Asianajajaliitto on myöntänyt Oikeusteko-palkinnon valtakunnansyyttäjälle. Palkinnon perustelujen mukaan valtakunnansyyttäjä Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä. Monet hänen yksittäiset syyttämisratkaisunsa ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä.

Asianajajaliiton valtuuskunta on perjantaina kokouksessaan Savonlinnassa myöntänyt Oikeusteko-palkinnon valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle, kertoo Asianajajaliitto tiedotteessaan. Palkinnon perusteluissa sanotaan, että ”valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä”.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan valtakunnansyyttäjänä Toiviainen on osoittanut ”poikkeuksellista kyvykkyyttä ja ennakkoluulottomuutta” esimerkiksi sananvapauslainsäädännön tulkitsemisessa.

– Toiviainen on joutunut avaustensa johdosta myös sietämään paljon sellaista häirintää ja vihapuhetta, jollaista ei valtakunnansyyttäjään viranomaistahona ole aiemmin kohdistettu, mutta hän ei ole antanut sen häiritä työtään.

– Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Oppositiopoliitikkojen sananvapaus valtakunnansyyttäjän hampaissa

Moni voisi pitää Asianajajaliiton antamaa palkintoa sarkastisena vitsinä, sillä vuonna 2018 valtakunnansyyttäjänä aloittanut Raija Toiviainen on tullut vuosien mittaan enimmäkseen tunnetuksi sitkeästä pyrkimyksestään yrittää rajoittaa oppositiopoliitikkojen sananvapautta.

Erityisesti Toiviaisen hampaissa ovat olleet perussuomalaiset poliitikot. Esimerkiksi kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on saanut kaksi sakkotuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Toiviaisen kaudella.

Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tämän eduskunnassa pitämän, vieraslajeja käsitelleen puheen takia. Eduskunta ei antanut lupaa syytteen nostamiseen.

Joulukuussa 2021 Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi valtakunnansyyttäjän nostaman syytteen kansanedustaja Mauri Peltokangasta vastaan. Käräjäoikeuden huolellisesti perustellun päätöksen mukaan Peltokankaan Facebook-kirjoitukset eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Auri Saarelaista valtakunnansyyttäjä jahtasi sitkeästi kolme vuotta hovioikeuteen asti, kunnes sai lopulta nenilleen.

Päivi Räsäsen kiirastuli jatkuu

Raija Toiviainen ajoi sitkeästi syytettä myös kristillisdemokraattien Päivi Räsästä vastaan tämän vanhoista kirjoituksista homoseksuaaleja koskien, vaikka poliisi oli jo kertaalleen tehnyt asiasta tutkimattajättämispäätöksen. Räsäsen mukaan syyte sisälsi jopa perättömiä lausumia hänen näkemyksistään.

Maaliskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Päivi Räsästä vastaan. Juttua oikeudessa ajanut valtionsyyttäjä Anu Mantila on ilmaissut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon, joten asian puinti jatkunee hovioikeudessa.

Vasemmistolainen ei joutunut syytteeseen

Kaikkien poliitikkojen sananvapautta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ei ole halunnut rajoittaa. Esimerkiksi vasemmistoliiton ex-toiminnanjohtajan vihakirjoitukset, joissa yllytettiin ihmisten tappamiseen ja väkivaltaan eivät Toiviaisen mielestä olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Oikeusteko-palkinto myönnettiin nyt yhdeksännen kerran. Se on myönnetty aiemmin muun muassa toimittaja Paavo Teittiselle, Oulun käräjäoikeudelle ja oikeuskansleri Jaakko Jonkalle.

SUOMEN UUTISET