

LEHTIKUVA
VTT Pekka Korpinen arvelee Italian tukiohjelmien jatkuvan pandemian jälkeenkin
Ylen Brysselin kone -ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon vieraana ollut VTT Pekka Korpinen arvelee EU:n ja EKP:n olevan eräällä tavalla köysissä Italian massiivisen velkataakan ja pitkäaikaisen talouskasvuttomuuden vuoksi. Tukitoimien lopettaminen voisi saada aikaan suuria mullistuksia.
VTT Pekka Korpinen taustoittaa Italian ongelmia maan poliittisella historialla. Maassa oli pitkään kaksi puoluetta: kristillisdemokraatit ja kommunistit. Koska kommunistit eivät voineet olla vallassa puolustusliitto Naton jäsenmaassa, kristillisdemokraatit saivat valtamonopolin.
Tämä valtamonopoli syövytti puolueen ja nyt Italian poliittinen kenttä on enemmän tai vähemmän populistien ja kommunistipuolueen jatkeen, demokraattipuolue PD:n käsissä.
Oikeisto suositumpi kuin vasemmistohallitus
Korpinen arvioi tuoreimpien kannatuskyselyiden valossa oppositiossa olevan oikeiston olevan vasemmistohallitusta suositumpi. Oikeistossa entinen suurpuolue Forza Italia on ajautunut marginaaliryhmäksi ja tilaa ovat ottaneet kansallismielisemmät ja EU-vastaisemmat Liitto sekä Italian veljet.
Italian veljien puheenjohtaja Giorgia Meloni on suositumpi kuin pääministeri Giuseppe Conte, vaikka Melonin luotsaama puolue on vasta toiseksi suurin oikeistopuolue.
Poliittiset päättäjät ovat vuosia puhuneet kankean ja tehottoman oikeuslaitoksen uudistamisesta. Toteutus on jäänyt odottamaan itseään. Korpisen mielestä uudistus olisi suurin talouskasvun siemen Italialle.
Veronkevennyksiä Italiaan, kiristyksiä Suomeen?
Korpinen kertoo Italian hallituksen nostaneen ensimmäisenä esille veroleikkaukset EU:n elpymisvälineen kautta saatavista rahoista. Rahoituspäätöstä ei ole ainakaan vielä tehty, mutta rahat on jo Italiassa jaettu.
Suomen EU:n koronaelvytysrahaston suhdeluku on päinvastainen. Suomi joutuukin kustantamaan oman elvytyksensä, minkä vuoksi Suomen hallituksen veropolitiikka ohjautuu pikemminkin kiristämisen puolelle.
Pandemiarahat mukaan lukien eurojärjestelmän tuet Italialle ovat varsin mittavia. Korpinen ynnää tukien yhteispotin olevan arviolta peräti 1 400 miljardia euroa. Lukema vastaa osapuilleen Italian bruttokansantuotetta. Mikäli Suomi saisi eurojärjestelmältä yhtä avokätistä tukea, nousisi Suomen saama tuki yli 200 miljardiin euroon.
Iso velka on velkojan ongelma
Italian saama tuki on niin suuri, ettei sitä voida Korpisen mukaan noin vain lakkauttaa. Se järisyttäisi poliittisia mannerlaattoja. Korpinen toteaa, että suuri velkamäärä muodostuu velkojan ongelmaksi.
Ongelma säteilee välillisesti myös muulle euroalueelle. Sekasorto Italiassa tietäisi vaikeuksia myös esimerkiksi eurooppalaisille pankeille, joiden Italian saatavat voisivat jäädä pahasti tappiollisiksi.
Italian suuri velkamäärä heijastuu euroalueelle myös EKP:n liikkumavaran niukkuuden vuoksi.
– Jos on joku suuri ongelma keskuspankilla – kuten Italia – niin kyllä se alkaa rajoittaa sen talouspoliittisia toimia, Korpinen toteaa.
EKP voi esimerkiksi joutua muuntamaan nyt sen taseessa olevat Italian valtiolainat eräänlaisiksi ikuisuuslainoiksi. Italia toki maksaisi lainojen korot EKP:lle. Toisaalta EKP olisi todennäköisesti sidottu pitämään lähes nollakorkoista linjaa pitkälle tulevaisuuteen tämän vuoksi. EKP:n rahapolitiikka ei olisi enää yhtenäistä, jos korkotaso olisi Italialla erilainen kuin muilla euromailla.
Riidanhalua piisaa
Korpinen epäilee EU:n mahdollisuuksia puuttua elpymisvälineen käyttökohteisiin Italiassa. Elpymisrahaa pitäisi käyttää esimerkiksi viherteknologiaan ja digitalisaatioon. Miten esimerkiksi keskituloisten veronkevennykset menevät tällaisesta seulasta läpi?
Korpinen huomauttaa, että Italian päättäjät ovat enenevissä määrin uhanneet laittaa ranttaliksi. Poliitikot ovat väläytelleet esimerkiksi eroa EU:sta, yhteisvaluutta eurosta sekä vaatineet pandemiakulujen aiheuttamien velkojen nollausta.
Tällainen nyrkkiä pöytään -taktiikka on saattanut pelästyttää Saksan tai Ranskan. Ainakin maat lähtivät yhteistuumissa puuhaamaan jättipakettia.
Riidanhaluisen uhon vuoksi EU tuskin voi alkaa sanella Italian muunkaan taloudenpidon toimia. Paperilla Italian elvytysohjelma sisältää muun muassa 10 prosenttiyksikön noston työllisyysasteeseen. Italian työllisyysaste on tällä haavaa noin 63 prosenttia. Korpinen on hyvin skeptinen tällaisen tavoitteen onnistumisessa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurojärjestelmä Pekka Korpinen EU-elvytyspaketti Giorgia Meloni Maija Elonheimo valtionvelka Giuseppe Conte Brysselin kone EKP Italia verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät kannattaa EU-verotusta ja Italian talouden tukemista – Huhtasaari: ”EU on laittomuuden tilassa”

Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Tavio: EU:n elvytyspaketista tuleekin ilmastopaketti

Halla-aho: Koronakriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen – ”Suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi”

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”

Purra: EU vie rahat ja tuo turvapaikanhakijat

Perussuomalaisilta lakialoite kansanäänestyksestä: EU-elvytyspaketista Suomelle yli kolmen miljardin nettotappiot – ”Emme voi hyväksyä tällaista verovarojen järjetöntä käyttöä”

EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää