LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.
Suomen Uutiset Show:n studiossa Suomen ja Euroopan kasvavan puolustuksen tarpeellisia siirtoja ja menoja valottavat arvostetut asiantuntijat, ekonomisti Vesa Vihriälä ja valtiotieteen tohtori Peter Nyberg. Ohjelman toimittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta alkaen läntiset tiedustelupalvelut ovat arvioineet, että Vladimir Putin ei käy sotaansa vain miehittääkseen Ukrainaa, vaan tavoitteena on Neuvostoliiton valtapiirin palauttaminen.
Myös Suomen sotilastiedustelu arvioi tuoreessa katsauksessaan, että Venäjä lisää vihamielistä vaikuttamistoimintaansa pyrkiessään aiheuttamaan hajaannusta Naton ja EU:n sisällä.
Venäjän seuraavina kohteina Ukrainan jälkeen pidetään yleisesti Baltian maita, mahdollisesti Jäämerta, mikä edellyttäisi Suomen yli kulkemista. Aikaikkunasta on esitetty erilaisia arvioita, mutta Venäjän uhka on konkreettinen.
Nyberg katsoo, että koska kyseisen selkkauksen seuraamukset olisivat sangen vakavat kaikille, niin osapuolet todennäköisesti yrittävät välttää sitä.
– Eli hyvä on olla varuillaan. Paha on provosoida tietenkin.
Vihriälän arvio Venäjän aikeista on synkempi.
– Venäjä on Venäjä. Myös sen jälkeen, kun Putinista aika joskus jättää. Venäjä on aggressiivinen ja pyrkii laajentamaan valtapiiriään, eikä se ehkä niinkään ole edes tahdosta kiinni, vaan siitä, minkälaista vastarintaa Putin ja Venäjä kohtaavat.
Vihriälä katsoo, että Ukraina on Venäjälle erityistapaus isommassa kuvassa.
– Venäläiset kokevat, että se (Ukraina) ei ole lainkaan itsenäinen kansakunta. Ukrainalaiset ovat jossakin mielessä venäläisiä, vähän harhautuneita, harhaoppisia ja heidät on ”palautettava” isän tai äidin huomaan. Luulen, että tämä on jotenkin se ajatus, mutta samalla siihen näyttää liittyvän se, että he haluavat palauttaa laajemmin Neuvostoliiton valtapiiriä. Putin on aiemmin todennut, että menneen vuosisadan suurin virhe oli Neuvostoliiton hajoaminen.
– Putinin johdolla Venäjä pyrkii tämän valtapiirin palauttamaan ja Ukraina on siinä ensimmäinen osa. Valko-Venäjä on jo omalla tavallaan alistettu.
Venäjällä toki olisi korkeampi kynnys uhata Nato-maita, mutta Yhdysvaltojen poukkoileva ulkopolitiikka aiheuttaa epävarmuutta, Vihriälä sanoo.
– Nato ei ole hajonnut, mutta kuitenkin se on ehkä vähän epäluotettavampi kuin aikaisemmin. Siksi en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin sen, että Euroopan maat varustautuvat muodostaakseen sellaisen pelotteen, että Venäjän ei kannata ryhtyä jatkamaan hyökkäystään Ukrainasta kauemmaksi. Ja mielellään niin, että Venäjä kärsii jo Ukrainassa sellaisen tappion, että se rupeaa ajattelemaan tätä politiikan suuntaa.
Euroopan on ryhdyttävä kantamaan suurempaa vastuuta jo yksin siitä syystä, että USA:n huomio on siirtynyt vähitellen Euroopasta Kiinan suuntaan. Taiwania uhittelevan Kiinan voimapolitiikan nouseminen on konkreettinen uhka.
Mikäli Tyynellämerellä nousee suursota ja USA sekaantuu siihen, kyseessä on USA:llekin valtava haaste. Tässä skenaariossa Euroopan on joka tapauksessa pakko ottaa itse enemmän vastuuta puolustuksestaan. Aikaa ei ole hukattavaksi.
Euroopassa tarvitaankin tulevaisuudessa uutta kyvykästä kapasiteettia puolustukseen, Vihriälä sanoo.
– Täällä tarvitaan sen kaltaisia kyvykkyyksiä, mitä yksinomaan Amerikalla on ollut tähän saakka. Ne liittyvät avaruuteen, avaruudessa sijaitseviin tiedustelu- ja kommunikaatiojärjestelmiin, kehittyneisiin ilmapuolustusjärjestelmiin, ilmakuljetuskykyyn ja tämän tyyppisiin asioihin. Niitä Euroopalla ei itsellään tällä hetkellä ole, kun on aiemmin luotettu Yhdysvaltoihin siinä.
Nyberg toteaa, että Euroopan uskottavan puolustuksen takeena tarvitaan myös itsenäisempää ydinpelotetta.
– Suuri osa Euroopan pelotevoimaa on tullut siitä, että Eurooppa olisi USA:n ydinasekilven alla. Mutta varsinkin Trumpin aikana on tullut yhä epäselvemmiksi, onko sellaista kilpeä ollenkaan. Jollei sitä ole, niin se merkitsee, että Euroopan uskottavan puolustuksen osana täytyy olla ydinaseet.
– Se ei merkitse Ranskan ja Britannian pieniä sukellusveneitä, vaan siinä täytyy olla kunnon asejärjestelmät. Ja niiden luominen kestää kauan ja maksaa paljon. Se merkitsee aivan uutta aikakautta Euroopassa, koska Euroopan valtiot eivät välttämättä anna toisilleen yksinoikeutta siinä, Nyberg sanoo.
Naton ydinasepelote perustuu jäsenvaltioiden omiin ydinaseisiin, sillä liitto itse ei omista ydinaseita. Pelotteen ylläpitäminen on lähes kokonaan Yhdysvaltojen vastuulla, vaikka ydinaseita on myös Euroopan Nato-mailla.
Euroopan valtiot voivat toisaalta alkaa kehittää omia kansallisia ydinaseohjelmia. Todennäköisempi vaihtoehto kuitenkin on, että Naton eurooppalaisten ydinasevaltioiden rooli korostuu. Ranska on jo ehdottanut, että se ulottaisi oman ydinasepelotteensa koko Euroopan ylle, jolloin syntyisi yleiseurooppalainen pelote.
Euroopassa tehdään parhaillaan suuria päätöksiä puolustusmenojen nostamisesta. Myös Suomen hallitus on ilmoittanut puolustusmäärärahojen tason nostamisesta kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2029 mennessä. Naton vaatimuksista johtuen puolustusmenojen määrä voi kasvaa vielä tästäkin.
Paine Suomen julkisten menojen lisäämiseen on siis huomattavan suuri, mutta sama koskee muitakin EU-maita, joista monen julkinen talous on jo valmiiksi huonossa tilanteessa, maat ovat velkaantuneet ja alijäämät ovat lähtökohtaisesti suuria.
Monessa maassa verotaso on jo valmiiksi korkea, joten yksinomaan verotusta kiristämällä puolustusmenojen lisääminen on haasteellista, Vihriälä sanoo.
– Tämä johtaa siihen päätelmään, että on olennaisen tärkeää, että nämä hankinnat – ja ylipäätään puolustuksen vahvistaminen – tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ja silloin me tullaan kysymykseen, josta on EU:n piirissä puhuttu, eli yhteisistä toimista, joilla voidaan ekonomisoida hankintojen kustannuksia.
Tilanne voi kuitenkin avata mahdollisuuksia myös Suomen puolustusteollisuudelle ottaa oma osansa markkinoista, jolloin kyse on valtavista rahasummista. Pienikin osa niistä rahoista, mitä nyt Euroopassa liikkuu, olisi merkittävä lisä Suomen puolustusteollisuudelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että jalkaväkimiinat ovat suomalaisille turva, eivät uhka. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on täysin oikea ja välttämätön päätös.
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelu hallituksen esityksestä irtisanoutua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiitti puheenvuorossaan hallitusta pitkään odotetusta ja historiallisesta päätöksestä.
Hallintovaliokunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Esityksellä jatketaan niin sanotun rajalain voimassaoloa vuoden 2026 loppuun saakka.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti kyselytunnilla oppositiota siitä, miksi Suomi satsaa yhä enemmän puolustukseensa. Vastaus edustaja Pia Viitaselle muistutti Jyri Häkämiehen pian 20 vuotta sitten Washingtonissa tekemää kuvausta Suomen turvallisuushaasteista.
Puolustusvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston puolustusselonteosta. On symbolisesti merkittävää, että mietintö valmistuu juuri Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko Nato-jäsenyyden aikana, ja se asettaa suunnan Suomen puolustuksen kehitykselle aina 2030-luvulle saakka. Perussuomalaisten puolustusvaliokuntaryhmä pitää selontekoa tärkeänä askelena kansalliseen kestävyyteen perustuvan puolustuksen rakentamisessa.
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Suomen puolustusmenot tullaan nostamaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja puolustuskykyä vahvistetaan selkeästi Venäjän luoman turvallisuusuhan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Jari Ronkainen pitää päätöstä tärkeänä ja välttämättömänä toimena Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Viikon suosituimmat
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Tampereen uusi kaupunginvaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa maanantaina. Kokouksessa päädyttiin äänestämään pormestarin valinnasta, sillä perussuomalaiset vastustivat SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurmisen valintaa.
Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että poliittinen polarisaatio on Yhdysvalloissa lisääntynyt merkittävästi, erityisesti vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Vasemmalle kallellaan olevien demokraattien kannattajat vaikuttaisivat pistävän välit poikki läheisiin ihmisiin hieman herkemmin kuin republikaanit.
Jalkapallo-ottelun voitonjuhlat Pariisissa muuttuivat väkivaltaiseksi mellakaksi, jossa poltettiin autoja ja ryöstettiin kauppoja. Kaksi ihmistä on kuollut ja loukkaantuneita on yli 200. Väkivaltaisten mellakoitsijoiden joukossa oli paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.
Saksan uusi kristillisdemokraattien johtama hallitus rajoittaa kansalaissotapakolaisten oikeutta yhdistää perheitään. Se lopettaa myös edellisen punavihreän hallituksen säätämän pikakansalaisuuden sekä pitää rajat kiinni laittomilta siirtolaisilta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen rajalain jatkamisesta äänin 168–29. Laki mahdollistaa turvapaikkahakemusten rajoittamisen tilanteessa, jossa Venäjä yrittäisi painostaa Suomea ohjaamalla väkeä itärajalleen.
