Euroopan parlamentti äänestää tänään EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kokonaisuudistuksen lopullisesta muodosta. Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) katsoo, että vaikka Euroopassa on viimein herätty laittoman siirtolaisuuden moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, EU ajaa edelleen maahanmuuttolainsäädännön tosiasiallista löysentämistä.

Kymmenen säädöksen kokonaisuus on ollut työn alla syksystä 2020, ja siitä on saavutettu alustava sopu viime vuoden lopussa. Edellisen vaalikauden 2014–2019 yritys uudistaa säädöskehys epäonnistui siirtolaiskriisin ja terrorismin muovattua jäsenmaiden näkemyksiä oikeistolaisemmiksi. Parlamentin puhemies Roberta Metsola on kutsunut säädöskokonaisuutta vaalikauden tärkeimmäksi uudistukseksi.

– Tämä lainsäädäntö ei torju tehokkaasti ihmissalakuljetusta Välimerellä eikä laittomia rajanylityksiä, se ei ratkaise EU:n sisällä tapahtuvaa edelleen siirtymistä eikä anna kunnollisia työkaluja pakkopalautuksiin, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen listaa säädösten heikkouksia.

Taakanjako loukkaa suvereniteettia

Valtioiden suvereniteettia eniten loukkaava ”pakollinen solidaarisuus” eli taakanjako on saatu neuvoteltua mukaan antamalla jäsenmaille vaihtoehtoisia tapoja kantaa vastuuta.

– Jäsenmailta viedään oikeus päättää vastaanottokapasiteettinsa, taloudellisten ja henkilöresurssiensa puitteissa, paljonko siirtolaistaakkaa maa voi ottaa kantaakseen, Hakkarainen kuvailee.

Euroopan komissio astuu kriisitilanteissa puikkoihin ja koordinoi taakanjaon jäsenmaiden kesken, tulijamäärien ollessa vain kolmansien maiden hyvän tahdon ja ulkorajojen kestokyvyn varassa.

Laittoman siirtolaisuuden torjunta tehotonta

Myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta.

– Ensimmäisen saapumismaan sijaan jatkossa painotetaan tulijoiden aiempia siteitä EU:n alueella, mikä vaatinee loputtomia arviointeja ja hallinnollinen taakka kasvaa jäsenmaissa, Hakkarainen jatkaa.

Euroopan parlamentti on tehnyt parhaansa turvapaikkaprosessien tehostamiseen tähtäävien sääntöjen vesittämiseksi.

– Aiheettomien turvapaikkahakemusten nopeaan hylkäämiseen on luotu mahdollisimman paljon esteitä, vaikka nykyään jo yleisesti myönnetään taloudellisen siirtolaisuuden suuri osuus maahanmuutosta. Tämä tekee laittoman siirtolaisuuden torjunnasta jatkossakin tehotonta ja kallista vastaanottaville yhteiskunnille, Hakkarainen pohtii.

Kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan

Sääntöihin on luotu laajoja poikkeuksia esimerkiksi lapsiperheiden ja yksin saapuvien alaikäisten kohdalla, ja lisää oikeusturvatakeita vaaditaan jo nykyisellään raskaan turvapaikkaprosessin hidastamiseksi.

– Lisäksi kansainvälinen ulottuvuus puuttuu kokonaan, eli ei luoda sääntöjä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, europarlamentaarikko parahtaa.

Uusi lainsäädäntö on jo nyt vanhentunutta, kun otetaan huomioon esimerkiksi Italian ja Albanian, tai Iso-Britannian ja Ruandan, välillä suunnitellut yhteistyöt.

Rajavartijoiden työ vaikeutuu

Lisäksi rajaviranomaisten toimintaa valvomaan määrätään ihmisoikeusvalvojia.

– Tämä tulee hyvästä tarkoituksestaan huolimatta vaikeuttamaan rajavartijoiden työtä, siis rajaturvallisuuden ja valtion alueellisen koskemattomuuden takaamista, kun rapsujen pelossa rajoilla ei kohta uskalleta toimia maahantunkeutujia vastaan, Hakkarainen maalailee.

Maahanmuuttolainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla tekee jäsenvaltioiden itsenäisen päätöksenteon maahanmuuttopolitiikastaan mahdottomaksi ja loukkaa näiden suvereniteettia. Hakkarainen lupaa äänestää kaikkia Suomelle haitallisia maahanmuuttopaketin säädöksiä vastaan.

Suomen Uutiset