

LEHTIKUVA
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Väestörakenteen muutoksesta ei kuitenkaan aina ole saatavilla ajantasaista tietoa mediasta tai tutkimuksesta.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu vastaa tiedontarpeeseen. Sivustolla on mahdollista sekunnin tarkkuudella seurata maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuuden kasvua Suomessa.
Sivun tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen väestörakenteen nopeaan muutokseen ja havainnollistaa ulkomaalaistaustaisen väestön kasvuvauhtia.
Pääkaupunkiseudulla suurin muutos Vantaalla
Sivusto osoittaa, että etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo noin 20% ja Espoossa sekä Vantaalla noin 25%.
Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä, 30. syyskuuta 2024 kaikkiaan 292 682 henkilöä. Kehitys on johtamassa siihen, että jo 13 vuoden ja 10 kuukauden kuluttua – vuonna 2038 – joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Tilastollisessa luokituksessa vieraskielinen tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Laskureiden lähteenä Tilastokeskuksen tiedot
Vantaalla ulkomaalaisten suhteellinen osuus on siis suurin pääkaupunkiseudulla. Myös esimerkiksi Ylen koulukone havainnollistaa, että vieraskieliset ovat jo nyt enemmistönä useissa vantaalaisissa kouluissa.
vaestokello.fi-palvelu osoittaa, että nykytahdilla jo joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen 2030-luvun alussa. Nykyisellä vauhdilla puolestaan joka kolmas espoolainen on vieraskielinen vuonna 2037.
Väestökello.fi-sivulla olevien laskureiden lähteenä ovat Tilastokeskuksen tilastotietokannat. Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2024 tietojen osalta, eli arviolta vuoden 2025 kevääseen mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väestökello väestörakenne Tilastokeskus suomalaiset Pääkaupunkiseutu Espoo Vantaa Suomen Perusta Helsinki maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttopolitiikkaa käännetään talouden ja turvallisuuden kannalta kestävämmäksi – tulijoiden otettava enemmän vastuuta kotoutumisestaan
Hallitusohjelman mukaisilla päätöksillä tasapainotetaan julkista taloutta, vaaditaan laillisesti maahan tulleilta enemmän vastuuta kotoutumisestaan ja muutetaan järjestelmää kokonaisuudessaan velvoittavammaksi.

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Espoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Valtamedia hehkuttaa maahanmuuttoa, johon valtiovarainministeri Purra: ”Jotenkin voisi tuon heikon itsetunnon maassa ymmärtää, mikäli tulijoiden virta koostuisi ylivertaisista huippuosaajista”
Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.
Viikon suosituimmat

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Päivän Pointti: Yle ja Helsingin Sanomat pyrkivät peittelemään Bondi Beachin terrori-iskun tekijöiden yhteyksiä ääri-islamismiin

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.















