LEHTIKUVA
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kevätistuntoon Ohion Daytonissa Yhdysvalloissa. Yleiskokouksessa nähtiin Ukrainan tie Naton jäseneksi edelleen väistämättömänä.
Yleiskokouksessa keskusteltiin ajankohtaisista puolustus- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, Naton puolustuksen ja pelotteen kehittämisestä sekä Ukrainasta.
– Yhdysvallat oli järjestelyvastuussa, ja heidän rakentamansa ohjelman mukaan käytettiin mielestäni aivan liikaa aikaa 30 vuotta vanhojen asioiden muisteluun. Tätä teemaa – Daytonin ”rauhansopimusta” – toisteltiin useissa yhteyksissä. Vaikka tilanne Balkanilla on kireä, niin entisen Jugoslavian historian kertausta oli tarpeettoman paljon. Tämänhetkinen turvallisuuspoliittinen akuutti tilanne esimerkiksi Ukrainassa ja Gazassa peittyi pahasti tuon vanhentuneen asian käsittelyn alle, toteaa Tomi Immonen.
Suomesta kokoukseen osallistuivat Immosen lisäksi myös kansanedustajat Mika Kari (sd.), Jarno Limnell (kok.) ja Mikko Savola (kesk.).
Naton pääsihteeri Mark Rutte puhui yleiskokoukselle maanantaina. Ukrainan tukemisen kriittisyyden lisäksi hän nosti esille välttämättömän tarpeen nostaa puolustusmenoja, jotta maat voivat täyttää pian Naton puolustussuunnitelmien velvoitteet hyväksyttävällä tasolla.
– Nopeatahtisen keskustelun yhteydessä häneltä lipsahtikin jo kesäkuussa, Haagin kokouksessa, esille nouseva puolustusmenojen uusi tavoite. Tavoite on 3,5 prosenttia, jonka lisäksi esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden ja muiden, ei suoranaisten sotilasmenojen, osalta vielä 1,5 prosenttia lisää. Yhteensä siis Nato-maiden tulisi panostaa turvallisuuteensa yhteensä viiden prosentin verran tulevaisuudessa. Tuota tavoitetta ei voi pitää liian korkeana, koska Venäjä rakentaa ja kehittää Suomea lähinnä olevia sotilastukikohtia.
– Rutte pyysi parlamentaarikkojen apua viestin viemisessä kansalaisille sekä hallitusten kannustamisessa pitämään kiinni sitoumuksistaan. Rutte painotti myös puheenvuorossaan, että ohjus- ja muun kaukovaikuttamisen vuoksi kaikki Nato-maat ovat itäisen sivustan maita, eivät vain Baltian maat ja muut Venäjän rajanaapurit, summaa Immonen.
Yksi kokouksen aikana esille noussut ongelma on strategian puuttuminen – eli mikä on se määritelty tavoitetila, jota kohden Ukrainassa tulisi pyrkiä. Yhdysvalloilla ja EU:lla on vielä paljon työtä strategisessa yhteistyössä ja visiossa, mitä tulee Ukrainan tulevaisuuteen. Päivittäinen, poukkoileva poliittinen keskustelu ei riitä eikä edistä asiaa.
– Yleiskokous hyväksyi istunnossaan Ukrainaa sekä Naton pelotetta ja puolustusta käsittelevät julkilausumat. Ukrainan tien Nato-jäseneksi nähdään edelleen peruuttamattomaksi. Muutenkin kannanotot ovat Suomen virallisen linjan mukaisia, Immonen tiivistää kokouksen annin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Suomen edustajana Nato-maiden parlamentaarikkojen kokoukseen Saksassa. Immonen kertoo kokouksen tarkoituksena olleen syventää kansainvälistä yhteistyötä ja käsitystä siitä, miten kansainvälinen tuki Ukrainalle konkreettisesti koordinoidaan ja johdetaan.
Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö on saanut hallituksen vahvistamaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseja. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan yli sadan miljoonan euron valmiuspaketti suuntaa lisävoimavaroja poliisille, Rajavartiolaitokselle, Suojelupoliisille ja väestönsuojeluun. "Viisas varautuu", Rantanen muistuttaa viitaten muuttuneisiin uhkakuviin.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa 19.3. osana virallista vierailuaan Suomeen. Presidentti Zelenskyi kävi kahdenkeskisen keskustelun puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä tapasi eduskuntaryhmien edustajia.
Kansanedustajat eduskunnan kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä (kok., ps., sd., kesk., vihr., vas., r., kd., Liike Nyt, Timo Vornanen) alkavat kerätä nimiä lakialoitteeseen rahankeräyslain muuttamiseksi. Tavoitteena on muuttaa lakia niin, että se mahdollistaa kansalaisten täysimääräisen osallistumisen Ukrainan tukemiseen.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Finlandia-hymni kaapattiin Palestiina-aktivistien poliittisiin tarkoituksiin mielenosoituksessa Helsingin Narinkkatorilla, vaikka kappaleen käytölle ei ollut saatu lupaa kappaleen säveltäjän Sibeliuksen perikunnalta. Erityistä härskiyttä osoittaa mielenosoitukseen osallistunut vihreä ex-kansanedustaja Iiris Suomela, joka nykyään on töissä edunvalvojana tekijänoikeusjärjestö Teostolla.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajoittamisesta kiireelliseen hoitoon oli eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa asian esille sosiaalisessa mediassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoittaa aikovansa äänestyttää pormestarin valinnasta kaupunginvaltuuston järjestäytymiskokouksessa maanantaina. Ryhmä kyseenalaistaa Ilmari Nurmisen pormestariehdokkuuden ja hänen toimintatapansa jo ennen uuden valtuustokauden alkua.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on ottanut näkyvän Israel-vastaisen kannan 7. lokakuuta 2023 alkaneen sodan jälkeen. Hän yrittää vierailla Gazassa Freedom Flotilla -aluksella. Aktivistiseurueen purjehdusmatkan on tarkoitus alkaa sunnuntaina.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa sekä koulutuspolitiikkaan että maahanmuuttoon.
Lue lisää
Lue lisää
