidaan antaa vinkkejä energiasäästöön ja varautumiseen, mutta konkreettista apua se ei kotitalouksille tarjoa. Jokainen ymmärtää, että yhtäkkinen, monen sadan euron lisäys menoihin ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään ja menoihin, Wihonen toteaa.
<h4>Kansalaiset tarvitsevat apua nyt</h4>
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua ja turvaa nyt eikä kuukausien päästä, seuraavalla vaalikaudella.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo kompensoida hintojen moninkertaistumisen palkansaajille ja asuntovelallisille, joiden käyttövara ei riitä yllättäen ja täysin hallitsemattomasti nousseisiin energiakustannuksiin, joihin ei ole voinut varautua ennalta. Hän haluaa tietää myös, mitä konkreettisia tukitoimia hallitus aikoo esittää tulevan talven energiakriisistä selviämiseksi ja aikooko hallitus toteuttaa niitä ennen vaalikauden loppua.

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen kirjoittaa <a href="https://www.jarironkainen.fi/sota-saapui-eurooppaan/">blogissaan</a> Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja pohtii, miten Venäjän toiminta vaikuttaa väkisinkin myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Suomi on menneinä vuosina välttänyt Ruotsin virheet ja onnistunut pitämään puolustuskykynsä kunnossa, mutta virheitäkin on tehty.

Venäjä aloitti sodan Ukrainassa valehdeltuaan ensin kirkkain silmin, ettei sillä ole sellaisia aikeita. Toisaalta läntiset tiedustelulähteet ovat olleet koko ajan oikeassa varoittaessaan Venäjän kehittelevän väärää oikeutusta sodalle. Jari Ronkainen pelkää, että valitettavasti tulemme näkemään suuren määrän menehtyneitä tai haavoittuneita, myös siviilejä.
&#8211; Koko läntinen maailma on tuominnut Venäjän toimet. Se ei kuitenkaan lämmitä Ukrainaa ja sen kansaa, joka joutuu nyt kohtaamaan Venäjän tykit, pommit ja aseet. Nyt on aika toimia ja antaa kaikki mahdollinen apu Ukrainalle, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
Ukrainaa on autettava
Ronkaisen mielestä olisi syytä pohtia, voisiko pakolaiskiintiötä ja Suomen antamaa kehitysapua kohdentaa uudelleen Ukrainan auttamiseksi. Sen sijaan, että rahaa lähetetään maailman kaukaisiin kolkkiin, joissa korruptio rehottaa ja halutut tulokset ovat olemattomia, tulisi apua tarjota Ukrainaan ja sen lähialueille, jossa Suomi pystyy aidosti vaikuttamaan. Helsingistä Kiovaan on matkaa vain lähes saman verran kuin Utsjoelle.
&#8211; Olen aiemmin suhtautunut varauksella Suomen Ukrainaan suuntautuvaa asevientiä kohtaan, mutta Venäjän röyhkeys on saanut minut harkitsemaan kantaani. Jos olisimme itse uhan kohteena, millaista kansainvälistä apua me toivoisimme? Venäjän hyökkäys tulee tehdä niin kalliiksi kuin mahdollista. Jos Venäjä valtaa Ukrainan vain vähäisellä vastarinnalla, niin kuka tietää, minne sen katse kääntyy seuraavaksi? Ronkainen kysyy.
Ilmastopolitiikka lisännyt EU:n riippuvaisuutta
Omaa osaansa Venäjän hyökkäyksen kalliiksi tekemisessä näyttelevät EU:n talouspakotteet. EU, joka on ulospäin esiintynyt vahvana, on ollut sisältä heikko. Ennen sotaa EU ei saanut aikaiseksi tarpeeksi tiukkaa kantaa, ja esimerkiksi Saksalla oli Venäjän kanssa oma lehmä ojassa. Pakotteita on korotettu vähä vähältä Venäjän aggressioiden kasvaessa, kun Ronkaisen mielestä niiden olisi pitänyt olla ankarat jo etupainotteisesti.
&#8211; Venäjä on vuosien ajan vahvistanut talouttaan ja riippumattomuuttaan lännestä valmistautuakseen hyökkäämään Ukrainaan. Se pystyy kestämään mittavankin kauppasaarron. Toisaalta Eurooppa taas on käynyt yhä riippuvaisemmaksi Venäjästä ja sen energiaviennistä. Syy tähän löytyy yli-innokkaasta eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta, Ronkainen syyttää.
Ottawan sopimuksesta irtauduttava
Venäjän toiminta vaikuttaa väkisinkin myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Ronkainen kirjoittaa Suomen viisaasti pitäneen oman puolustuksensa kunnossa ja välttäneen Ruotsin kaltaisen virheen, jossa se on joutunut rakentamaan takaisin entistä puolustuskykyään. Virheitä on kuitenkin Suomikin tehnyt menneinä vuosina. Esimerkkeinä niistä Ronkainen mainitsee varuskuntien ja reservin pienentämisen sekä Ottawan miinakieltosopimukseen liittymisen.
&#8211; Suomi liittyi Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2011, jota jo tuolloin puolustusministeriö ja monet asiantuntijat pitivät raskaana erheenä. Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ja korvaamaton osa puolustuskykyä. Ne sopivat käytännössä vain puolustussotaan, ja yhtään siviiliä ei ole suojeltu sillä, että miinoja vastuullisesti käyttänyt Suomi on ollut sopimuksen osapuoli.
&#8211; Nyt jos koskaan on maailmanpoliittinen tilanne sellainen, että miinat on mahdollista palauttaa käyttöön. Siksi jätin torstaina toimenpidealoitteen, jossa esitän hallitukselle ryhtymistä toimenpiteisiin Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
&#8211; Varautuminen pahimpaan on viisautta. Sen olemme nähneet tällä viikolla Euroopassa, Ronkainen päättää kirjoituksensa.
&nbsp;

Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – ”Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla Suomen Venäjä-riippuvuuksien katkaisemista. Sen lisäksi Suomella on Ranteen mukaan velvollisuus suojella kansalaisiaan, yrityksiään ja talouttaan kriisin seurauksilta.

&#8211; Putinin Venäjä ei ollut integroitavissa länteen. Kaupalliset keskinäisriippuvuudet Venäjän kanssa eivät meitä suojele syntyneessä tilanteessa. Suomen riippuvuus Putinin Venäjän energiasta ja muista huoltovarmuutemme kannalta kriittisistä raaka-aineista on poistettava mahdollisimman nopeasti ja pysyvästi, sanoo Lulu Ranne.
Kansalaisiin kohdistuvaa iskua pienennettävä
Ranteen mukaan kyse ei ole nyt vain siitä, mitä pakotteita EU asettaa. Kansallinen velvollisuutemme on poistaa kaikki sellaiset vipuvarret, joilla Venäjä ja Putin voisivat painostaa nimenomaan Suomea.
&#8211; Joidenkin ministerien puheet pakotteiden vaikutuksista, että ”tämä hinta meidän tulee kestää”, eivät silti saa tarkoittaa, etteikö meidän tule pyrkiä pienentämään kansalaisiimme kohdistuvaa iskua.
Edes sota ei saa hallitusta laittamaan suomalaisia etusijalle
Ranne sanookin, että Ukrainan tukemisen ja Venäjä-riippuvuuksien poiston lisäksi poliitikkojen keskeinen tehtävä ja velvollisuus on nyt suojella kansalaisiamme, yrityksiämme ja talouttamme kriisin seurauksilta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä ei vastannut kysymykseen, miten kriisin vauriot kansalaisille ja yrityksille minimoidaan.
Näyttääkin siltä, että edes sota ei saa hallitusta laittamaan kotimaan asioita tärkeysjärjestykseen ja antamaan kustannusarmoa omille kansalaisilleen esimerkiksi tinkimällä ylikireistä ilmastotavoitteista, luopumalla turvetuotannon alasajosta tai laskemalla polttoaineiden hirvittävää verotusta, Ranne päättää.
&nbsp;

Ranne: Suomen on suojeltava kansalaisiaan, yrityksiään ja talouttaan Ukrainan kriisin seurauksilta – ”Kaupalliset keskinäisriippuvuudet Venäjän kanssa eivät meitä suojele syntyneessä tilanteessa”