

LEHTIKUVA
Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta
Euroopan parlamentti äänestää tänään EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kokonaisuudistuksen lopullisesta muodosta. Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) katsoo, että vaikka Euroopassa on viimein herätty laittoman siirtolaisuuden moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, EU ajaa edelleen maahanmuuttolainsäädännön tosiasiallista löysentämistä.
Kymmenen säädöksen kokonaisuus on ollut työn alla syksystä 2020, ja siitä on saavutettu alustava sopu viime vuoden lopussa. Edellisen vaalikauden 2014–2019 yritys uudistaa säädöskehys epäonnistui siirtolaiskriisin ja terrorismin muovattua jäsenmaiden näkemyksiä oikeistolaisemmiksi. Parlamentin puhemies Roberta Metsola on kutsunut säädöskokonaisuutta vaalikauden tärkeimmäksi uudistukseksi.
– Tämä lainsäädäntö ei torju tehokkaasti ihmissalakuljetusta Välimerellä eikä laittomia rajanylityksiä, se ei ratkaise EU:n sisällä tapahtuvaa edelleen siirtymistä eikä anna kunnollisia työkaluja pakkopalautuksiin, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen listaa säädösten heikkouksia.
Taakanjako loukkaa suvereniteettia
Valtioiden suvereniteettia eniten loukkaava ”pakollinen solidaarisuus” eli taakanjako on saatu neuvoteltua mukaan antamalla jäsenmaille vaihtoehtoisia tapoja kantaa vastuuta.
– Jäsenmailta viedään oikeus päättää vastaanottokapasiteettinsa, taloudellisten ja henkilöresurssiensa puitteissa, paljonko siirtolaistaakkaa maa voi ottaa kantaakseen, Hakkarainen kuvailee.
Euroopan komissio astuu kriisitilanteissa puikkoihin ja koordinoi taakanjaon jäsenmaiden kesken, tulijamäärien ollessa vain kolmansien maiden hyvän tahdon ja ulkorajojen kestokyvyn varassa.
Laittoman siirtolaisuuden torjunta tehotonta
Myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta.
– Ensimmäisen saapumismaan sijaan jatkossa painotetaan tulijoiden aiempia siteitä EU:n alueella, mikä vaatinee loputtomia arviointeja ja hallinnollinen taakka kasvaa jäsenmaissa, Hakkarainen jatkaa.
Euroopan parlamentti on tehnyt parhaansa turvapaikkaprosessien tehostamiseen tähtäävien sääntöjen vesittämiseksi.
– Aiheettomien turvapaikkahakemusten nopeaan hylkäämiseen on luotu mahdollisimman paljon esteitä, vaikka nykyään jo yleisesti myönnetään taloudellisen siirtolaisuuden suuri osuus maahanmuutosta. Tämä tekee laittoman siirtolaisuuden torjunnasta jatkossakin tehotonta ja kallista vastaanottaville yhteiskunnille, Hakkarainen pohtii.
Kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan
Sääntöihin on luotu laajoja poikkeuksia esimerkiksi lapsiperheiden ja yksin saapuvien alaikäisten kohdalla, ja lisää oikeusturvatakeita vaaditaan jo nykyisellään raskaan turvapaikkaprosessin hidastamiseksi.
– Lisäksi kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan, eli ei luoda sääntöjä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, europarlamentaarikko parahtaa.
Uusi lainsäädäntö on jo nyt vanhentunutta, kun otetaan huomioon esimerkiksi Italian ja Albanian, tai Iso-Britannian ja Ruandan, välillä suunnitellut yhteistyöt.
Rajavartijoiden työ vaikeutuu
Lisäksi rajaviranomaisten toimintaa valvomaan määrätään ihmisoikeusvalvojia.
– Tämä tulee hyvästä tarkoituksestaan huolimatta vaikeuttamaan rajavartijoiden työtä, siis rajaturvallisuuden ja valtion alueellisen koskemattomuuden takaamista, kun rapsujen pelossa rajoilla ei kohta uskalleta toimia maahantunkeutujia vastaan, Hakkarainen maalailee.
Maahanmuuttolainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla tekee jäsenvaltioiden itsenäisen päätöksenteon maahanmuuttopolitiikastaan mahdottomaksi ja loukkaa näiden suvereniteettia. Hakkarainen lupaa äänestää kaikkia Suomelle haitallisia maahanmuuttopaketin säädöksiä vastaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä Roberta Metsola rajaturvallisuus maahanmuuttolainsäädäntö rajaviranomaiset turvapaikkaprosessi maahanmuuttopaketti suvereniteetti laiton siirtolaisuus Dublin-asetus turvapaikkahakemukset Maahanmuuttopolitiikka Taakanjako Siirtolaisuus Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministeri Mari Rantanen: ”Ilman toimivia palautuksia ei ole toimivaa turvapaikkapolitiikkaa”

Puolan kansanäänestyksessä vankka tuki raja-aidalle ja selkeä vastustus EU:n pakottamalle laittomien siirtolaisten taakanjaolle

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Puolan pääministeri: Emme ota ainuttakaan EU:n pakkosijoittamaa turvapaikanhakijaa maahamme

Esitys laittomien siirtolaisten lähettämisestä Ruandaan läpi Britannian parlamentissa – voisi toimia esimerkkinä myös EU-maille

Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka saa yhä laajempaa kannatusta Euroopassa – myös Suomen hallituksen linja on selkeä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.