
KUVAKAAPPAUS/YLE
Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.
SDP:n Antti Lindtmanin mielestä hallitus on esimerkiksi harjoittanut ”työmarkkinariitapolitiikkaa”, joka olisi painanut talouskasvua alas, ja samalla kasvutoimet olisi laiminlyöty. Lindtman myös moitiskeli huonoja tuloksia.
Tosiasiassa jo hallitusohjelmassa on päätetty kasvun edellytysten vahvistamisesta. Hallitus myös päätti kevään kehysriihessä uusista kasvua vauhdittavista toimista. Talouden suhdanteet ovat kuitenkin olleet haastavia, eikä niistä ole vielä saatu vetoapua taloudelle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman ihmettelikin Lindtmanin puheita puuttuvista kasvutoimista.
– Hallitus panostaa tulevaisuuden kasvuun sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä, Rydman sanoi ja mainitsi esimerkiksi suurten investointien verokannustejärjestelmän, investoinnit Suomeen, uudenlaisen teollisuuspolitiikan sekä Fingridin ja Gasgridin pääomituksen niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa.
Paremmat kannustimet työlle
Myös työn verotus kevenee. Rydman huomautti, että tulevaisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn panostamista nimenomaan on se, että esimerkiksi viime keväänä työmarkkinareformit saatiin vietyä läpi, vaikka SDP:n ja vasemmistoliiton rahoittajina toimivat ammattiyhdistykset pyrkiväkin sabotoimaan uudistuksia.
Hallituksen tavoite on parantaa kannustimia sekä työn tarjoamiseen että työn vastaanottamiseen Suomessa. Lindtman kuitenkin vaati hallitukselta toimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Lindtmanin mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset ovat haitallisia Suomelle
– Tänne tarvitaan (ulkomailta) ihmisiä rakentamaan Suomea, omaa elämäänsä. Nyt kaikkien ministerien on laitettava etusijalle (työperäinen maahanmuutto), Lindtman vaati.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Rydman huomautti Lindtmanille, että Suomessakin on edelleen työvoimareserviä.
– Kaikilla niillä puolueilla, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta työmiehestä ja -naisesta ensisijainen asia pitäisi olla kotimaisen työttömän saaminen leivänsyrjään kiinni, Rydman sanoi.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle stoppi
Lindtmanin mielestä hallituksen pitäisi kuunnella Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka toistuvasti on vaatinut Suomeen lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
Elinkeinoministeri toppuutteli demari-Lindtmania.
– Elinkeinoelämä mielellään toivoisi tänne suomalaisia työntekijöitä halvempaa työvoimaa, ja sen takia siitä ei pidetä, että hallitus vaatii työelämään reiluja sääntöjä eikä hyväksy ulkomaisen työvoiman halpahyväksikäyttöä. Ihmettelen, että tätä haluaisivat mahdollistaa vasemmistopuolueet, jotka näennäisesti ovat olevinaan suomalaisen työntekijän asialla, Rydman sanoi.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla.
Rydman huomauttikin, että hallituksen kohdemaamallilla Suomeen pyritään saamaan työvoimaa erityisesti sellaisista maista, joista saapuvat ihmiset kokemusperäisesti työllistyvät, kotoutuvat hyvin Suomeen eivätkä aiheuta ongelmia.
Talousuudistuksia on pakko tehdä
Talouden piristymisestä saadaan aika ajoin positiivisia signaaleja. Lähitulevaisuudessa ja jo ensi vuonna talouden odotetaankin piristyvän, korkotason laskevan ja vientikysynnän paranevan.
Kasvuodotuksista huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää tässä ajassa myös sopeutustoimia. Rydman mainitsi, että hallitus aloittaessaan viime vuonna sai eteensä tilanteen, jossa kaikki tarpeelliset talousuudistukset oli jätetty tekemättä jo useamman edellisen hallituksen ajalta.
– Edellisillä hallituskausilla on eletty velaksi, paisutettu valtion menoja, ja nyt tämä hallitus on siinä pisteessä, että emme enää voi väistää vastuuta talouden tasapainottamisessa. Nyt talkoisiin osallistuvat kaikki, jotakuinkin kaikilla sektoreilla. Ainoastaan turvallisuudessa ja tulevaisuuden kasvuun liittyvissä menoissa meillä ei ole merkittäviä leikkauksia.
Yksi julkisten menojen kasvua kiihdyttävä tekijä on soteuudistus, jonka menoihin kohdistuu jatkuvaa lisäpainetta. Rydmanin mukaan tämä hallitus pyrkii rajoittamaan menojen kasvua.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teollisuuspoliitiikka työperäinen maaahanmuutto kannustimet työllisyystoimet julkiset menot vasemmistopuolueet halpatyövoima Antti Häkkänen Investoinnit Wille Rydman Antti Lindtman soteuudistus Talouskasvu vientiteollisuus Antti Kaikkonen Velkaantuminen verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.