Presidenttiehdokkaiden puolisot osallistuivat 9.1.2024 Ilta-Sanomien Vaalimessuille. Kuvassa keskellä Hilla Halla-aho. / MATTI MATIKAINEN
Tutkimusyhtiö Verian (aiemmin Kantar) selvitti suomalaisten käsityksiä presidentin puolison tärkeimmistä tehtävistä.
Edustaminen ulkomailla (46 %), Suomi-kuvan edistäminen (43 %) ja edustaminen kotimaassa (40 %). Nämä kolme tehtävää nousivat selkeästi kärkeen, kun suomalaisilta kysyttiin heidän mielestään tärkeimpiä presidentin puolison tehtäviä.
Tärkeiden tehtävien joukkoon nousivat myös tapahtumien suojelijana toimiminen (21 %), hyväntekeväisyys (21 %), presidentin tukeminen asiakysymyksissä (15 %), diplomatia (15 %), arvojohtajana toimiminen (13 %) sekä julkiseen keskusteluun osallistuminen (11 %).
Niukalti mainintoja sen sijaan saivat päätöksentekoon osallistuminen (3 %), viennin edistäminen (3 %), osallistuminen presidentin kanslian kokouksiin (1 %) ja vallankäyttö (1 %).
Naiset painottivat miehiä enemmän edustamista ulkomailla ja kotimaassa, hyväntekeväisyyttä sekä diplomatiaa.
Miesten vastauksissa painottuivat enemmän Suomi-kuvan edistäminen ja tapahtumien suojelijana toimiminen. Erot olivat kuiitenkin melko pieniä.
Presidentin puolison roolia pitää erittäin tärkeänä 11 prosenttia suomalaisista (naiset 12 %, miehet 11 %), melko tärkeänä 31 % (naiset 34 %, miehet 28 %). Puolison roolia ei pidä kovin tärkeänä 40 % suomalaisista (naiset 38 %, miehet 43 %), ja ei lainkaan tärkeänä 14 prosenttia (naiset 12 %, miehet 16 %).
Kysely tehtiin syksyllä 2023 perussuomalaisten toimeksiannosta osana puoluebarometria. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 274.
Presidenttiehdokkaiden puolisot 9.1.2024 Ilta-Sanomien Vaalimessuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
