Kansanedustaja Antti Mikkolan murhasta tuli tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion mielestä tapaus ei ole saanut sille kuuluvaa huomiota nyt, kun eletään sisällissodan muistovuotta.
Antti Mikkola (1869–1918) pyrki voimakkaasti edistämään sananvapautta, kansanvaltaa ja maanpuolustusta. Hän ei pelännyt lausua kantaansa ääneen, vaan osoitti esimerkillään suorapuheisuutta ja poliittista rohkeutta. Mikkola oli Liedossa syntynyt ja nuorsuomalaisia edustanut poliitikko sekä Turun Sanomien perustaja. Hän vaikutti eduskunnassa lakivaliokunnan puheenjohtajana ja toimi myös kaupunginvaltuutettuna Turussa.
Sisällissodan käynnistyttyä punakaartilaiset ampuivat kansanedustaja Mikkolan Helsingissä Eläintarhanlahdella. Murhaan syyllistyneitä ei koskaan rangaistu. Mikkola haudattiin Turun hautausmaalle.
Muistutukseksi jälkipolville
Tavion mielestä Mikkolan tapaus tulee pitää esillä myös siksi, että se on muistutus jälkipolville siitä, mitä tapahtuu, jos virkavalta antaa periksi ”vahvemman oikeudelle”.
– Punakaartilaiset hakivat Mikkolan mukaansa poliisiasemalta, missä häntä pidettiin ilman oikeudellista perustetta. Verukkeena Mikkolan luovuttamiselle kaartilaisten haltuun oli Helsingin punakaartin päällikkökunnan valtakirja, jossa poliisiaseman henkilökuntaa vaadittiin luovuttamaan Mikkola.
– Poliisiasemalla paikalla olleet taipuivat punakaartilaisten määräylivoiman edessä ja luovuttivat Mikkolan kaartilaisten autoon kohtalokkain seurauksin, Tavio kertaa.
Tavio on jättänyt eduskunnan kansliatoimikunnalle ehdotuksen siitä, että eduskuntataloon sijoitetaan muistomerkki Mikkolan kunniaksi.
