
Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta
Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.
Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin välityksellä takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös varastanut satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
Venäjä vaatii pakotteiden purkamista
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, arvioi Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
Paine kasvaa neuvotteluissa
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on Reutersin mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, ilmoitti Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman huippukokouksessa 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hiroshiman huippukokous G7-maat Gennadi Gatilov maissi saarto Mustanmeren satamat sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Venäjän miehittämät alueet sotilaallinen erikoisoperaatio viljanvienti vehnä Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Maria Zaharova hyökkäyssota lannoitteet Yhdistyneet kansakunnat Lähi-itä Afrikka YK Kiina Turkki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.