

SU
Yle-työryhmä päätyi kompromissiin – nämä asiat muuttuvat
Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kertoi tänään parlamentaarisen työryhmän neuvottelutuloksista, jossa linjataan Yleisradion asemaa. Työryhmä esittää muutoksia yhtiön rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja riippumattomilta tuottajilta tehtäviin ohjelmaostoihin sekä ehdottaa media-alan yhteistyön lisäämistä.
Ylen rahoitukseen ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017-2019 saakka. Yhtiön rahoitus säilyy valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Nykyiseen rahoitusjärjestelmään ei esitetä muutoksia.
Työryhmä esittää, että Ylen hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan. Hallintoneuvosto päättää jatkossa Ylen strategiasta. Kaikki puolueet, joilla vähintään 3 kansanedustajapaikkaa saaneet saavat edustuston hallintoneuvostossa.
Merkittäviä muutoksia tehdään myös riippumattomien tuottajien ohjelmaostoihin. Niitä lisätään merkittävästi. Tällä hetkellä ostoihin käytetään 47,7 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä ostojen määrää korotetaan 30-35 prosentilla, yhteensä 62-64 miljoonaan euroon. Hallintoneuvosto päättää, miten ja millä tavalla tähän summaan päästään.
Työryhmä ehdottaa, että Yle aloittaa neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus tai muu vastaava järjestely.
Yle aikoo luopua alueellisista verkkouutisten etusivuistaan.
Työryhmä pitää hyvin tärkeänä sitä, että päivittäistä uutistarjontaa on olemassa myös kaupallisessa tv-toiminnassa. Tähän esitetään sitä, että hallitus harkitsisi erillisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi etsiä keinoja kaupallisen uutistoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lakimuutoksia
Uutena kohtana Yleä koskevaan lakiin tulee määrittely media-alan yhteistoiminnasta. Tehtäviä täydennetään siten, että lakiin kirjataan sananvapauden, korkeatasoisen journalismin ja median monimuotoisuuden edistäminen. Tällä tavoitellaan sitä, että Yle tekee entistä enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa.
Tämän lisäksi työryhmä esittää muutoksia Yle-lain sanamuotoihin.
Aiemmin sisältöpalveluja koskenut lainkohta kuului: ”[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.”
Uusi kirjaus kuuluu: ”[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.”
Nykyisen lain mukaan ”Ylen tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta”. Tätä esitetään nyt muutettavaksi muotoon: ”Ylen tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Ylen tärkein tehtävä on tukea suomalaista kulttuuria

Vesa-Matti Saarakkala: ”Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”

Kansanedustajaviisikko harmissaan Yle-ratkaisusta: ”Juuri mikään ei muuttunut”

Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: ”Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”

Ritva Elomaa Yle-neuvottelutuloksesta: ”Päätös ulkopuolisista ohjelmaostoista merkittävä”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















