Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: EU:n elvytysrahastosta ei ole apua elvytykseen
VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun Economist-lehden kriittisiä havaintoja EU-elpymispaketista.
Euroopan unionin elvytysrahastosta päästiin lähelle sovintoa 10.11 useiden kuukausien neuvottelujen jälkeen. Seitsemän vuoden budjetin (vuodet 2021-2028) koko olisi noin 1100 miljardia ja elvytysrahasto 750 miljardia euroa – eli yhteensä noin 1,9 biljoonaa euroa. Unkarin pääministeri Viktor Orban on kuitenkin uhannut käyttää veto-oikeutta, koska hän ei hyväksy uudelleen määriteltyjä oikeusvaltion periaatteita budjetin varojen saamiseksi. On mahdollista, että jonkinlainen kompromissi saadaan kuitenkin aikaan.
Elvytysrahaston käyttöön sisältyy kuitenkin edelleen selviä ongelmia. Niihin ei ole helppoja ratkaisuja olemassa. Uudessa the Economist-lehden numerossa 14.11.2020., on varsin kriittinen arvio elvytysrahaston hyödyllisyydestä ja siihen liittyvistä ongelmista.
Elvytysrahaston perusideana oli auttaa pahiten koronasta kärsineitä maita. Tämän hetken arvioiden mukaan rahastosta voitaisiin myöntää suoraa tukea ja lainoja aikaisintaan syksystä 2021 alkaen. Avustuksia myönnettäisiin vuoteen 2024 saakka. Tukilainojen kysyntä saattaa olla ylipäänsä hyvin vähäistä, koska niistä ei saada merkittäviä korkohyötyjä. Useilla mailla valtion 10-vuotisen lainan korko on negatiivinen ja jopa Italiallakin vain 0,7 prosenttia. Maiden kiinnostus kohdistuukin lähinnä suoraan tukeen, jota myönnettäisiin yhteensä 390 miljardia euroa. Kun tuki jaetaan neljän vuoden aikana 27 maalle, vuosittainen tuki ei ole mitenkään ratkaiseva edes pahimmille kriisimaille.
Vielä olennaisempaa on, että tuki ei ehdi varsinaiseen koronasta aiheutuvaan talouksien elvytyksen tarpeeseen. Akuutti elvytys onkin jäämässä maiden omalle vastuulle sekä Euroopan keskuspankin ultrakevyen rahapolitiikan varaan. EKP:n toimien seurauksena Italian valtionlainojen korko on painunut ennätysalhaalle 0,7 prosenttiin. Samoin on koronasta pahasti kärsineen Espanjankin, vain 0,1 prosenttiin. Ilman EKP:n valtionlainojen osto-ohjelmaa näiden maiden ja useiden muidenkin lainojen korko olisi huomattavasti korkeampi ja konkurssin uhka olisi lähellä.
Komissio onkin käyttänyt elvytysrahastosta nimeä ”Next Generation EU” eli NGEU. Tukirahoja suunnattaisiinkin pitkä aikavälin rakenneuudistusten rahoittamiseen. Arviolta lähes 40 prosenttia tuesta menisi investointeihin, joilla ehkäistäisiin ilmastonmuutosta. Noin 20 prosenttia menisi digitalisaation edistämiseen. Lisäksi suuri osa tuesta menisi hankkeisiin, jotka edistäisivät kasvua ja työllisyyttä.
Parhaillaan jäsenmaissa laaditaan suunnitelmia varojen käytölle. Komission on tarkoitus analysoida suunnitelmat ja hyväksyä ne. Lisäksi komission tulisi valvoa varojen käyttöä. Kyse on valtavasta hankkeesta ja merkittävän uuden byrokratian luomisesta. The Economist arvioi, että komissiolla tulee olemaan pulaa resursseista ja osaamisesta. On mahdollista, että tukea valuu hyödyttömiin hankkeisiin ja suoranaiseen tuhlailuun. Esimerkiksi Italian kyky uudistaa talouttaan on ollut jo pitkään lähes olematonta.
Ylipäänsä nyt suunnitellun keskitetyn investointien ohjailun onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot. Kyse on eräänlaisesta komission ”Gosplan”-tyyppisestä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontaorganisaation perustamisesta. Markkinataloudessa yksityisen sektorin tulisi pääosin vastata investoinneista. Ja rahoitus tulisi hankkia pääomamarkkinoilta. Julkisen sektorin tulisi ohjata investointeja pääosin välillisesti eli verotuksella, päästökaupan sääntelyllä ja mahdollisesti lainojen takauksilla. Tämä hanke saattaa mennä pahasti metsään. The Economist sanookin suoraan, että ”success is far from assured and Brussels is nervous” (suom: onnistuminen häämöttää kaukana, Bryssel on hermostunut).
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Lue myös
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa
EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa
VTT Pekka Korpinen arvelee Italian tukiohjelmien jatkuvan pandemian jälkeenkin
Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään
EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle
Perussuomalaiset haluaa pitää Suomen EU-elvytysrahaston ulkopuolella: ”Suomen kannalta pikavippi, jossa maksamme saamamme rahat takaisin tuplana”
Taloustieteen emeritusprofessori Virén varoittaa elpymisvälineen korkoansasta
Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia
EKP tutki: “Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?
Kansanedustaja Miko Bergbom viittasi puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Kauppalehden artikkeliin, jossa kerrotaan Nokian Renkaiden erittäin nopeasti toteutuneesta 650 miljoonan euron investoinnista Romaniaan.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.