

PS ARKISTO
Tynkkynen on suorapuheinen mediapoliitikko, jonka keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan kiristäminen: ”Kansalaiset eivät enää halua kuulla itsestäänselvyyksiä ja latteuksia”
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen tietää hyvin, että kansalaiset joutuvat ottamaan vastaan huonon maahanmuuttopolitiikan seuraukset. – Saan jatkuvasti kuullakseni ihmisiltä palautetta. Mukana on välillä todella surullisia tarinoita.
Oululainen Sebastian Tynkkynen on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Samalla hän on kuitenkin jo nyt yksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän valtakunnallisesti tunnetuimpia poliitikkoja.
Kannatus kotiseudullakin oli erittäin vahvaa, mistä osoituksena 9 271 äänestäjän tuki kevään eduskuntavaaleissa. Oulun yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Tynkkynen on myös entinen perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.
Somekeskustelu kantoi hedelmää
Vaalimenestyksestä huolimatta Oulussa ilmestyvä Kaleva-lehti ei etukäteen uskonut Tynkkysen mahdollisuuksiin. Lehdessä kirjoitettiin, että Tynkkysen kohtaloksi tulisi varasijalle jääminen.
Tynkkynen itse toteaa, että perinteisessä mediassa ei osattu aavistaa sosiaalisessa mediassa tehdyn työn merkitystä.
– Kevään eduskuntavaalit viimeistään osoittivat sen, että ihmisten kohtaaminen somessa voi oikeasti kantaa hedelmää. En ostanut mainoksia Kalevasta eikä lehti toisaalta tehnyt minusta juttuja. Sitä kautta olin ikään kuin pimennossa heille, joten vaalitulos oli varmasti medialle yllätys, sanoo Tynkkynen, joka nosti äänisaalistaan liki 8 000 äänellä verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
Tynkkynen tuli mukaan perussuomalaisten toimintaan 2012 oltuaan sitä ennen mukana opiskelijapolitiikassa yliopiston ainejärjestön kautta.
– Opiskelijaympyröissä voi vaikuttaa asioihin vain rajallisesti, joten ymmärsin, että jos haluan saada aikaan muutoksia, on mentävä mukaan valtakunnanpolitiikkaan. Kun perehdyin eri puolueiden vaihtoehtoihin ja ohjelmiin, niin perussuomalaiset tuntui heti omalta. Omat näkemykseni isoista asiakysymyksistä kuten EU:sta ja maahanmuutosta vastasivat perussuomalaisten linjauksia. Myös kansanomaisuus ja tietty suorapuheisuus vetosivat minuun.
Poliitikkojen viestintä alkoi turhauttaa
Tynkkystä voi kutsua uuden ajan moderniksi mediapoliitikoksi. Hän on sosiaalisessa mediassa julkaissut paljon puheenvuoroja sekä etenkin suosittuja videoita, joissa hän käsittelee ajankohtaisia poliittisia aiheita. Viime vuonna Tynkkynen julkaisi katsojahitiksi nousseen videopätkän, jossa hän lahjapaketteja avaamalla arvostelee Juha Sipilän hallituksen rahanjakopolitiikkaa.
Tynkkynen sanoo, että videoiden tekeminen alkoi puhtaasti henkilökohtaisesta turhautumisesta poliitikkojen viestintään.
– Suomessa poliitikoilla ei tyypillisesti ole intoa kertoa vaalien välillä keskeisistä poliittisista tavoitteistaan tai toiminnastaan. Monet poliitikot heräävät todellisuuteen vasta muutama kuukausi ennen vaaleja ja sitten he ryhtyvät esittämään mitäänsanomattomuuksia tai itsestäänselvyyksiä. Äänestäjät saavat kuullakseen tyhjiä iskulauseita, jotka eivät tarkoita mitään. Minä halusin muutosta siihen, Tynkkynen painottaa.
– On ollut pakko miettiä, miten saan videoille ihmisiä kiinnostavaa asiaa. Jos julkaiset sosiaalisessa mediassa yli 30 sekunnin videon, sisällön on pakko olla kiinnostavaa asiaa tai muuten sitä ei katso kukaan. Se ajatus rohkaisi minut kokeilemaan, että puhun suoraan ja kovaa poliittista asiaa. Kerron siis, millä tavalla minä haluan muuttaa Suomea. Arvelin että myös kansalaiset ovat siihen valmiita.
Perussuomalaiset suuria myös somessa
Tynkkynen uskoo, että koska hänen videonsa ovat olleet suosittuja, ja niitä on myös jaettu paljon, voidaan todeta, että uudelle poliittiselle viestinnälle on selkeästi ollut tilausta kansan parissa.
– Kansalaiset eivät halua enää kuulla itsestäänselvyyksiä ja latteuksia. Niillä ei enää pärjää, Tynkkynen sanoo.
Hän korostaa, että ei toki ole ainoa perussuomalainen poliitikko, joka on valinnut linjakseen puhua asioista suoraan.
– Eduskuntaryhmästämme myös muut kansanedustajat tekevät ja julkaisevat videoita. Samoin monet kunnanvaltuutettumme ovat lähteneet luomaan uudenlaista viestintää ja puhumaan oikeaa asiaa suoraan ihmisille. Sitä on odotettu ja se on toiminut. Perussuomalaisista on tullut sosiaalisen median jättiläinen.
Tavoitteena yhtenäinen yhteiskunta
Tynkkysen keskeinen vaaliteema oli maahanmuuttopolitiikan kiristäminen. Tynkkysen tavoitteena on muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanoton lopettaminen kokonaan.
Eduskunnassa käyttämässään puheenvuorossa Tynkkynen korosti, että perussuomalaiset haluaa puolustaa suomalaisia ja samalla vastustaa monikulttuurisuuden mukanaan tuomia lieveilmiöitä.
– Kuten tiedetään, monikulttuurisuudesta seuraa vain jännitteitä ihmisten välillä. Mitä yhtenäisempi yhteiskunta on, sitä paremmin se toimii ja sitä paremmin ihmiset luottavat toisiinsa. Yhtenäinen yhteiskunta on myös turvallinen.
Tynkkysen kotikaupunki Oulu on ollut tänä vuonna esillä laajan seksuaalirikosvyyhdin vuoksi. Oulun käräjäoikeus antoi kolme viikkoa sitten viimeiset tuomionsa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvässä juttukokonaisuudessa. Vyyhdissä jopa kahdeksan miestä tuomittiin nuoren tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Osalle langetettiin tuomiot myös raiskauksista.
– Kansalaiset joutuvat ottamaan vastaan huonon maahanmuuttopolitiikan seuraukset. Saan jatkuvasti kuullakseni ihmisiltä palautetta. Mukana on välillä myös todella surullisia tarinoita. Etelä-Suomessa on ehkä vaikea ymmärtää, miten paljon maahanmuuttopolitiikka on nyt puheenaiheena pinnalla Oulussa, jossa on tapahtunut järkyttäviä asioita, kuten pieniin lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.
– Oulun tapahtumiin liittyen olen ollut yhteydessä myös joidenkin uhrien omaisiin. Olen myös saanut kiitoksia siitä, että perussuomalaiset pitävät esillä maahanmuuttopolitiikan ongelmia ja pyrkivät muuttamaan Suomea turvallisemmaksi, Tynkkynen kertoo.
Muissa puolueissa vähätellään ongelmia
Tynkkynen arvioi, että maahanmuuttopolitiikan ongelmat ovat kyllä hyvin tiedossa myös muissa puolueissa. Vähättelevä suhtautuminen maahanmuuton aiheuttamiin haittoihin kuten rikollisuuteen on Tynkkysen näkemyksen mukaan seuraus hyväksytyksi tulemisen tarpeesta.
– Muissa puolueissa poliitikoilla on ilmeisesti tarve osoittaa, että he ovat hyviä ihmisiä. Se on pelkkää moraaliposeerausta. Mitenkään muuten ei voi selittää sitä, että näitä kaikkien tiedossa olevia ongelmia kieltäydytään näkemästä tai reagoimasta niihin.
Hän arvioi, että monissa puolueissa hyväksytyksi tulemisen tarve heijastuu laajemmin poliittiseen toimintaan ja julkisiin kannanottoihin.
– Se, että poliitikot puolustelevat rikoksia tehneitä tai maassa laittomasti olevia maahanmuuttajia herättää sympatiaa näiden eräiden poliitikkojen tiedostavissa viiteryhmissä. Tarkoitan muun muassa erilaisia taiteilija- ja kulttuuripiirejä. Siellä sitten hyväksyvästi taputellaan toisia niskaan. Hyvänolon tunne seuraa siitä, kun yhdessä puolustetaan tällaisia ryhmiä, vaikka niiden piirissä kuitenkin tunnetusti syyllistytään rikoksiin.
Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa
Tynkkystä on aina turhauttanut näkemykset, joissa maahanmuutto nähdään itsetarkoituksellisena.
– Vaikka humanitaarinen maahanmuutto saataisiin lopetettua kokonaan, maahanmuutto sinänsä on melko neutraali kysymys. Aivan hyvin voidaan sanoa, ettei Suomi tarvitse maahanmuuttoa ollenkaan. Jos Suomeen kuitenkin tulee korkean osaamisen asiantuntijoita töihin, tai jos joku saapuu Suomeen avioliiton kautta, se on toki lähtökohtaisesti ihan ok.
– Minä kuitenkin toivoisin, että Suomessa olisi tarjolla töitä kaikille suomalaisille. Jos joku on vielä sitä mieltä, että maahanmuuttoa tarvitaan pelkästään maahanmuuton itsensä vuoksi, niin tällainen näkemys pitäisi pystyä perustelemaan. Suomen taloutta ei hyödytä se, että meille tulee töihin matalapalkka-alalle, Tynkkynen sanoo.
”Edustan kansaa sellaisena kuin olen”
Tynkkynen on ollut ahkerasti äänessä eduskunnassa. Kevään jälkeen hän on käyttänyt peräti 23 puheenvuoroa, joissa hän on muun muassa arvostellut hallituksen holtitonta rahankäyttöä, kuten puoluetukien korottamista ja avustajien määrän kaksinkertaistamista.
Tynkkynen on myös kehottanut hallitusta uudistamaan opintotukea sekä moittinut suunnitelmaa palauttaa pakkoruotsi ylioppilaskirjoituksiin.
Tynkkysen tyyliin kuuluu sekin, että hänet on välillä nähty arkivaatteissa eduskunnan täysistuntosalissa. Tynkkysen mukaan kyse ei kuitenkaan ole protestista tai tarkoituksellisesta huomion herättämisestä.
– Aika monella kansanedustajalla on aina puku päällä. Olen kuitenkin miettinyt, että kun omissa äänestäjissäni on paljon tavallisia ihmisiä, muun muassa opiskelijoita ja pienituloisia palkansaajia, niin tarvitseeko minulla olla aina pukua eduskunnassa. Olen tullut siihen tulokseen että ei tarvitse. Voin edustaa kansaa sellaisena kuin olen. Juhlatilaisuudet ovat sitten eri asia, ja niissä juhlavampi pukeutuminen liittyy juhlan luonteeseen.
Kielteisen päätöksen saaneet säilöön
Tynkkynen näkee, että Suomella on seuraavien vuosien aikana edessään suuria haasteita, jotka liittyvät osin maahanmuuttoon, maailmantalouteen ja toisaalta myös työllisyyteen.
– Maahanmuuttopolitiikan ongelmia ei ole vieläkään kunnolla ratkaistu. Esimerkiksi meillä on edelleen maassa paljon kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä, joita ei ole saatu poistettua. Toisaalta vaarana on myös, että jos tulee uusi siirtolaiskriisi, tarvittavat kiristykset ovat edelleen tekemättä. Suomeen voi edelleen tulla ja tänne jäädä melko vapaasti.
– Aivan ensiksi pitäisi nyt perustaa säilöönottoyksiköitä kielteisen päätöksen saaneille sekä kiristää perheenyhdistämisen edellytyksiä, Tynkkynen sanoo.
Yrittäjäkasvatusta peruskouluun
Tynkkynen pelkää, että edessä oleva talouden taantuma tulee iskemään Suomeen rajulla voimalla, koska pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus ei ole valmis leikkaamaan mistään.
– Käytännössä sitten joudutaan elämään velkarahalla, kun asioita ei osata priorisoida. Ehkä keskusta haluaisi jossain vaiheessa tehdä järkevämpää politiikkaa. Ongelmana kuitenkin on, että hallituksessa tahtipuikkoa heiluttaa vihreät, joten tuskinpa hallituksen maailmanparantamislinja tulee muuttumaan.
Tulevaisuudessa työpaikkoja on tarjolla entistä vähemmän ja työelämän muutenkin ennustetaan muuttuvan rajusti 2020-luvulla.
Tynkkynen esittää, että jo perusopetustasolla oppilaille tulisi tarjota yrittäjäkasvatusta ja -koulutusta, jossa nuorille esiteltäisiin yrityksen perustamisen ja toiminnan pyörittämisen perusasiasioita.
– Yrittäjyyskoulutusta ja -valmennusta voisi lisätä myös toisen asteen ja korkea-asteen koulutusohjelmiin, sitä jossain määrin kyllä jo onkin. Osaaminen myös luo työpaikkoja, joten tulevaisuudessa tarvitsemme ehdottomasti lisää yrittäjiä. Yritysverotukseen ja byrokratiaan tarvitaan myös uudistuksia, jotta yrityksen perustaminen olisi tulevaisuudessa helpompaa.
Vahvaa oppositiopolitiikkaa
Tynkkynen lupaa, että perussuomalaiset tulee tekemään vahvaa oppositiopolitiikkaa.
– Me tulemme pitämään esillä todellisia ongelmia ja tarjoamme ratkaisut niihin, jolloin samalla voimme kasvattaa painetta asioiden muuttamiseksi oppositiosta käsin. Kansalaiset lähtevät nykyään nopeasti mukaan perussuomalaisten avauksiin ja reagoivat niihin, ja se vaikuttaa myös hallituksen työskentelyyn.
– Antti Rinne ei voi enää hallituksessa esimerkiksi puolustaa isis-vaimojen tuomista Suomeen, koska hänkin ymmärtää että samalla sdp:n kannatus ja samalla hallituksen uskottavuus heikkenee. Moni on sanonut, että oppositiosta ei voi vaikuttaa, mutta olen eri mieltä: näkeehän sen jo kannatusmittauksista. Perussuomalaiset on tällä hetkellä ainoa yli 20 prosentin puolue. Kun muiden puolueiden kannatus putoaa tarpeeksi alas, niin siinä vaiheessa niiden on pakko alkaa reagoimaan perussuomalaisten esityksiin, Tynkkynen uskoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- äänestäjät suomalaiset seksuaalirikokset Some Säilöönotto politiikka Turvapaikanhakijat Oulu Sebastian Tynkkynen Turvallisuus kannatus perussuomalaiset talous työllisyys koulutus maahanmuutto eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tynkkynen: Rinne otti kehitysapupolitiikan painopisteeksi kokonaisen mantereen – “Voi kun tämä olisi vitsi”

Tynkkynen: Yrittääkö keskusta tehdä ministerien rehellisyysvaatimuksesta perustuslaissa Kaikkosen myötä kuolleen kirjaimen?

Senegalissa syntynyt mies yritti polttaa koulubussissa elävältä 51 lasta – suomimedia kuittasi asian pikku-uutisella
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.