

PS ARKISTO
Valtionyhtiö vastustaa valtion viranomaisen tekemää hakemusta – Juuso kysyy omistajaohjauksesta
Kaisa Juuso on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille.
– Kemijoki Oy:n viimeaikainen toiminta osoittaa yhteiskuntavastuun puutetta. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Valtionyhtiön tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Sama asia on kirjattu myös hallituksen viime keväänä hyväksymään omistajaohjauspoliittiseen periaatepäätökseen, Kaisa Juuso huomauttaa.
– Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kansallisen kalatiestrategian pohjalta jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin. Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita ja toteutetaan ohitusratkaisuja. Lisäksi hallitusohjelman mukaan toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä ja kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.
Valtionyhtiöllä erikoinen asenne
Valtionyhtiö Kemijoki Oy on ryhtynyt vastustamaan hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita. Valtion omistusosuus Kemijoki Oy:stä on yli 50 prosenttia. Yhtiö esittää aluehallintovirastolle 10.8. jättämässään muistutuksessa Lapin ELY-keskuksen tekemän kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen hylkäämistä.
– Kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua kalojen luonnonkierron palauttamista ja voimalaitosten kalatieratkaisuja. Valtionyhtiön asennetta voidaan kyllä pitää erikoisena, sanoo Juuso.
– Valtionyhtiön toiminta ja hallituksen omistajaohjaus ei tässä tapauksessa toteudu lainkaan hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti.
Kalatalousvelvoitteet vanhentuneita
Vesitaloushankkeisiin ja vesivoimalaitoksiin liittyvät rakennelmat ja rakenteet muodostavat kulkuesteen luontaisten kalakantojen vaellukselle ja niiden elinkierrolle. Vesitalousluvissa kulkuesteiden aiheuttamaa vaikutusta on pyritty poistamaan muun muassa istutusvelvoittein, mutta tutkimusten perusteella velvoiteistutusten vaikuttavuus näyttää olevan laskusuuntainen luontaiseen kantaan verrattuna.
Lapin ELY-keskus on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen pääuoman kaikkien voimalaitosten ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteisiin.
– Muutos toisi mukanaan kalatiet voimalaitoksiin ja parantaisi kalojen nousumahdollisuuksia ja luonnonkiertoa. Hakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Lapin ELY-keskus perustelee hakemustaan muun muassa muuttuneella kalataloudellisella tilanteella. Nykyisin voimassa olevat kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuoden takaa ja ne ovat jo vanhentuneet.
Omistajaohjausministerillä valtaa vaikuttaa
Suomessa lohen lisääntymisjokien määrä on vähentynyt sadassa vuodessa kymmenesosaan, ja alkuperäiset lohikannat esiintyvät enää vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa Itämeren lohikannat on luokiteltu vaarantuneiksi.
Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetilana vuonna 2020 on, että elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa, ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Strategiassa asetetun päämäärän mukaan lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. Kalojen nousureittien rakentamiseen velvoittaa myös EU:n vesipuitedirektiivi.
– Valtionyhtiö Kemijoki Oy vastustaa kansalliseen lohistrategiaan ja hallitusohjelmaan perustuvaa hanketta. Kalateiden rakentamisvelvoitteella on tarkoitus säilyttää ammattikalastus ja parantaa ammattikalastajien saaliin arvoa. Velvoite osaltaan varmistaa Itämeren lohikantojen säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja Pohjois-Suomelle merkittävän kalastusmatkailun harjoittamisen. Hallituksen omistajaohjausministerillä on kyllä mahdollisuus vaikuttaa Kemijoki Oy:n kantaan, jos niin haluaa, painottaa Juuso.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juuso vaatii Kemi-Tornion lentoyhteyksien säilyttämistä

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Demarit eivät kanna vastuuta Posti-sekoiluista – Tavio: ”Miten voi olla, että asiasta ei ole oltu kartalla, varsinkin, kun Rinne on ay-mies?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.