Terho: EU tarvitsee uuden vision

Komission puheenjohtaja Manuel Barroso piti 11.9. Strasbourgissa vuosittaisen unionin tilaa koskevan puheensa. Valitettavasti Barroson puhe ei tuonut esiin juurikaan uusia näkökulmia tai avauksia.

Barroso totesi EU:n yhä tarvitsevan lisää integraatiota ongelmiensa ratkaisemiseen ja korosti myös solidaarisuuden merkitystä. Hän muistutti eurovaalien olevan enää 8 kuukauden päässä ja muistutti että ennen vaaleja on saavutettava vielä paljon, mm. pankkiunioni.

Erityisen huolissaan Barroso oli siitä, saavatko kansalaiset EU:sta tällä hetkellä ”oikean vai populistisen kuvan”. Barroson mukaan esimerkiksi talouskriisi ei ole EU:n tai euron syytä, vaan jäsenmaiden ja rahoitusmarkkinoiden.

Lopuksi hän korosti, että kaikkien olisi vaalien alla puhuttava Euroopan puolesta ja muistutti, että ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Tämä huomautus tarkoitti siis muistuttaa EU:n kriitikoita unionin merkityksestä rauhamme ja hyvinvointimme turvaajana.

Omasta puolestani mietin puhetta kuunnellessani lähinnä sitä, kuinka monesti olen europarlamentissa kaiken tämän jo kuullut. EU-byrokratialle on peruuttamaton itsestäänselvyys, että jokainen joka kritisoi EU:ta, karsastaa koko Eurooppaa. Totuus tosin on juuri päinvastainen: EU-kriitikot yrittävät pelastaa Euroopan.

Vuodesta toiseen komission analyysi EU:n ongelmista on sama: yhdentymisen ongelmat ratkeavat yhdentymällä lisää. Siltä tosiasialta, etteivät kansalaiset halua lisää yhdentymistä, suljetaan silmät täysin.

Samoin federalistien juhlapuheissa unohtuu, ettei suurin osa EU:n nykyisistä toimista liity enää mitenkään alkuperäiseen rauhanprojektiin, eikä useimpia EU-säädöksiä siksi enää voida rauhan säilyttämisellä puolustella. Vai kuka todella uskoo, että Eurooppa ajautuisi väistämättä kolmanteen maailmansotaan, jos meillä ei olisi EU:n säätämää tunneliturvallisuusdirektiiviä, neljättä rautatiepakettia tai banaanien vakautusmekanismia?

EU tarvitsee uusia ajatuksia ja uuden vision, joka uudistaa unionin filosofian 1950-luvulta 2000-luvulle. Alankomaat näyttivät taannoin mallia julkistamalla 54 kohdan ohjelman, jossa EU:n ongelmiin haluttiin korjauksia ja unionin yhdentymiselle asetettiin konkreettisia rajoja.

Alankomaiden ohjelman perusperiaate oli, että loputtomasti yhdentyvän unionin aika on nyt ohi. Iso-Britannia on jo antanut EU:lle saman viestin.

Suomen tulisi pian liittyä samaan uudistusrintamaan. Meidän perussuomalaisten vaalivoitot niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissa varmistaisivat tämän.

SAMPO TERHO
Kirjoittaja on perussuomalainen europarlamentaarikko

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen  12/2013 -lehdessä.