Ylen Brysselin kone -ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon vieraana ollut VTT Pekka Korpinen arvelee EU:n ja EKP:n olevan eräällä tavalla köysissä Italian massiivisen velkataakan ja pitkäaikaisen talouskasvuttomuuden vuoksi. Tukitoimien lopettaminen voisi saada aikaan suuria mullistuksia.

VTT Pekka Korpinen taustoittaa Italian ongelmia maan poliittisella historialla. Maassa oli pitkään kaksi puoluetta: kristillisdemokraatit ja kommunistit. Koska kommunistit eivät voineet olla vallassa puolustusliitto Naton jäsenmaassa, kristillisdemokraatit saivat valtamonopolin.

Tämä valtamonopoli syövytti puolueen ja nyt Italian poliittinen kenttä on enemmän tai vähemmän populistien ja kommunistipuolueen jatkeen, demokraattipuolue PD:n käsissä.

Oikeisto suositumpi kuin vasemmistohallitus

Korpinen arvioi tuoreimpien kannatuskyselyiden valossa oppositiossa olevan oikeiston olevan vasemmistohallitusta suositumpi. Oikeistossa entinen suurpuolue Forza Italia on ajautunut marginaaliryhmäksi ja tilaa ovat ottaneet kansallismielisemmät ja EU-vastaisemmat Liitto sekä Italian veljet.

Italian veljien puheenjohtaja Giorgia Meloni on suositumpi kuin pääministeri Giuseppe Conte, vaikka Melonin luotsaama puolue on vasta toiseksi suurin oikeistopuolue.

Poliittiset päättäjät ovat vuosia puhuneet kankean ja tehottoman oikeuslaitoksen uudistamisesta. Toteutus on jäänyt odottamaan itseään. Korpisen mielestä uudistus olisi suurin talouskasvun siemen Italialle.

Veronkevennyksiä Italiaan, kiristyksiä Suomeen?

Korpinen kertoo Italian hallituksen nostaneen ensimmäisenä esille veroleikkaukset EU:n elpymisvälineen kautta saatavista rahoista. Rahoituspäätöstä ei ole ainakaan vielä tehty, mutta rahat on jo Italiassa jaettu.

Suomen EU:n koronaelvytysrahaston suhdeluku on päinvastainen. Suomi joutuukin kustantamaan oman elvytyksensä, minkä vuoksi Suomen hallituksen veropolitiikka ohjautuu pikemminkin kiristämisen puolelle.

Pandemiarahat mukaan lukien eurojärjestelmän tuet Italialle ovat varsin mittavia. Korpinen ynnää tukien yhteispotin olevan arviolta peräti 1 400 miljardia euroa. Lukema vastaa osapuilleen Italian bruttokansantuotetta. Mikäli Suomi saisi eurojärjestelmältä yhtä avokätistä tukea, nousisi Suomen saama tuki yli 200 miljardiin euroon.

Iso velka on velkojan ongelma

Italian saama tuki on niin suuri, ettei sitä voida Korpisen mukaan noin vain lakkauttaa. Se järisyttäisi poliittisia mannerlaattoja. Korpinen toteaa, että suuri velkamäärä muodostuu velkojan ongelmaksi.

Ongelma säteilee välillisesti myös muulle euroalueelle. Sekasorto Italiassa tietäisi vaikeuksia myös esimerkiksi eurooppalaisille pankeille, joiden Italian saatavat voisivat jäädä pahasti tappiollisiksi.

Italian suuri velkamäärä heijastuu euroalueelle myös EKP:n liikkumavaran niukkuuden vuoksi.

– Jos on joku suuri ongelma keskuspankilla – kuten Italia – niin kyllä se alkaa rajoittaa sen talouspoliittisia toimia, Korpinen toteaa.

EKP voi esimerkiksi joutua muuntamaan nyt sen taseessa olevat Italian valtiolainat eräänlaisiksi ikuisuuslainoiksi. Italia toki maksaisi lainojen korot EKP:lle. Toisaalta EKP olisi todennäköisesti sidottu pitämään lähes nollakorkoista linjaa pitkälle tulevaisuuteen tämän vuoksi. EKP:n rahapolitiikka ei olisi enää yhtenäistä, jos korkotaso olisi Italialla erilainen kuin muilla euromailla.

Riidanhalua piisaa

Korpinen epäilee EU:n mahdollisuuksia puuttua elpymisvälineen käyttökohteisiin Italiassa. Elpymisrahaa pitäisi käyttää esimerkiksi viherteknologiaan ja digitalisaatioon. Miten esimerkiksi keskituloisten veronkevennykset menevät tällaisesta seulasta läpi?

Korpinen huomauttaa, että Italian päättäjät ovat enenevissä määrin uhanneet laittaa ranttaliksi. Poliitikot ovat väläytelleet esimerkiksi eroa EU:sta, yhteisvaluutta eurosta sekä vaatineet pandemiakulujen aiheuttamien velkojen nollausta.

Tällainen nyrkkiä pöytään -taktiikka on saattanut pelästyttää Saksan tai Ranskan. Ainakin maat lähtivät yhteistuumissa puuhaamaan jättipakettia.

Riidanhaluisen uhon vuoksi EU tuskin voi alkaa sanella Italian muunkaan taloudenpidon toimia. Paperilla Italian elvytysohjelma sisältää muun muassa 10 prosenttiyksikön noston työllisyysasteeseen. Italian työllisyysaste on tällä haavaa noin 63 prosenttia. Korpinen on hyvin skeptinen tällaisen tavoitteen onnistumisessa.

Henri Alakylä