

SU
Yle-työryhmä päätyi kompromissiin – nämä asiat muuttuvat
Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kertoi tänään parlamentaarisen työryhmän neuvottelutuloksista, jossa linjataan Yleisradion asemaa. Työryhmä esittää muutoksia yhtiön rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja riippumattomilta tuottajilta tehtäviin ohjelmaostoihin sekä ehdottaa media-alan yhteistyön lisäämistä.
Ylen rahoitukseen ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017-2019 saakka. Yhtiön rahoitus säilyy valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Nykyiseen rahoitusjärjestelmään ei esitetä muutoksia.
Työryhmä esittää, että Ylen hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan. Hallintoneuvosto päättää jatkossa Ylen strategiasta. Kaikki puolueet, joilla vähintään 3 kansanedustajapaikkaa saaneet saavat edustuston hallintoneuvostossa.
Merkittäviä muutoksia tehdään myös riippumattomien tuottajien ohjelmaostoihin. Niitä lisätään merkittävästi. Tällä hetkellä ostoihin käytetään 47,7 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä ostojen määrää korotetaan 30-35 prosentilla, yhteensä 62-64 miljoonaan euroon. Hallintoneuvosto päättää, miten ja millä tavalla tähän summaan päästään.
Työryhmä ehdottaa, että Yle aloittaa neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus tai muu vastaava järjestely.
Yle aikoo luopua alueellisista verkkouutisten etusivuistaan.
Työryhmä pitää hyvin tärkeänä sitä, että päivittäistä uutistarjontaa on olemassa myös kaupallisessa tv-toiminnassa. Tähän esitetään sitä, että hallitus harkitsisi erillisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi etsiä keinoja kaupallisen uutistoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lakimuutoksia
Uutena kohtana Yleä koskevaan lakiin tulee määrittely media-alan yhteistoiminnasta. Tehtäviä täydennetään siten, että lakiin kirjataan sananvapauden, korkeatasoisen journalismin ja median monimuotoisuuden edistäminen. Tällä tavoitellaan sitä, että Yle tekee entistä enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa.
Tämän lisäksi työryhmä esittää muutoksia Yle-lain sanamuotoihin.
Aiemmin sisältöpalveluja koskenut lainkohta kuului: ”[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.”
Uusi kirjaus kuuluu: ”[..] julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.”
Nykyisen lain mukaan ”Ylen tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta”. Tätä esitetään nyt muutettavaksi muotoon: ”Ylen tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Ylen tärkein tehtävä on tukea suomalaista kulttuuria

Vesa-Matti Saarakkala: ”Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”

Kansanedustajaviisikko harmissaan Yle-ratkaisusta: ”Juuri mikään ei muuttunut”

Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: ”Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”

Ritva Elomaa Yle-neuvottelutuloksesta: ”Päätös ulkopuolisista ohjelmaostoista merkittävä”
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Helsinki Pride ryhtyi kyttäämään kansalaisia verkossa – botti löysi vihapuhetta jo tunneissa
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Perussuomalaiset kansanedustajat: Kirkon tulee palata ydintehtäviensä ääreen ja puolustaa rohkeasti kristittyjä ja omia arvojaan
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.

Tekoäly etsi tukihuijareita – lopputulos ei miellyttänyt ja projektit lopetetaan
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Nämä mepit äänestivät EU-parlamentissa turvapaikkaturismin kiristämistä vastaan
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.

Aittakumpu: Suomi tarvitsee vahvan herätyksen – ”On aika lopettaa suomalaisuuden ja arvojemme häpeäminen ja vähättely”
Suomalaisia on peloteltu ilmastonmuutospuheilla ja syyllistetty autoilusta, syömisestä, elämisestä ja lasten vastaanottamisesta niin, että jotkut nuoret eivät halua enää edes lisääntyä. Kuitenkin tiedämme, että suomalaisten syömisillä ja elämisellä ei ole maapallon ilmastoon minkäänlaista olennaista vaikutusta ja että Suomen päästöt maailman päästöistä ovat VAIN noin 1 promille, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.













