Komission puheenjohtaja Manuel Barroso piti 11.9. Strasbourgissa vuosittaisen unionin tilaa koskevan puheensa. Valitettavasti Barroson puhe ei tuonut esiin juurikaan uusia näkökulmia tai avauksia.
Barroso totesi EU:n yhä tarvitsevan lisää integraatiota ongelmiensa ratkaisemiseen ja korosti myös solidaarisuuden merkitystä. Hän muistutti eurovaalien olevan enää 8 kuukauden päässä ja muistutti että ennen vaaleja on saavutettava vielä paljon, mm. pankkiunioni.
Erityisen huolissaan Barroso oli siitä, saavatko kansalaiset EU:sta tällä hetkellä ”oikean vai populistisen kuvan”. Barroson mukaan esimerkiksi talouskriisi ei ole EU:n tai euron syytä, vaan jäsenmaiden ja rahoitusmarkkinoiden.
Lopuksi hän korosti, että kaikkien olisi vaalien alla puhuttava Euroopan puolesta ja muistutti, että ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Tämä huomautus tarkoitti siis muistuttaa EU:n kriitikoita unionin merkityksestä rauhamme ja hyvinvointimme turvaajana.
Omasta puolestani mietin puhetta kuunnellessani lähinnä sitä, kuinka monesti olen europarlamentissa kaiken tämän jo kuullut. EU-byrokratialle on peruuttamaton itsestäänselvyys, että jokainen joka kritisoi EU:ta, karsastaa koko Eurooppaa. Totuus tosin on juuri päinvastainen: EU-kriitikot yrittävät pelastaa Euroopan.
Vuodesta toiseen komission analyysi EU:n ongelmista on sama: yhdentymisen ongelmat ratkeavat yhdentymällä lisää. Siltä tosiasialta, etteivät kansalaiset halua lisää yhdentymistä, suljetaan silmät täysin.
Samoin federalistien juhlapuheissa unohtuu, ettei suurin osa EU:n nykyisistä toimista liity enää mitenkään alkuperäiseen rauhanprojektiin, eikä useimpia EU-säädöksiä siksi enää voida rauhan säilyttämisellä puolustella. Vai kuka todella uskoo, että Eurooppa ajautuisi väistämättä kolmanteen maailmansotaan, jos meillä ei olisi EU:n säätämää tunneliturvallisuusdirektiiviä, neljättä rautatiepakettia tai banaanien vakautusmekanismia?
EU tarvitsee uusia ajatuksia ja uuden vision, joka uudistaa unionin filosofian 1950-luvulta 2000-luvulle. Alankomaat näyttivät taannoin mallia julkistamalla 54 kohdan ohjelman, jossa EU:n ongelmiin haluttiin korjauksia ja unionin yhdentymiselle asetettiin konkreettisia rajoja.
Alankomaiden ohjelman perusperiaate oli, että loputtomasti yhdentyvän unionin aika on nyt ohi. Iso-Britannia on jo antanut EU:lle saman viestin.
Suomen tulisi pian liittyä samaan uudistusrintamaan. Meidän perussuomalaisten vaalivoitot niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissa varmistaisivat tämän.
SAMPO TERHO
Kirjoittaja on perussuomalainen europarlamentaarikko
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen saa päivittäin yhteydenottoja etelän suurten kaupunkien päiväkodeista erityisopettajilta ja varhaiskasvattajilta, jotka ovat järkyttyneet ja uupuneet siitä tilasta, johon Suomi on ajautunut. Päättäjien on viimein otettava tämä hätähuuto todesta ja laitettava tälle kehitykselle stoppi, Seppänen vaatii.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
