Hallitus joutui eduskunnan kyselytunnilla suoranaiseen kysymystulvaan, joka nousi Ranskan esiin nostamista EU:n turvatakeista. Vastaamaan pääsivät niin pääministeri Juha Sipilä (kesk.), puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kuin ulkoministeri Timo Soini (ps.). Oppositio myös kiitti hallitusta harvinaisella tavalla useaan kertaan Pariisin kriisiin liittyvien asioiden hoitamisesta.

Ranska otti Pariisin terrori-iskujen jälkeen yllättäen esiin EU:n turvatakuulausekkeen, eikä Naton vastaavia turvatakuita, joita oli pidetty todennäköisempinä.

EU:n turvatakuita on jo ehditty pitää kuolleena kirjaimena, vaikka toisaalta niiden saaminen vastaisi monen Suomen politiikassa toimivan toiveita. Niistä on puhunut mm. presidentti Sauli Niinistö presidentinvaalikampanjoissaan.

Avunantolausekkeen solmiminen ei merkitse sitä, että peruspuolustusratkaisua jouduttaisiin muuttamaan.

Sipilä vastasi puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) kysymykseen, että EU:n yhteisvastuulausekkeen eli turvalausekkeen käyttöönotolla ensimmäistä kertaa on iso poliittinen merkitys. Suomen hallitus auttaa Ranskaa kaikilla laillisilla keinoilla.

– Kansainvälisen avun vastaanottamista ja antamista koskevassa lainsäädännössä on työryhmätyöskentely on menossa. Työryhmän piti saada raporttinsa valmiiksi ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Nyt sitä on kiirehditty niin, että saisimme sen valmiiksi jo tammikuussa ja sen jälkeen normaalissa lainsäädäntöprosessi käynnistyisi, Sipilä kertoi.

Puolustusministeri Niinistö täydensi kertomalla, että avun vastaanottamista ja antamista käsittelevän lain valmistelua johtaa ulkoministeriö, joka tekee erillislain, mutta myös puolustushallinto täydentää sääntelyä monilta osin, mm. toimivaltuuksien, voimankäytön ja henkilöstön aseman osalta useassakin maanpuolustusta koskevassa laissa, joita puolustusministeriössä valmistellaan. Ne annetaan samaan aikaan ulkoministeriön valmisteleman erillislain kanssa.

– Puolustusministeriö on valmis antamaan lakiesityksensä maaliskuuhun mennessä, Niinistö lupasi.

Rinne kysyi, onko Suomella suunnitteilla toimia, joilla Suomi voisi vahvistaa YK:n voimavaroja kriisien ratkaisemiseksi ja uusien ennakoimiseksi.

Suomi on aktiivinen YK:ssa

Sipilä vakuutti Suomen olevan aktiivinen YK:ssa ja myös pakolaisuuden juurisyiden torjunnassa. Yhteisiä päätöksiä on tehty esimerkiksi Afrikan trans-rahastoon osallistumisesta. Suomi on tehnyt kansallisiakin päätöksiä pakolaisleirien olojen parantamiseksi ja pakolaisvirran haltuun saamiseksi.

– Ideaali tilanne olisi, että hoitaisimme asiat juurisyiden lähteillä ja hallitusti YK:n pakolaiskiintiöitä korottamalla voisimme hoitaa pakolaisvirtoja. Nyt ne ovat salakuljettajien bisnestä ja sille pitäisi saada piste. YK on avainasemassa kriisin ratkaisemisessa, Sipilä arvioi.

Ulkoministeri Soini vakuutti Suomen olevan aktiivinen YK:ssa ja pitävän myös jatkuvasti yhteyttä YK:n pysyviin jäseniin, joilla on paljon vaikutusvaltaa.

Verkkotiedustelu kiireesti kuntoon

Pertti Salolainen (kok.) moitti Suomen huonoja valmiuksia verkkotiedusteluun, jolla saataisiin terroristit paremmin kiikkiin sekä sitä, ettei Suomi pysty lainsäädännön puuttuessa sotilaallisiin toimiin, vaikka Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on lainsäädäntö kunnossa molemmissa asioissa.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi hallituksen käynnistäneen tiedustelulain uudistushankkeen ja parlamentaarisen työryhmän. Laki pyritään saamaan laajalla tuella mahdollisimman pian läpi. Se edellyttää, että kansallisen turvallisuuden vaatimat toimet yhdistetään kansalaisten perusoikeuksiin, yksilönsuojaan ja viestisuojaan.

– Meidän täytyy pystyä siihen, se on kansallisen turvallisuuden keskeinen elementti, Orpo painotti.

Vihamiehet on saatu yhteisen pöydän ääreen

Susanna Huovinen (sd.) kysyi Soinilta, miten YK:n turvaneuvosto kykenee tekemään päätöksiä esimerkiksi Syyrian kriisissä. Soini vastasi, että monilla mailla on halu uudistaa YK:ta, etenkin turvaneuvostoa, mutta nämä eivät tietenkään halua luovuttaa valtaansa.

– Mutta tuskin kolme kuukautta sitten joku olisi ajatellut, että Venäjä ja USA ovat samassa neuvottelupöydässä. Tuskin edes kuukausi sitten ajateltiin, että Saudi-Arabia, Iran, Turkki, kaikki voivat olla samassa pöydässä. Näin kävi Wienissä. Tragedia on niin suuri, että vasta nyt näyttää kansainvälinen yhteisö heräävän. Jos se toteutuu, mitä Wienissä sovittiin, eli perustuslain uudistaminen ja siirtymäkauden hallinto, oltaisiin jo aika pitkällä. Al Assadin asemasta ei päästy sopuun, Soini sanoi.

Myös Ville Niinistö (vihr.) kiitti hallitusta ja tasavallan presidenttiä hyvistä lausunnoista ja kysyi, miten Suomi voi auttaa rauhan saamisessa Syyriaan. Soini vastasi, että on suuri saavutus saada vihamieliset maat samaan pöytään. Suomi voi vaikuttaa omalta osaltaan YK:n ja EU:n avulla.

EU:ssa on monia isoja maita, joilla on hyvät yhteydet tähän.

– Koko sota- ja pakolaisongelman ratkaisu liittyy Syyriaan ja Irakiin.

Jos siellä saadaan aikaan rauha ja hallinto, se poistaa sodanuhkaa alueella. Kaikkien muiden kanssa voidaan saada aselepo, Isisin kanssa sitä ei tehdä. Tätä kautta voidaan helpottaa myös pakolaiskriisiä.

Suomen hallitus on kiinni tässä täysillä ja kiittää myös eduskuntaa saamastaan tuesta, Soini vakuutti.

Irakin virhettä ei saa toistaa Syyriassa

Markus Mustajärvi (vas.) kysyi, kuka on perustanut Isiin ja rahoittanut sitä, ja kuka ostaa heidän öljynsä. Soini vastasi Isisin olevan pidemmän aikavälin kehityksen tulos. Siinä on tiettyä poliittista taustaa ja hallinnon epäonnistumista.

– Yksi suuri epäonnistuminen oli Irakissa, kun kaikki sen ajan hallinnon ihmiset, Baath-puolueen jäsenet siirrettiin sivuun. Silloin siellä syntyi hallinnollinen ja poliittinen tyhjiö, eikä kukaan osannut hoitaa asioita. On tärkeää, ettei Syyriassa tehdä samoin. Al Assad on sotarikollinen, hän ei voi jäädä, mutta hallinnon kanssa pitää keskustella. Isisin rahoittaminen on todella hyvä kysymys. Kuka ostaa veriöljyä, siihen ei minulla ole vastausta, mutta nyt näyttää, että Venäjä, USA ja Ranska iskevät myös Isisin rahoitukseen, Soini vastasi.

Sisäministeri Petteri Orpo  totesi lopuksi, että Suomen siviilipuolella on mahdollisuus auttaa Ranskaa esimerkiksi tiedonvaihdolla. Myös siviilikriisinhallintaan on keinoja, alueilla on jo 150 työntekijää.

– Valmistelemme listaa toimista, joilla voimme olla mukana yhteistaistossa terrorismia vastaan, Orpo sanoi.

Pyynnön merkitys on hyvä selvittää

Soini vastasi Eero Heinäluomalle (sd.) EU:n turvatakuista:

– On hyvä, että Ranskan pyynnön kautta pääsemme katsomaan ja hyödyllisesti tekemään koko EU:n laajuisen näkemyksien yhteisen selvityksen siitä, mitä tämä aikanaan sovittu lauseke todella käytännössä merkitsee. Tällaista pyyntöä ei ole koskaan aiemmin esitetty, koska avunantopykälä 42.7 on se, mitä vähiten odotettiin.

– On hyvä, että tämä selvitetään, että mitä tämä käytännössä merkitsee tällainen pyyntö. Siinä mielessä tämä on hyödyllinen Suomelle, Soini totesi.

VELI-PEKKA LESKELÄ