Vapaan Pohjolan kesäkokous linjasi kansallismielisten puolueiden tavoitteita Pohjoismaiden neuvostossa

Rajatarkistukset käyttöön Pohjoismaiden ulkorajoilla, holtittomasta maahanmuutosta räjähtänyt järjestäytynyt rikollisuus kuriin, tasa-arvoa ja turvaa myös naisille, huolenpitoa Itämerestä ja omasta lähiympäristöstämme. Siinä muutamia tavoitteita, joista Tanskan kansanpuolueen, ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten edustajat keskustelivat omassa tapaamisessaan Helsingissä, juuri Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien ja puolueryhmien kokousten alla.

Liselotte Blixt on Tanskan kansanpuolueen edustaja kansankäräjillä. Blixt nauttii poliittisesti erittäin vahvan ja tietty myös kiistellyn henkilön maineesta. Hän on periaatteessa tyytyväinen nykytilanteeseen Pohjoismaiden neuvostossa, mutta mahdollisuuksiakin on.

– Kansallismielisten puolueiden yhteistyö on jo mallillaan, koska meillä on samanlainen kulttuuri ja saman tyyppiset ongelmat. Meidän täytyy huolehtia paremmin rajoistamme ja tässä on mahdollisuus pohjoismaiselle yhteistyölle, Blixt pohtii.

– Tärkeintä on toimia silloin, kun näemme pakolaisten joukossa olevien rikollisten saapuvan rajoillemme. Meidän täytyy turvata rajamme ja taata samalla Pohjolan asukkaiden turvallisuus, Blixt vaatii.

Yhteinen rajavalvonta Pohjoismaihin

Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Aron Emilsson näkee nykytilanteen todellisena mahdollisuutena maahanmuuttokriittisten puolueiden yhteistyölle. Emilssonilla on kolme tärkeätä pointtia:

– Voimme yhdessä luoda turvallisemman Pohjolan satsaamalla rajojemme yli pursuavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Voisimme luoda Pohjoismaiden yhteisen ulkorajojen valvonnan, jotta turvaisimme vapaan liikkuvuuden Pohjolan sisällä.

Emilsson haluaisi saada aikaan myös kansallismielisten puolueiden yhteisen, konservatiivisen linjan ilmastokysymyksiin.

– Sosialistit ja vihervasemmisto turvautuvat enemmänkin yksipuolisiin poliittisiin ratkaisuihin, kuin huolenpitoon lähiympäristöstämme ja Itämerestä.

EU ei synnytä Vapaan Pohjolan porukoissa saati Emilssonissa juurikaan riemunkiljahduksia. Pikemminkin pitäisi pohtia sitä, miten suhtautua hajoavaan Euroopan unioniin.

– Meidän pitäisi miettiä sitä, kuinka voisimme lisätä yhteistyötä Britannian ja Skotlannin kanssa Brexitin jälkeen, Emilsson ehdottaa.

Kolmen kopla turvaisi tasa-arvon

Perussuomalaisten kansanedustajat Kaisa Juuso, Riikka Purra ja Lulu Ranne ovat täysin yksimielisiä siitä, että uusia yhteistyön muotoja pitää löytää pohjoismaisten sisarpuolueiden välillä. Naisten mukaan eräs tärkeä seikka on tasa-arvon turvaaminen Pohjolassa, kaikilla tasoilla. Asiasta lisää oheisessa videossa.

Juusolla on esittää konkreettinen, ratkaistava ongelma ongelma Pohjoismaiden kansalaisten käytännön olemisen ja elämisen helpottamiseksi.

– Rajaesteistä on jonkun verran keskusteltu ja väläytelty esimerkiksi sitä, että sairaanhoidossa on tällainen ongelma, että hoidon hakeminen toisesta Pohjoismaasta on hankalaa silloin, kun se on niin sanottua suunniteltua hoitoa, Juuso kertoo.

– Nyt se onnistuu vain sillä tavalla, että maksaa ensin käteisellä. Jos haluaa tulla Ruotsista Suomeen, vaikka Kemiin synnyttämään, niin asiakas joutuu maksamaan etukäteen synnytyksen hinnan 3 000 -5 000 euroa. Summan voi hakea takaisin Försäkringskassasta mutta sen tuleminen voi kestää vuoden, Juuso valaisee konkreettista epäkohtaa.

EU:n ja maahanmuuton ongelmat yhdistävät

Purra on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvosto on avannut hänelle uuden vaikuttamiskanavan.

– Tämä on ihan mahtavaa, olen uusi tässä porukassa ja meidän pitää ehdottamasti etsiä uusia yhteistyömuotoja ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kanssa. Meillä on todella paljon sellaista, mikä ei toimi lainkaan tuolla EU-tasolla mutta toimisi täällä Pohjolassa, linjaa Purra linjaa.

Ranne palaa perusasioihin ja muistuttaa asiasta, jossa EU on epäonnistunut ja johon pohjoismaisella yhteistyöllä voisi vaikuttaa.

– Maahanmuutto on varmasti eräs konkreettinen asia, joka yhdistää meitä ja erityisesti siihen liittyvät ongelmat, joihin EU ei ole pystynyt vaikuttamaan. Pohjoismaat ovat myös yksi puhtaimmista maailman alueista ja siihen meillä liitty paljon yhteistä. Halutaan pitää huolta metsistä ja vesistä. Yhteisiä asioita kyllä löytyy ja varmasti paljon, Ranne vakuuttaa.