Yli kolmannes valkoisista valehteli rotunsa päästäkseen yliopistoon – USA:n positiivinen syrjintä johtaa erikoisiin tekoihin

Yhdysvalloissa harjoitetaan ”positiivista syrjintää” oppilaitosten opiskelijahaun ja julkisen puolen työhönoton yhteydessä vähemmistöjen tukemiseksi. Yleisesti ottaen Yhdysvalloissa jokainen ihminen voi melko vapaasti itse määritellä oman rodullisen identiteettinsä. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että monet valkoiset valehtelevat rodustaan hakiessaan yliopistoon.

Yli kolmannes valkoisista opiskelijoista valehtelee rotunsa päästäkseen helpommin yliopistoon, kertoo liberaali nettilehti The Hill. Korkeakouluihin haluavat valkoiset merkitsevät hakemukseensa edustavansa jotakin rodullista vähemmistöä päästäkseen helpommin sisään tai saadakseen vähemmistöille tarkoitettua taloudellista tukea.

Asiaa tutkinut Intelligent.com -nettisivusto kysyi 1 250 valkoiselta korkea-asteen koulutukseen hakeneelta, valehtelivatko he hakemuksessaan kuuluvansa johonkin rodullisen vähemmistöön. Peräti 34 prosenttia myönsi valehdelleensa.

Helpompi sisäänpääsy ja rahalliset tuet

Vastanneet kertoivat tärkeimmäksi syyksi valehtelulle halunsa parantaa sisäänpääsymahdollisuuksiaan. Noin puolet kertoi halunneensa saada vähemmistöille tarkoitettuja avustuksia.

Yhdysvalloissa harjoitetaan laajalti niin kutsuttua ”positiivista erityiskohtelua” esimerkiksi oppilaitosten opiskelijahaun yhteydessä. Henkilön rodullinen identiteetti on asia, jota kysytään monessa yhteydessä. Esimerkiksi väestönlaskentalomakkeella kukin voi itse vapaasti ruksata haluamansa rodun tai etnisyyden yli kymmenestä eri vaihtoehdosta. Jos haluaa, voi myös ruksata useita eri rotuja.

Valehteleminen kannatti

Omasta rotuidentiteetistään valehteleminen kannatti, sillä kolme neljäsosaa hakemuksessaan rotutaustastaan valehdelleista valkoisista hyväksyttiin opiskelemaan. Tosin myös muut valintakriteerit ovat saattaneet vaikuttaa läpipääsyyn.

Suosituin valkoinen vale oli intiaanitausta. Puolet rodustaan valehdelleista valkoisista väitti kuuluvansa Amerikan alkuperäisväestöön.

Intiaanin leikkiminen oli kaksi kertaa suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa. Naishakijat puolestaan identifioituivat mieluummin latinoiksi tai mustiksi. Jotkut valkoiset ilmoittivat olevansa aasialaisia tai havaijilaisia.

Intiaanitausta oli suosituin

Kyselyn suorittaneen Intelligent.com -sivuston toimitusjohtaja Kristen Scatton selittää intiaanitaustan suosiota sillä, että monet amerikkalaiset oikeasti kuvittelevat, että heidän sukujuurissaan on enemmän tai vähemmän alkuperäisväestön geenejä.

– Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä ei ole kovin yleistä, varsinkaan valkoisten keskuudessa, Kristen Scatton sanoo. Mutta hakijat luottavat siihen, että yksikään yliopisto ei vaadi heitä toimittamaan DNA-testiä todisteeksi.

Warren olikin vain tuhannesosaltaan ”Pocahontas”

Kun puhutaan intiaanitaustan merkityksestä yliopistouralla, mieleen nousee väkisinkin senaattori Elizabeth Warren (dem), joka oli mukana vuoden 2020 presidenttikisassa, mutta jätti kampanjansa kesken. Donald Trump kutsui Warrenia useasti pilkkanimellä ”Pocahontas” väittäen tämän valehdelleen intiaanitaustastaan.

Warren ei kertonut yliopistoon pyrkiessään olevansa intiaani, mutta myöhemmin yliopistossa työskennellessään hän ilmoitti kuuluvansa Amerikan alkuperäisväestöön, kertoo CNN. Harvardin yliopisto mainosti häntä ensimmäisenä vähemmistötaustaisena naisena, joka on saanut vakituisen viran Harvardin oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Trumpin kuittailtua asiasta riittävän kauan ja jopa lyötyä miljoona dollaria vetoa siitä, että Warren ei ole intiaani, Warren suostui teettämään DNA-testin. Testin mukaan Warrenilla on todennäköisesti Amerikan alkuperäisväestöön kuuluva esivanhempi jossakin 6–10 sukupolven takana. Siten Warren olisi taustaltaan 1/64–1/1024 intiaani. Cherokeet ovat irtisanoutuneet jyrkästi siitä, että Elizabeth Warren olisi heidän kansansa jäsen.