Vankiloiden yliasutus kasaa ongelmia ja painetta sekä vangeille että henkilökunnalle – ratkaisut tilanpuutteeseen on syytä selvittää hyvän sään aikana

Heinäkuussa vankeja oli kirjoilla vankiloissa yhteensä 3468, eli reilusti enemmän kuin vankiloissa on paikkoja. Vangeista suurin osa on suljetuissa laitoksissa, ja loput avovankiloissa tai valvotussa koevapaudessa.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) operatiivisen johtamisen yksikönpäällikkö Pekka Keskinen kertoo, että vankiloiden täyttöaste on nyt 106 prosenttia, kun turvallinen taso olisi 90 prosenttia.

– Yliasutus tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt yhä useampi vanki on jouduttu asuttamaan samaan selliin.

Vankiloiden yliasutus aiheuttaa useita eri tasoisia ongelmia, ja kasaa painetta sekä vangeille että henkilökunnalle, Keskinen sanoo.

-Vankimäärän kasvu lisää vankilan ulkopuolelle suuntautuvia tehtäviä, kuten esimerkiksi valvonta oikeusistuimissa ja sairaalavartiointi. Tämä tarkoittaa taas sitä, että entistä pienempi osa henkilöstöä on vankilassa paikalla, mikä on johtanut vankiloiden sulkutiloihin ja vangit viettävät entistä suuremman ajan selleissään.

Tilanahtaus ja tekemisen puute kiristävät tunnelmaa, eikä esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa kyetä tarjoamaan samalla tavalla, kuin henkilökunnan määrä on mitoitettu pienemmälle vankimäärälle.

Ulkomaalaisten vankien osuus kasvaa

Keskisen mukaan ne tavoitteet, joita vankeusrangaistukselle ja tutkintavankeudelle on lainsäädännössä asetettu, kärsivät yliasutuksesta.

– Tilanpuutteeseen on nyt pyritty vastaamaan ja ratkaisemaan ongelmia käytössä olevilla resursseilla esimerkiksi niin, että on pyritty käyttämään olemassa olevia tiloja tehokkaammin, eli käytännössä muuttamaan yhden hengen sellejä kahden hengen selleiksi.

– Vankivirtaama suljetusta laitoksesta avolaitokseen on pyritty tehostamaan, jotta yliasutus ei ruuhkauta täysin suljettuja vankiloita. Myös henkilöstöprofiilia on muutettu enemmän valvontapainotteiseksi.

Myös ulkomaalaisten vankien suhteellinen osuus on vankiloissa on selvästi kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Vankeuteen tuomittujen ulkomaalaisten teot ovat useimmin olleet huumausainerikoksia, seksuaalirikoksia tai väkivaltarikoksia.

Vankiloiden arjessa ulkomaalaisten vankien osuus aiheuttaa erilaisia käytännön haasteita, Risen johtamisen yksikönpäällikkö Keskinen kertoo.

– On esimerkiksi kielitaitoon liittyviä ongelmia, mikä saattaa johtaa väärinymmärryksiin. Myös kulttuurillisia kysymyksiä on ratkaistavaksi, esimerkiksi joillakin vangeilla saattaa olla hankaluutta ottaa vastaan ohjeita naispuoliselta vartijalta.

Hallitukselta jo lisärahoitusta jopa 400 uudelle vankipaikalle

Rise:n tämän vuoden verkostoselvityksestä, jossa arvioidaan vankimäärän käyttäytymistä on nähtävissä, että vankimäärä on kasvamassa myös tulevaisuudessa. Vankimäärä on kasvanut jo vuosia, ja osaltaan kasvuun jatkossa vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset lakiuudistukset. Jo vuonna 2028 vankimäärä on kipuamassa lähelle 4000 vankia.

Uusia vankiloita on siis tarve rakentaa ja niiden rakentamista onkin jo aloitettu valmistelemaan. Hallitus osoitti keväällä lisärahoitusta jopa 400 uudelle vankipaikalle. Nyt varmistuneen rahoituksen turvin rakennetaan muun muassa noin 140 vankipaikkaa sisältävä lisäosa Turun vankilaan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2027. Lisäksi tarkoitus on rakentaa suljettu vankila Pirkanmaalle.

Ratkaisu vankiloiden tilanpuutteeseen saattaa osittain löytyä myös ulkomailta. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan ministeri Leena Meren pyynnöstä, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja lähettää vankeja esimerkiksi Viroon, jonka vankiloissa on tilaa.

Kaikista lisätarpeista ei voi tietää etukäteen

Oikeusministeri Meri muistuttaa, että varautuminen vankiloiden kapasiteetin riittävyyteen kannattaa selvittää ja huolehtia lain ajantasaisuus jo hyvän sään aikana.

– Ei koskaan tiedä mitä tarpeita tulee. Silloin kyseeseen voi tulla muukin maa kuin Viro.

Vankien siirtäminen Suomen naapurimaihin on jo kerännyt kommentteja viranomaisilta ja oikeustieteilijöiltä, jotka ovat huolissaan olisiko siirto oikeusvaltioperiaatteen mukaista. Ministeri Meri kuitenkin muistuttaa, että muissakin Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa erilaisia järjestelyjä vankien siirroista on jo meneillään.

– Ruotsi ja Tanska ovat varmuudella oikeusvaltioita, Meri sanoo.