

LEHTIKUVA
Vain viidennes ruotsalaisista tietää syyn itsenäisyyspäivän vietolle
Monikulttuurinen Ruotsi vietti kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta. Mahdolliset syyt yleiseen vapaapäivään olivat tosin tietymättömissä valtaosalla kansasta. Jos perinteet katoavat, valtionkin tulevaisuus voi olla jossain vaiheessa kyseenalainen.
Liput liehuivat ja positiivinen laulu raikui ainakin teoriassa, sillä kuudes kesäkuuta vietettiin Ruotsin itsenäisyyspäivää. Itse asiassa kyse on kansallispäivästä (nationaldag), koska Ruotsin itsenäinen historia ulottuu kauas vuosisatojen taakse.
Kansallispäivä juontaa juurensa vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta. Ruotsi jätti Norjan ja Tanskan kanssa muodostetun Kalmarin unionin ja virallisen tulkinnan mukaan tie kohti kansallisvaltiota alkoi 500 vuotta sitten.
Toinen merkittävä tapahtuma asian tiimoilta on 6. kesäkuuta vuodelta 1809, jolloin Ruotsiin hyväksyttiin uusi perustuslaki sekä hallitusmuoto. Kuten vanhimmat meistä ehkä muistavat, samana vuonna Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Perinteet katoavat
Mielipidemittauksia tekevä Kantar Sifo kyseli äskettäin gallupissaan ”Miksi vietämme kansallispäivää Ruotsissa?” Vastaukset eivät häikäisseet, sillä vain 19 prosenttia vastaajista osasi kertoa, mistä asiassa oikeasti on kyse.
– On todellakin kauheaa, jos traditiot katoavat puuttuvan tiedon hämärään. Surullista edes ajatellakin, että tuskin joka viides ruotsalainen tietää, miksi kansallispäivää vietetään, pohtii haastattelututkimuksen teettäneen Grönstedt-tuotemerkin edustaja Simon Lokko.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tulevaisuus perinne Simon Lokko hallitusmuoto Miksi Ruotsissa vietetään kansallispäivää? Kustaa Vaasa Ruotsin lipun päivä Ruotsin kansallispäivä traditio Kalmarin unioni Kansallisvaltio Tanska Norja itsenäisyyspäivä Venäjä Perustuslaki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttajien vyöry Ruotsiin jatkuu – väestönvaihdosta ei pysäytä mikään

Suomalaiset asetettava viimein etusijalle: ”Tässä maassa monet ajattelevat, että he ovat toisen luokan kansalaisia omassa maassaan – näin ei saa olla”

Maahanmuutto kurittaa Espoon taloutta raskaasti: Rahoitusvaje nousi jo 133 miljoonaan euroon vuodessa

Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: ”Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”

Malmön kaupunki esittelee uusia valtiolippuja – jokaiselle kansallisuudelle omansa
Viikon suosituimmat

Antikainen: Kulttuurieliitin tekopyhyys – väärä kuva kaataa Miss Suomen, nyrkit eivät kaada räppäriä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.

Päivän Pointti: Häirintäkohu myllertää SDP:ssa – valtamedia kehysti häirinnän kaikkien puolueiden ongelmaksi

Nuoret näyttävät Suomen suunnan – alle 16-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset enemmistönä jo 15 alueella pääkaupunkiseudulla
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Renee Goodin ja hänen partnerinsa yhteyksiä äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin tutkitaan
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Ajatolla kelpaa enää tupakan sytykkeeksi – ”Me näemme teidät ja maailma näkee teidät, pysykää vahvoina!”
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.

Suomen Perustan tutkimus selvitti: Vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla pääkaupunkiseudulla – palkkatulot lähes puolet kantaväestöä heikompia
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Oikeusministeri Leena Meri ulosottolain kehittämisestä: ”Pitää olla mahdollisuus päästä takaisin elämään”
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.













