

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa
Kyselytutkimuksien mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista luottaa uutisiin, joita lukee, katselee ja kuuntelee. Tällä luvulla tiedotusvälineet hemmottelevat ja mairittelevat itseään. Olemme maailman uutisuskovaisin kansa.
Todistaako enemmistön usko jotakin totuudellisuudesta? Ei vaan päinvastoin: laiskuudesta, yksinkertaisuudesta ja älyn rappiosta.
Rahvas ei epäile ja kyseenalaista, kun leipää ja sirkushuveja riittää. ”Tietoyhteiskunta” on porno- ja hömppäyhteiskunta. X julkaisi koskettavan kuvan uuden rakkaansa sukuelimestä – Y:ltä jäätävä kuitti. Siinä sivussa päivystävät talous- ja tautiviisaat sekä kenraalieversti Urho Sankari ja Geopoliittisen Finskituutin Usko Tietäväinen.
TASS, Pravda ja Izvestija tuuttaavat “oikeaa tietoa”. Totta kai se käy täydestä. Yhdeltä Yleltä ja muutamalta mediakonsernilta puuttuvat vastavoimat. Suuri yleisö ei älyä omistuksen keskittymistä. Onhan kaukosäätimellä ja näytön kuvakkeissa vaihtoehtoja vaikka kuinka. Niin, mutta kuka ne kaikki omistaa.
Kaupallinen radiokin on samoissa ani harvoissa käsissä. Sanoma ja Bauer Media pyörittävät soittolistoja. Taajuuksia ja lupia ei tipu itsenäisille yrittäjille, joiden puheohjelmat ehkä pulppuaisivat vihapuhetta.
Kääpiöteeveet Alfa ja IRR ovat rahoituspohjaltaan kristillisiä. Mikäli vahingossa katsojaksi eksyit, niin kappas, keskustelut mielenkiintoisempia kuin A-talkin puhuvapää-formaatti, mutta, mutta. Sisältö riippuvainen Jumalasta! Näin panettelee isoisempien leiri – joka itse on riippuvainen verorahoista ja pörssin ylikansallisesta saatanasta.
Isojen lehtien päätoimittajat eivät ole salaliitossa vaan muuten vain yksituumaisia. Mikä olennaisinta, heitä on vähän. Moninaisuus ei menesty, koska ei löydy monia toteuttajia.
Valtavirta vie poukamaan. Sananvapauden korvaa sananvakaus. Kun pikkuinen omakustannelehdykkä tai yksityishenkilön tuubikanava heittäytyy epävakaaksi, totuudentorvet kivittävät valeuutista sekä dis-, mis- ja kissinformaatiota.
Vakauttelu huipentuu “medialukutaidon” opetukseen. Tarkista uutinen selvittämällä alkuperä ja vertaamalla muihin lähteisiin! Hohhoijaa. Näkyykö Hesarin Trump-jutussa, että sitaatit demokraattien äänenkannattajasta. Kun Iltalehti hehkutti koronavilkkua, mitä hyödytti vertaus Ilta-Sanomiin.
Alennustilan syyt eivät ole ideologiset vaan taloudelliset. Laadukkaat paperijulkaisut kuolivat. Uutisoinnin maakunta- ja pitäjätasot menivät manan majoille. Selviytyjät supistuivat pakon edessä. Toimittajain määrä väheni murto-osaan. Halpuutus koski myös toimenkuvaa. Viimeiset mohikaanit eivät voi työskennellä tositarkoituksella, vaikka tahtoisivatkin.
Eräs media-alan tuttavani kertoo, että ”toimittajat eivät enää kirjoita eivätkä toimita. He erittävät.” Eritys taitaakin olla oikea termi nettijournalismista. Jutunjuuret juontuvat juttuihin, joita joku toinen ja kolmas ensiksi päivittivät ja linkittivät someen. Erittäjä-toimittaja ei käy minkään paikan päällä vaan erittää twitterin viestiketjusta ainesosan. Se houkuttelee kuluttajan hetkeksi ilmaissivuston mainosten ääreen.
Jos ja kun kolme neljäsosaa klikkailijoista uskoo moiset “uutiset”, on syytä olla helvetin huolissaan.
“Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon”, väittää Jesajan kirja. Profetia tuskin pätee uutisuskovaisiin suomalaisiin. Suunta on sysipimeyteen päin. Somen roskaväki saa mitä tilaa. En usko sellaiseen tulevaisuuteen, jossa reportterit taasen tienpäällä haastattelevat ihmisiä, valitsevat vapaasti näkökulmansa, tutkivat asioita ja naputtavat kirkasta suomen kieltä kirjoituskoneella.
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Keskisarja nettijournalismi media-ala medialukutaito tietoyhteiskunta Teemu Keskisarja disinformaatio Some Donald Trump Sananvapaus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Teemu Keskisarja: Valehteliko Yle myös parlamentaariselle työryhmälle?

Teemu Keskisarjan kolumni: Rakkaat muistoni Helsingin Sanomista

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.