Kaisa Juuso on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille.

– Kemijoki Oy:n viimeaikainen toiminta osoittaa yhteiskuntavastuun puutetta. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Valtionyhtiön tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Sama asia on kirjattu myös hallituksen viime keväänä hyväksymään omistajaohjauspoliittiseen periaatepäätökseen, Kaisa Juuso huomauttaa.

– Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kansallisen kalatiestrategian pohjalta jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin. Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita ja toteutetaan ohitusratkaisuja. Lisäksi hallitusohjelman mukaan toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä ja kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

Valtionyhtiöllä erikoinen asenne

Valtionyhtiö Kemijoki Oy on ryhtynyt vastustamaan hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita. Valtion omistusosuus Kemijoki Oy:stä on yli 50 prosenttia. Yhtiö esittää aluehallintovirastolle 10.8. jättämässään muistutuksessa Lapin ELY-keskuksen tekemän kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen hylkäämistä.

– Kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua kalojen luonnonkierron palauttamista ja voimalaitosten kalatieratkaisuja. Valtionyhtiön asennetta voidaan kyllä pitää erikoisena, sanoo Juuso.

– Valtionyhtiön toiminta ja hallituksen omistajaohjaus ei tässä tapauksessa toteudu lainkaan hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti.

Kalatalousvelvoitteet vanhentuneita

Vesitaloushankkeisiin ja vesivoimalaitoksiin liittyvät rakennelmat ja rakenteet muodostavat kulkuesteen luontaisten kalakantojen vaellukselle ja niiden elinkierrolle. Vesitalousluvissa kulkuesteiden aiheuttamaa vaikutusta on pyritty poistamaan muun muassa istutusvelvoittein, mutta tutkimusten perusteella velvoiteistutusten vaikuttavuus näyttää olevan laskusuuntainen luontaiseen kantaan verrattuna.

Lapin ELY-keskus on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen pääuoman kaikkien voimalaitosten ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteisiin.

– Muutos toisi mukanaan kalatiet voimalaitoksiin ja parantaisi kalojen nousumahdollisuuksia ja luonnonkiertoa. Hakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Lapin ELY-keskus perustelee hakemustaan muun muassa muuttuneella kalataloudellisella tilanteella. Nykyisin voimassa olevat kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuoden takaa ja ne ovat jo vanhentuneet.

Omistajaohjausministerillä valtaa vaikuttaa

Suomessa lohen lisääntymisjokien määrä on vähentynyt sadassa vuodessa kymmenesosaan, ja alkuperäiset lohikannat esiintyvät enää vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa Itämeren lohikannat on luokiteltu vaarantuneiksi.

Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetilana vuonna 2020 on, että elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa, ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Strategiassa asetetun päämäärän mukaan lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. Kalojen nousureittien rakentamiseen velvoittaa myös EU:n vesipuitedirektiivi.

– Valtionyhtiö Kemijoki Oy vastustaa kansalliseen lohistrategiaan ja hallitusohjelmaan perustuvaa hanketta. Kalateiden rakentamisvelvoitteella on tarkoitus säilyttää ammattikalastus ja parantaa ammattikalastajien saaliin arvoa. Velvoite osaltaan varmistaa Itämeren lohikantojen säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja Pohjois-Suomelle merkittävän kalastusmatkailun harjoittamisen. Hallituksen omistajaohjausministerillä on kyllä mahdollisuus vaikuttaa Kemijoki Oy:n kantaan, jos niin haluaa, painottaa Juuso.

SUOMEN UUTISET