
Perussuomalainen Nuoriso vaatii Suomen eroa Ottawan sopimuksesta – “Miinoja itärajalle”
Perussuomalainen Nuoriso kehottaa allekirjoittamaan jalkaväkimiinojen käytön sallivan kansalaisaloitteen.
LEHTIKUVA/ARKISTO
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila painotti.
Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila totesi ulkoasiainvaliokunnan käsitelleen selontekoa vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä.
– Kuten on jo todettu useaan otteeseen, turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleenkäynnissä, ja sen seuraukset tuntuvat niin Euroopan turvallisuusympäristössä kuin globaalissa taloudessa. Samalla Kiinan kasvava rooli Aasiassa ja muilla mantereilla muuttaa kansainvälisiä valtasuhteita.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on vastattava näihin monimutkaisiin haasteisiin johdonmukaisesti ja realistisesti. Yhtenä esimerkkinä nopeasta toimintakentän muutoksesta voidaan pitää Syyrian hallinnon luhistumista viikonlopun aikana, Junnila sanoo.
Junnila muistuttaa, että vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, meidän on varauduttava sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen.
– Tämän tilanteen edessä on keskeistä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toimii paitsi ohjausvälineenä kansalliselle politiikalle, myös viestii selkeästi Suomen linjauksista kansainvälisille toimijoille.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, Junnila painottaa.
Suomen turvallisuuden tukipilarit – vahva kansallinen puolustuskyky, jäsenyys Natossa ja Euroopan unionissa sekä kahdenvälinen yhteistyö keskeisten liittolaisten kanssa – muodostavat perustan toimintakyvyllemme.
– Nato-jäsenyys tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta. Nato-profiilimme on vasta muodostumassa, ja on tärkeää, että eduskuntaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla tästä kehityksestä. Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa olemme vain passiivinen seuraaja, vaan meidän on aktiivisesti vaikutettava liittokunnan sisällä.
Junnila muistutti, että Itämeri on elintärkeä Suomen taloudelle ja turvallisuudelle.
– Meidän tulee jatkaa aktiivista yhteistyötä niin Naton kuin pohjoismaisten kumppaniemme kanssa varmistaaksemme, että alueen turvallisuus säilyy kaikissa olosuhteissa.
EU:n puolustusyhteistyön osalta on varmistettava, että Suomen kokonaisturvallisuusmallin erityispiirteet huomioidaan.
– Meidän toimivat hankintamallimme ja kilpailutuksella saavutettu tehokkuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Unionin alueen ulkopuoliset hankinnat, jotka palvelevat parhaiten kansallista puolustustamme, ovat olennainen osa Suomen strategiaa, eikä EU-sääntely saa rajoittaa tätä joustavuutta.
Perussuomalaiset korostaa myös kahdenvälisten suhteiden merkitystä, erityisesti Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA- sopimus muodostaa perustan yhteistyölle, joka hyödyttää Suomea merkittävästi kaikissa turvallisuustilanteissa.
– Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta esimerkiksi mahdollistamalla puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin ja amerikkalaisjoukkojen läsnäolon. Tämä lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta ja pidäkearvoa. Lisäksi yhteiset hankkeet, kuten jäänmurtajayhteistyö ja murrosteknologioihin liittyvä tutkimus, syventävät yhteistyötämme.
– On erityisen merkittävää, että Yhdysvallat on kiinnostunut Suomen osaamisesta kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden alueilla. Tämä tarjoaa mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme, Junnila sanoo.
Suomen turvallisuuspoliittinen intressi suhteessa Yhdysvaltoihin on nyt vahvempi kuin koskaan.
– On välttämätöntä, että Suomi pystyy viestimään selkeästi ja vaikuttavasti, miksi Pohjois-Euroopan turvallisuuteen panostaminen on myös Yhdysvaltojen edun mukaista.
– Sillä on merkitystä, kuinka selkeästi Yhdysvaltojen tuleva hallinto panoksemme ja sitoutumisemme liittokunnan kokonaisturvallisuuteen ymmärtää. Tämä edellyttää taitavaa ja määrätietoista toimintaa Yhdysvaltojen päätöksentekojärjestelmän kaikilla tasoilla sekä vahvaa pohjoismaista koordinaatiota, Junnila painottaa.
Suomen rajalaki toimii Junnilan mukaan esimerkkinä siitä, miten valtiot voivat tehokkaasti suojata rajojensa koskemattomuutta ja hallita hybridiuhkia, kuten laajamittaista maahantulon käyttöä painostuskeinona.
– Nykyisessä turvallisuustilanteessa Eurooppa tarvitsee selkeitä, yhtenäisiä toimintamalleja vahvistaakseen omia rajojaan ja turvallisuuttaan. Onkin nähtävä, että rajaturvallisuudesta on muodostumassa yhä vahvempi osa Euroopan turvallisuusinfrastruktuuria.
– Kun Suomi ryhtyy Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaaksi ensi vuonna, teemme sen aikakautena, jossa järjestön toimintakykyä koetellaan enemmän kuin koskaan sen 50-vuotisen historian aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, syvät jakolinjat ja järjestön päätöksenteon yksimielisyysvaatimus ovat yhdessä luoneet olosuhteet, jotka haastavat Etyjin roolin rauhan ja vakauden edistäjänä. Kriisin keskellä meidän on kuitenkin muistettava yksi perustotuus: Etyjiä tarvitaan edelleen, Junnila sanoo.
Etyj on ainoa alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan – ja myös Venäjän – näkemykset kohtaavat samassa pöydässä.
– Tämän dialogin merkitystä ei voi aliarvioida, vaikka ristiriidat ovat syviä ja yhteisten päätösten tekeminen vaikeaa, kun edes budjetista ei päästä sopuun.
– Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon huolellisesta käsittelystä. Keskustelumme ja analyysimme tässä vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä osoittavat valiokunnan asiantuntemusta ja sitoutumista Suomen turvallisuuden ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseen, Junnila sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso kehottaa allekirjoittamaan jalkaväkimiinojen käytön sallivan kansalaisaloitteen.
Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia.
Suomen itäraja on ollut suljettuna jo noin vuoden. Sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että rajasulku perustuu kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan torjumiseen ja toimet perustuvat viranomaisarviointiin. - Meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että toimet ovat olleet tehokkaita. Rajan tilanne on tällä hetkellä vakaa ja siltä osin Suomen turvallisuustilanne on hyvä, Rantanen sanoo.
Sisäministeriön tuottama opas kriisiin varautumisesta on avuksi kansalaisille erilaisten häiriöiden, kriisien sekä poikkeusolojen varalta. Varautuminen auttaa kestämään vaikeita aikoja ja suo mahdolliosuuden auttaa myös muita. Varautuminen ei ole ennustus vaan vakuutus.
Viikon suosituimmat
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Lue lisää
Lue lisää