

MATTI MATIKAINEN
Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä
Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.
Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on tänä vuonna ollut päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin mukaan tämä tavoite tullaan myös saavuttamaan, ja se taittaa tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta.
– Hyvä kehitys saa jatkoakin, sillä hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus, Wihlman kertoo.
Yli 50 väylähanketta käynnissä
Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä lähes kolmen miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeita on käynnissä yli 50 kappaletta eri puolilla maata. Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista. Lisäksi investoinnit vahvistavat hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
– Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun onkin erittäin tärkeä, Wihlman kirjoittaa.
– Budjettiriihessä hallitus päätti esittää rahoitusta usealle tärkeälle liikennehankkeelle eri puolilla maata, mm. valtatielle 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola, valtatielle 21 Palojoensuu–Maunuja, valtatielle 12 Mankala–Tillola, valtatielle 5 Leppävirta–Kuopio ja valtatielle 23 Karvion kanavan kohdalla sekä Karjalanradalle ja Rantaradalle.
Infrahankkeille luvassa EU-tukea
Suomi on viime vuosina menestynyt liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa eli ns. CEF-hauissa erinomaisesti. Väylävirasto sai viime heinäkuussa tulokset CEF-hausta, joka oli kuluvan ohjelmakauden 2021–2027 viimeinen iso infrahaku. Suomesta meni läpi kolme ratainfrahanketta. Rahoitusta saatiin myös satamille ja merenkulun sujuvoittamiseen.
– Vaikka ohjelmakauden budjetti on komission ilmoituksen mukaan syksyn haun jälkeen käytetty, toivomme kuitenkin, että ohjelmakauden loppupuolella tulee uudelleen jakoon jäsenvaltioista palautuvia tukirahoja ja pääsemme jälleen hakemaan EU-tukia valtion infrahankkeille, Wihlman toivoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Wihlman tiestön korjausvelka infrahankkeet CEF väylähankkeet Väylävirasto elinvoimahankkeet EU-tuet lisärahoitus Hallitusohjelma budjettiriihi Huoltovarmuus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan
Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen
Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”
Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Mäenpää: Kuinkahan paljon taloudelle haitallinen maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotettamme?
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.

Puolet ruotsalaisista burkakiellon kannalla – vihervasemmisto vastustaa luonnollisista syistä
Ajatus kasvot kokonaan peittävien huivien kieltämisestä julkisilla paikoilla nousee Ruotsissa toistuvasti esiin ja näin on tapahtunut erityisesti nykyisen porvarihallituksen aikana. SVT:n ja mielipidetutkimusyhtiö Verianin kyselyn mukaan burkan ja niqabin kieltoa kannattaa jo useampi ruotsalainen kuin vastustaa.

12-vuotias epäiltynä murhasta Malmössä – nuorin koskaan ampujaksi epäilty
Parikymppinen mies ammuttiin kuoliaaksi autoonsa Malmössä joulun alla. Murhasta epäillään 12-vuotiasta poikaa. Lapsi soitti itse poliisille ja ilmoittautui murhan tekijäksi vain tunteja tapahtuman jälkeen.











