Facebook on toiminut yhteistyössä faktantarkistuspalveluiden kanssa taistellakseen valeuutisia vastaan. Yalen yliopiston tutkimus kuitenkin osoitti, ettei uutislinkin merkitseminen valeuutiseksi toimi käytännössä.
Politico-lehti uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan “riippumattomien faktantarkistajien kyseenalaistama” -merkinnällä on vain hyvin vähäinen vaikutus siihen, pitävätkö lukijat otsikkoa todenmukaisena.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan merkintä kiistanalaisuudesta sai vain 3,7 prosenttiyksikköä lukijoista arvioimaan arvioimaan paikkansapitämättömän uutisen valeuutiseksi.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että jotkut ryhmät, erityisesti Trumpin kannattajat ja alle 26-vuotiaat, uskoivat valeuutisiin entistä enemmän, kun merkinnät kiistanalaisuudesta oli otettu käyttöön.
Tutkimuksen tehneet psykologit David Rand ja Gordon Pennycook selittivät tämän ilmiön sillä, että faktantarkistuspalvelut eivät millään ehdi tutkia kaikkia uutisjuttuja. Se että kiistanalaisuus on merkitty joihinkin muttei kaikkiin valheellisiin juttuihin sai Trumpin kannattajat ja nuoret taipuvaiseksi uskomaan, että juttu jota ei ole merkitty kyseenalaiseksi, on uskottava.
Randin mukaan nämä tulokset kyseenalaistavat koko faktantarkistuksen idean. Kaiken kaikkiaan luotettavuusmerkintöjen vaikutukset suuntaan tai toiseen olivat käytännössä merkityksettömiä.
– Kaikki nämä efektit olivat vähäisiä. Sikäli kun niillä on mitään vaikutuksia, ne ovat pieniä. Ne eivät ole läheskään tarpeeksi ongelman ratkaisemiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
