
KUVAKAAPPAUS/YLE
Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.
SDP:n Antti Lindtmanin mielestä hallitus on esimerkiksi harjoittanut ”työmarkkinariitapolitiikkaa”, joka olisi painanut talouskasvua alas, ja samalla kasvutoimet olisi laiminlyöty. Lindtman myös moitiskeli huonoja tuloksia.
Tosiasiassa jo hallitusohjelmassa on päätetty kasvun edellytysten vahvistamisesta. Hallitus myös päätti kevään kehysriihessä uusista kasvua vauhdittavista toimista. Talouden suhdanteet ovat kuitenkin olleet haastavia, eikä niistä ole vielä saatu vetoapua taloudelle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman ihmettelikin Lindtmanin puheita puuttuvista kasvutoimista.
– Hallitus panostaa tulevaisuuden kasvuun sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä, Rydman sanoi ja mainitsi esimerkiksi suurten investointien verokannustejärjestelmän, investoinnit Suomeen, uudenlaisen teollisuuspolitiikan sekä Fingridin ja Gasgridin pääomituksen niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa.
Paremmat kannustimet työlle
Myös työn verotus kevenee. Rydman huomautti, että tulevaisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn panostamista nimenomaan on se, että esimerkiksi viime keväänä työmarkkinareformit saatiin vietyä läpi, vaikka SDP:n ja vasemmistoliiton rahoittajina toimivat ammattiyhdistykset pyrkiväkin sabotoimaan uudistuksia.
Hallituksen tavoite on parantaa kannustimia sekä työn tarjoamiseen että työn vastaanottamiseen Suomessa. Lindtman kuitenkin vaati hallitukselta toimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Lindtmanin mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset ovat haitallisia Suomelle
– Tänne tarvitaan (ulkomailta) ihmisiä rakentamaan Suomea, omaa elämäänsä. Nyt kaikkien ministerien on laitettava etusijalle (työperäinen maahanmuutto), Lindtman vaati.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Rydman huomautti Lindtmanille, että Suomessakin on edelleen työvoimareserviä.
– Kaikilla niillä puolueilla, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta työmiehestä ja -naisesta ensisijainen asia pitäisi olla kotimaisen työttömän saaminen leivänsyrjään kiinni, Rydman sanoi.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle stoppi
Lindtmanin mielestä hallituksen pitäisi kuunnella Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka toistuvasti on vaatinut Suomeen lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
Elinkeinoministeri toppuutteli demari-Lindtmania.
– Elinkeinoelämä mielellään toivoisi tänne suomalaisia työntekijöitä halvempaa työvoimaa, ja sen takia siitä ei pidetä, että hallitus vaatii työelämään reiluja sääntöjä eikä hyväksy ulkomaisen työvoiman halpahyväksikäyttöä. Ihmettelen, että tätä haluaisivat mahdollistaa vasemmistopuolueet, jotka näennäisesti ovat olevinaan suomalaisen työntekijän asialla, Rydman sanoi.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla.
Rydman huomauttikin, että hallituksen kohdemaamallilla Suomeen pyritään saamaan työvoimaa erityisesti sellaisista maista, joista saapuvat ihmiset kokemusperäisesti työllistyvät, kotoutuvat hyvin Suomeen eivätkä aiheuta ongelmia.
Talousuudistuksia on pakko tehdä
Talouden piristymisestä saadaan aika ajoin positiivisia signaaleja. Lähitulevaisuudessa ja jo ensi vuonna talouden odotetaankin piristyvän, korkotason laskevan ja vientikysynnän paranevan.
Kasvuodotuksista huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää tässä ajassa myös sopeutustoimia. Rydman mainitsi, että hallitus aloittaessaan viime vuonna sai eteensä tilanteen, jossa kaikki tarpeelliset talousuudistukset oli jätetty tekemättä jo useamman edellisen hallituksen ajalta.
– Edellisillä hallituskausilla on eletty velaksi, paisutettu valtion menoja, ja nyt tämä hallitus on siinä pisteessä, että emme enää voi väistää vastuuta talouden tasapainottamisessa. Nyt talkoisiin osallistuvat kaikki, jotakuinkin kaikilla sektoreilla. Ainoastaan turvallisuudessa ja tulevaisuuden kasvuun liittyvissä menoissa meillä ei ole merkittäviä leikkauksia.
Yksi julkisten menojen kasvua kiihdyttävä tekijä on soteuudistus, jonka menoihin kohdistuu jatkuvaa lisäpainetta. Rydmanin mukaan tämä hallitus pyrkii rajoittamaan menojen kasvua.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teollisuuspoliitiikka työperäinen maaahanmuutto kannustimet työllisyystoimet julkiset menot vasemmistopuolueet halpatyövoima Antti Häkkänen Investoinnit Wille Rydman Antti Lindtman soteuudistus Talouskasvu vientiteollisuus Antti Kaikkonen Velkaantuminen verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.