Valtioneuvosto julkaisi 4.10.2019 tutkimuksen ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”. Tutkimus käsitteli yhteiskunnallisiin vaikuttajiin kohdistuvia negatiiviseksi koettuja ilmaisuja julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa.

– Suomen laki ei tunne vihapuheen käsitettä. Tutkimuksessa se määriteltiin hyvin vapaamuotoisesti ja laajasti. Seurattaviksi hälytyssanoiksi eli vihapuheeksi on listattu mm. tavanomaisia kirosanoja sekä yleisen elämänkokemuksen perusteella lievästi tai ei ollenkaan loukkaavia ilmaisuja, esimerkiksi ”hyysätä”, ”kukkahattutäti” tai ”soijapoika”, avaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

– Määrittelyssä oli havaittavissa asenteellisuutta, esimerkiksi hyvin loukkaavia ilmaisuja ”natsi”, ”fasisti” tai ”rasisti” ei määritetty hälytyssanoiksi.

Ei kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon

Valtiovalta on jatkuvasti antanut viestiä, ettei vihapuhe ole hyväksyttävää ja että yhteiskunta tulee puuttumaan siihen myös viranomaistoimin. Kansalaisten keskuuteen on levinnyt epätietoisuutta, aikooko hallitus puuttua tavanomaiseen kansankieleen ja pyrkiä kieltämään valtaapitävien arvostelun lievinkin ilmaisuin.

– Tällainen valtiovallan toiminta ei kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon, demokratiaan eikä sananvapauskäsitykseen, Mäkelä toteaa.

Mäkelä jätti aiheesta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, onko hallitus aikeissa lainsäädäntötoimin, viranomaisohjeistuksin tai kaupallisiin toimijoihin vaikuttamalla rajoittaa sananvapautta tavanomaisten puhekielisten ilmaisujen suhteen.

SUOMEN UUTISET