Tältä köyhyys tuntuu

Kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti on moninkertainen väliinputoaja hyvinvointivaltion tukiviidakossa. Hän elää pelkillä lapsilisillä ja elatusmaksuilla: käytössä on 637 euroa kuussa.

Avioeroa hakeva Elina on nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Perheenjäsenillä on monia sairauksia. Elina tietää, mitä köyhyys on.

– En voi hakea kuopukselle 20 euroa kuussa maksavaa kerhopaikkaa. Se olisi pois lääkehankinnoista.

Nelihenkisen perheen kuukausitulot koostuvat kahden isomman lapsen elatusmaksuista (300 euroa) ja kolmen lapsen lapsilisistä (337 euroa). Kotihoidontuki loppui huhtikuussa 2015, jonka jälkeen Elina on ollut sairauslomalla. Myös kuopus sairastaa paljon ja on siksi yhä kotihoidossa.

Kesäkuussa Kela hylkäsi Elinan sairaspäivärahahakemuksen. Päätöksessä kotiäitiys nähtiin omaan taloudenhoitoon verrattavana työnä, jota Elina on kykenevä tekemään sidekudossairaudestaan huolimatta.

Työttömyyspäivärahaa taas ei tule, koska Elina on nyt sairaslomalla. Työvoimatoimisto haluaa uuden työkyvynarvioinnin. – Ja samaan aikaan kuntoutusyksiköt kiistelevät, kellä on vastuu laatia yhteenveto ja mitä siihen kirjataan.

Asunnottomuus tai jääminen kumppanin armoille

Miksi sosiaalitoimisto ei tue perhettä taloudellisesti? Siksi, että virallisesti Elina on vielä naimisissa kuopuksensa isän kanssa. Hän asuu lapsineen miehen omistaman talon alakerrassa. Myös mies on talossa kirjoilla, vaikkei enää osallistu arkeen.

– Mies on ex ja minä olen käytännössä ollut jo pitkään yksinhuoltaja.

Aluksi mies vastasi yksin asumiskuluista ja auton maksuista. Parisuhteen heikettyä mies hoiti osuuttaan yhä vähemmän. Elina alkoi etsiä omaa asuntoa puolitoista vuotta sitten. Sen jälkeen hän jätti avioeropaperit. Keväällä 2015 Elina haki toimeentulotukea.

– Pyysin virkailijoilta, etteivät he huomioisi ex-mieheni osuutta ja asumismenoja, vaan päättäisivät vain toimeentulotuen perusosasta minun ja lasten osalta. Tämä ei käynyt.

Elina sai ajan kahden kuukauden päähän heinäkuun loppuun. Käynti toimeentulopuolella osoittautuikin lastensuojelupalaveriksi.

– Tiliotteita ei pyydetty. Minulle ilmoitettiin, että etsi asunto, niin palataan sitten asiaan. Vuokratukea ei voitu ennakolta luvata, mikäli löytäisin asunnon.

Luottotiedoton ei saa asuntoa

Asunnon saamisen esteenä ovat olleet Elinan menetetyt luottotiedot. Myös perheenjäsenten sairaudet asettavat rajoituksia asunnolle.

– Olen pyytänyt exältä vuokrasopimusta, jotta sosiaalitoimi voisi käsitellä hakemukseni uudelleen. Tuloksetta.

Miehen kieltäytymisen takia Elina on menettänyt kuukaudessa vähintään 600 euroa toimeentulotukea. Tilanne on patti: mies panttaa vuokrasopimusta eikä suostu muuttamaan, joten Elina ei pääse miehestä eroon. Luottotietojen ja sairauksien takia Elina ei voi vuokrata asuntoa ilman sosiaalitoimiston apua.

– Koulun takia lasten on oltava jossakin kirjoilla. Muutoin lastensuojelu puuttuisi asiaan.

 Elämää sietokyvyn äärirajoilla

Nuoresta asti Elina on tehnyt monia töitä: hoitanut lapsia, ommellut, siivonnut. Nyt arkea kuormittavat köyhyys ja sairaudet. Lapsilla on allergioita, atopiaa, ylivilkkautta, lukihäiriötä ja uniongelmia. Elinaa vaivaavat harvinainen reumasairaus, selkävaivat ja uupumus. Lääkärikäyntejä on jatkuvasti. Elina on asioinut 21 eri asiantuntijatahon kanssa vajaan neljän vuoden aikana.

– Siltikin asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Olen aivan piipussa.

Toimiva arki edellyttää suunnittelua: ruoka on tehtävä itse, hintoja on vertailtava alvariinsa eikä terveellisiin ravintolisiin ole varaa. Kesälomalla ei voi reissailla, synttäritarjoiluihin ei penni veny eivätkä lapset voi harrastaa mitään. Hampurilaisella käydään vain haaveissa.

– Jos saan kasaan ylimääräistä, vietän lasten kanssa hauskan illan dippivihannesten, yhden karkkipussin ja yhden sipsipussin kanssa.

Elina on karsinut menot minimiin. Hankinnat tehdään kirpparilta.

– Yritän elää niin, ettei laskuja pääse tulemaan. Ainoat laskut ovat olleet lääkärimaksut, mutta olen jättänyt ne maksamatta noin vuoden ajan.

Tarina on sittemmin saanut hyvän käänteen: Elina löysi asunnon, jonka ihana pariskunta vuokrasi vuokraajan surkeasta luottoluokituksesta huolimatta. Vakuutusyhtiö lupasi myöntää kotivakuutuksen sosiaalitoimiston yhteydenoton jälkeen.