

LEHTIKUVA
Valtio ottaa Talvivaaran kaivoksen harteilleen
Valtio ottaa Talvivaaran kaivostoiminnan jatkamisen harteilleen. Hallitus kertoi asiasta eduskunnalle pääministerin ilmoituksella ja sen jälkeisellä eduskunnan eduskunnan kyselytunnilla.
Hallitus jatkaa kaivoksen toimintaa konkurssipesässä samalla, kun kaivoksen toiminnalle etsitään uutta jatkajaa. Myös aktiiviset työllisyystoimenpiteet käynnistetään heti. Kainuun Ely-keskus valvoo kaivoksen ympäristöasioita tiiviisti.
700 työpaikkaa katoaa
Kaivoksen toimintaa ei voida lopettaa, koska se voisi aiheuttaa ympäristöongelmia. Vesi voisi tulvia tulva-altaiden yli, ja biologinen rikastusprosessi jatkuisi alueella koko ajan omia aikojaan, vaikka kaivoksen toiminta lopetettaisiinkin.
Irtisanomisia kuitenkin tulee. Hallitus arvioi Kainuun työllisyyden heikentyvän välilliset vaikutukset huomioiden noin 700 työpaikalla. Kaikkiaan kaivoksen lasketaan työllistävän välillisesti noin 1 500 kainuulaista.
Tämän vuoksi konkurssi poikkeaa tavanomaisesta. Työllisyyden kannalta järjestely näyttää lohdulliselta.
– Kun tavallisessa konkurssissa yritys sanoo väkeä heti irti, nyt emme voi ympäristösyistä tehdä näin. Töiden pitää jatkua alueella. Valtio vastaa konkurssin aikana ja tarvittaessa sen jälkeen työmaalla syntyvistä kuluista, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi.
Hallitus varaa Talvivaaran kuluihin lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa. Lopulliset kulut voivat nousta jopa 200 miljoonaan euroon.
Vapaavuori: Prosessia
ei voi lopettaa pian
Perussuomalaisten Martti Mölsä kysyi Vapaavuorelta, tulisiko toiminnan lopettaminen kuitenkin sittenkin halvemmaksi. Hän viittasi tutkimuksin, joiden mukaan Talvivaaran biologinen prosessi voidaan lakkauttaa nopeasti, parissa vuodessa.
Vapaavuori vastasi olevansa tietoinen tällaisista tutkimuksista, mutta toisten tutkimusten mukaan lakkauttaminen voi kestää pitkään.
– Emme rohkene ruveta lopettamaan prosessia nopeasti, Vapaavuori totesi.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström kysyi, mitä keinoja hallituksella on etsiä uskottavaa jatkajaa – voiko se onnistua telakkaratkaisun tapaan?
– Se on mahdollista, mutta sen todennäköisyyteen en uskalla ottaa kantaa, Vapaavuori aprikoi.
– Mutta ne nikkelivarat ovat siellä yhä ja kaivokseen on investoitu jo miljardi euroa. Joskus konkurssi voi lisätäkin kiinnostusta. Positiivisena viestinä voin kertoa, että vaikka ratkaisua ei vielä löytynytkään, useat kansainväliset yritykset ovat kinnostuneet kaivoksesta. Lähiviikot ratkaisevat, lisääntyykö kiinnostus nyt, Vapaavuori sanoi.
Myös työministeri Lauri Ihalainen (sd.) korosti nikkelin määrää: sitä on maassa 40 vuodeksi. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi hallituksen sijoittaneen Talvivaaraan Solidiumin kautta sinä uskossa, että kaivos on pitkällä aikavälillä tuottava ja samalla tavalla menetellään jatkossakin.
Alasajo kallein vaihtoehto
Hallitus on perustanut Talvivaaran tilanteen hoitoon kriisityöryhmän. Kaivoksen seutu otetaan myös äkillisen talouskriisin alueeksi, mikä mahdollistaa avun annon uusien yritysten perustamiseen.
Vapaavuori piti kaikkein huonoimpana vaihtoehtona sitä, että kaivoksen toiminta lakkautettaisiin pitkäaikaisesti. Toiminnan alasajokin kestäisi joka tapauksessa monta vuotta.
Hän sanoi Talvivaaran tilanteen muistuttavan paljon Turun telakan tilannetta: molemmissa on toivo välillä näyttänyt menevän, mutta neuvotteluja on jatkettu. Molemmissa piti löytää vahva yksitynen toimija jatkamaan yrityksen toimintaa. Turussa sellainen löytyi – aika näyttää, onnistuuko se Talvivaarassa.
– Valtio osallistuu aktiivisesti neuvotteluhin uuden toimijan löytämiseksi, Vapaavuori sanoi.
Ei valtionyritystä
Vapaavuori sanoi myös kysyttäessä, että valtio voi osallistua kaivoksen toimintaan sijoittamalla yrityksen pörssiomistukseen, kuten tähänkin saakka on menetelty.
Sen sijaan valtionyritystä ei Talvivaaran turvaksi perusteta. Näin linjasi myös hallitus pääministerin ilmoituksessaan, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok.) luki eduskunnalle kyselytunnin aluksi.
– Valtio ei ole teollinen toimija, eikä voi jatkaa kaivoksen liiketoimintaa, mutta TEM kartoittaa parhaillaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja löytää toiminnalle jatkaja. Näissä talkoissa valtio on toki valmis olemaan kaikin laillisin ja järjellisin keinoin mukana, Stubb sanoi.
Kajaanilainen perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettunen aloitti kyselytunnin kysymällä, ottaako hallitus tosissaan Talvivaaran kaivoksen lakkauttamisesta koituvat ympäristöriskit ja työllisyyden heikkenemisen. Kyselytunnin lopuksi Kettunen sanoi toivovansa hallituksen toimien onnistuvan pian.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.