Vilhelm Junnila taustoittaa Syyrian erittäin monimutkaisen konfliktin tekijöitä. Video kuvattu 5.12. Eduskunnassa.
Katso analyysi ylläolevasta videoikkunasta.
Videon teksti kokonaisuudessaan:
”Viime aikoina olemme saaneet lukea uutisia Syyriasta ja myös länsimaisissa medioissa on vähän iloittukin siitä, että kapinalliset ovat ottaneet haltuunsa Aleppon kaupungin ja aloittaneet pitkään odotetun, mutta tässä tilanteessa yllätyksinä tulleen vastahyökkäyksen Bashar al-Assadin joukkoja vastaan.
Käydään kuitenkin lyhyesti läpi, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Asiahan on niin, että jo tammikuussa 2011 alkoi mielenosoituksia tapahtua ympäri Syyriaa, jossa vastustettiin al-Assadin hallintoa ja hänen Baath-puoluettaan ja sen rautaista otetta Syyrian kansasta. Ja tämä eskaloitui siihen, että maaliskuuhun mennessä oli jo niin sanottu arabikevät tullut osalliseksi myös Syyriassa. Eli nämä selkkaukset muuttuivat aseellisiksi. Alkoi muodostua pieniä erilaisia faktioita, joista osa oli maltillisia, osa jihadistisia. Mutta näillä kaikilla oli yhteinen tavoite ja se oli kaataa Assadin hallinto. Ja hyvin pian koko Syyriassa eri puolilla alkoi olla tilanteita, joissa Syyrian armeija oli hyvin pahasti hätää kärsimässä, koska al-Assad ei pystynyt Syyrian armeijalla näihin uhkiin vastaamaan,
Syyrian armeijahan perustuu asevelvollisuuteen, eli se ei ole mikään ammattiarmeija ja siltä osin tällaiset tilanteet yleensä vaikuttavat esimerkiksi motivaatioon ja usein myös aseistus on hyvin vanhaa ja heikkokuntoista ja huonosti huollettua. Moraali ylipäänsä oli aika heikko. Tämä johti siihen, että Bashar al-Assad kutsui apua Venäjältä sekä Iranilta ja Iran on pitkään auttanut Syyrian hallintoa erilaisia militanttijoukkoja tukemalla. Yksi tällainen on meidänkin hyvin tuntema Hizbollah, joka on toiminut hyvin aktiivisesti nimenomaisesti Syyriassa. Ja yhtäältä Venäjä erityisesti Latakiassa sijaitsevasta lentotukikohdastaan auttoi Assadin hallintoa tässä sodassa. Ja kuten tiedämme, 2014 mennessä muodostui myös ISIS näille alueille.
Rakkan kaupunki tunnetaan hyvin vahvasti niinsanottuna kalifaatin pääkaupunkina. Ja tämä tietenkin muutti vielä asetelmaa hyvin vahvasti ja se johti siihen, että myös ulkoisia toimijoita tuli entistä vahvemmin mukaan. Yhdysvallat alkoi tukemaan niin sanottua Syyrian demokraattisia joukkoja, jotka koostuivat kurdeista ja tällä kurdien avustuksella oikeastaan ja Yhdysvaltain tuella myös se ISIS sitten onnistuttiin Syyriassa tuhoamaan ja muuallakin tällä alueella. Mutta tämä ei ole ollut missään kohtaa hirvittävän yksinkertainen konflikti. Nimittäin kun näitä joukkioita on vähän sieltä sun täältä ja näillä on vastakkaisia tavoitteita, niin on ollut myös merkittävästi taistelua näiden eri ryhmien keskuudessa. Vaikkakin jopa jihadistit ja kurdiryhmät ovat voineet toimia Assadin joukkoja vastaan joissakin taisteluissa myös yhtenäisesti.
Myös Aleppon kaupunki, mistä nyt puhutaan, joutui silloin tällaisen Jabhat al-Nusra faktion alaisuuteen, joka oli osa al-Qaidaa. Tämä siis oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka Assadin hallinnolta päätyi kapinallisten käsiin. Kuitenkin 2016 mennessä ja sen aikana Syyrian armeija onnistui merkittävässä taisteluvoitossa ja valloitti takaisin Aleppon kaupungin. Ja se tarkoitti sitä, että al-Assad oli tällä tuella onnistunut saavuttamaan tilanteen, jossa kaikki suuret kaupungit olivat hallinnon hallussa ja sitten vähän maaseutumaisemat alueet olivat muiden hallussa. Ehkä eräs poikkeus on Idlibin provinssi. Idlibin provinssissa nimenomaisesti tämä al-Qaidaan kuulunut faktio alkoi itsenäistyä ja erota al-Qaidasta, ja siitä syntyi tavallaan tällainen niin sanotut Jabhat al-Nusra -niminen itsenäinen toimija, joka johti sitten myöhemmin niin HTS:ää mistä nyt luemme eli Hay’at Tahrir al-Sham -nimiseen ryhmittymään. Ja tämä on se ryhmä mikä nyt on aloittanut tämän merkittävän vastahyökkäyksen Syyrian hallintoa kohtaan.
Ja tämä joukkio siis kuitenkin juuriltaan perustuu al-Qaidaan ja Isisiin. Al Somali -niminen henkilö oli tätä silloin perustamassa, mutta koska hänellä tuli ristiriitoja molempien Al Qaidan että sitten Isisin kanssa, niin hän halusi tämän oman ryhmänsä itsenäisemmäksi. Ja sitten 2017 hän perusti tämän tai oikeastaan itsenäisesti tämän liikkeen, joka oli aiemmin kuulunut siis al-Qaidaan. Ja se ei missään nimessä siis ole mikään tällainen maltillinen ryhmittymä, kapinallisjoukko, joka toisi suoraa demokratiaa nyt yhtäkkiä Syyriaan. Se ei ole yhtä ääritoimija kuin nämä aiemmin mainitut, mutta silti se perustuu fundamentaalisen islamin levittämiseen. Ei enää kalifaattina, mutta vähän samaan tapaan kuin Taliban toimii Afganistanissa.
Ehkä suoranainen verrokki tälle ryhmälle olisi nimenomaisesti Taliban. Eli kysymys on tälläisestä äärimmäisen vanhoillisesta toimijoista kuitenkin viime kädessä, josta on nyt kysymys. Ja tämä tietenkin tarkoittaa ihmisoikeuksien kannalta esimerkiksi tilanteita, joissa joissa erityisesti silloin vähemmistöt ovat suuressa vaarassa ja al-Assad itsekin kuuluu alaviittien vähemmistöön ja ja. Itseasiassa Syyriaa ei ole missään kohtaa al-Assadin perheen hallitessa ollut ollut sellainen toimija, joka olisi perustunut enemmistöön etnisesti hallitsemaan valtioon, vaan nimenomaan alaviitit ovat olleet tässä tässä mukana. Tämän Aleppon valloittamisen jälkeen nämä kapinallisryhmät ovat nyt edenneet jo Haman kaupunkiin ja tämä on symbolisestikin mielenkiintoinen. Nimittäin vuonna 1982 Bashar al-Assadin isä Havez aivan brutaalisti tukahdutti vastaavan oloisen kapinallisryhmittymän nousun ja vallankumouksen hallintoaan vastaan. Eli tavallaan tämä on jossain määrin ollut perhepiirissä, mutta tämä Haman kaupunki on koko tämän arabikevään aikana siitä vuodesta yksitoista tähän päivään saakka ollut kuitenkin hallinnon vallassa ja toisin kuin Aleppo, joka vaihtoi siis vähän väliä sitä sitä kummalle se kuuluu, niin Hama ei missään kohtaa poistunut al-Assadin käsistä.
Ja nyt on siis se tilanne, että Syyrian armeija on vetäytynyt Haman kaupungista ja tämä on jäänyt tämän HTS-ryhmittymän haltuun. Se ei suinkaan ole ainoa, vaikka se on itsenäinen toimija, on myös Vapaan Syyrian armeija, joka on turkkilaisten tukema. Ja tämän haaste on se, että se sotii myös kurdeja vastaan, koska nämä niin sanotut YPG-joukot kuuluvat hyvin läheisesti PKK-terroristiryhmään, jonka myös EU on terroristiryhmäksi määritellyt ja sen vuoksi näillä on jatkuvasti kahnausta keskenään. Ja nimenomaan tämä Aleppon osalta kuitenkin tällä turkkilaisten tukemalla osalla oli myös merkittävä osuus. Eli ei ole pelkästään tämä yksi ryhmittymä, josta nyt puhutaan, ollut siellä ottamassa alueita haltuunsa ja kurdit itse asiassa ovat joutuneet tältä alueelta myös hieman vetäytymään.
Miten tämä sitten voisi edetä jatkossa? Tällä hetkellä tämä kapinallisryhmä on ilmoittanut haluavansa edetä Homsin kaupunkiin, joka on enää 165 kilometrin päässä Damaskoksesta, missä al-Assadkin sijaitsee. Jos tämä hyökkäys etenee Homsiin, tulee myös sellainen erikoinen tilanne, että tämä Homs käytännössä katkaisee Latakian provinssin missä sijaitsee venäläisten nämä armeijan tukikohdat ja siinä Latakiassa on myös kaikkein kovin tuki nimenomaan al-Assadin hallinnolle, koska moni näistä on alaviitteja. Homsin kaupungin haltuunottaminen johtaisi kyllä aivan kestämättömään tilanteeseen al-Assadin osalta ja toisaalta se on jo niin lähellä Libanonin rajaa, että silloin Hizbollahin joukot voisivat tulla ehkä vielä paremmin tukemaan kuitenkin Syyrian hallintoa.
Tällä hetkellähän on se tilanne, että käytännössä sen enempää Hizbollahsta kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole al-Assadille apua. Tämä Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että tämä kapinallisryhmä pystyi tämän vastahyökkäyksen toteuttamaan. Nimittäin Hizbollah oli merkittävästi heikentynyt. Myös iranilaisia sotilasjohtajia oli tapettu Syyriassa, ja siltä osin tämä mahdollisti tämän kokonaisuuden. Nyt odotetaan oikeastaan sitä, että Haman jälkeen on Islamzhan kaupunki. Siellä on muslimivähemmistö. Siis eri faktiota kuin tämä nämä muut arabit. Ja sitten on toinen kaupunki, jossa on kristittyjä merkittävästi.
Tämä kapinallisryhmä on todennut, että he eivät halua toimia vähemmistöjä vastaan väkivalloin, mutta tämä oikeastaan jää nähtäväksi lähipäivinä, koska Syyrian armeija ei ole pystynyt tähän vastaamaan ollenkaan ja ovat vetäytyneet ja suorastaan väistyneet näistä näistä taisteluista. Eli tilanne on monimutkainen ja vaikea ja tästä on oikeastaan vaikea vetää johtopäätöstä, että mikä olisi hyvä lopputulos, koska toisella puolella on jihadistinen porukka ja toisella puolella brutaali Assadin hallinto. Ja sitten vähän ulkopuolella tästä on Yhdysvallat ja kurdit ja toisaalta se turkkilaisten Vapaan Syyrian armeija. Eli elämme hyvin mielenkiintoisia aikoja ja ainoa mitä me voimme toivoa on se, että tämä ei johda vastaavaan tilanteeseen kuin viime kerralla, jolloin tuli merkittävästi pakolaisia myös Eurooppaan ja aina Pohjoismaihin saakka.”
