LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.
– Kirjastoista lainattiin vuonna 2024 ennätysmäärä muun muassa lastenkirjoja. Painettujen kirjojen lainaus nousi kaikkiaan neljä prosenttia. Lukeminen, ja aivan erityisesti lasten ja lapsille lukeminen, on erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Lukutaito on oppimisen ja kehittymisen edellytys, Pekka Aittakumpu toteaa.
Aittakumpu huomauttaa, että asiaa hehkuttaneissa tiedotteissa (esimerkiksi Avi ja Sanasto) ei kuitenkaan mainita, että aivan erityisen suuri nousu on tapahtunut muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä. Aittakummun mukaan Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2024 suomenkielisten kirjojen lainaukset ovat lisääntyneet 13,9 %, ruotsinkielisten 21,9 % ja muunkielisten peräti 41,7 %.
– Lukemisen ja lukutaidon edistämistä ajaneet päättäjät ja muut toimijat voivat onnitella itseään siitä, että kirjastoista lainataan yhä enemmän kirjoja. Sen sijaan siinä on epäonnistuttu, että valtava määrä maahanmuuttajia ei kotoudu suomalaiseen yhteiskuntaan heikon tai jopa olemattoman suomen kielen taidon takia ja että englannin kieli valtaa maassamme alaa suomen kielen kustannuksella.
Aittakumpu muistuttaa, että viimeisimmän Pisa-raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli vuonna 2022 niin heikko lukutaito, että heillä ei ole riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
– Suomen kielen taidon olennainen merkitys tuli esille myös lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tämän vuoden tammikuussa julkaistun jäsenkyselyn tuloksissa, joiden mukaan vieraskielisten hoitajien heikko suomen kielen taito aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita ja potilasvahinkoja. Hoitajista 80 prosenttia piti ulkomailta palkattujen hoitajien suomen kielen taitoa riittämättömänä ja 84 prosenttia koki sen kuormittavan heitä.
Aittakummun mukaan suomen kielen asemaa tulee vahvistaa lainsäädännöllä säätämällä korkeakouluille velvoite tarjota opetusta suomen ja ruotsin kielellä kaikilla tutkintotasoilla, asettamalla kahviloille ja ravintoloille velvoite palvella tarvittaessa myös suomen kielellä ja lisäämällä kielilakiin sen tehtäväksi myös suomen ja ruotsin kielen suojeleminen ja kehittäminen. Aittakummun lakialoite aiheesta oli eduskunnan lähetekeskustelussa 12.3.2025.
Aittakumpu korostaa, että myös varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella tulee vahvistaa suomen kielen käyttöä.
– Kunnissa on pohdittava vakavasti sitä, kuinka paljon aikaa ja rahaa on syytä käyttää vieraskielisten aineistojen hankintaan ja ylläpitoon. Suomen kielen tulee säilyä niin arkisen kanssakäymisen kuin tieteen, taiteen ja hallinnon kielenä. Emme saa antaa ainutlaatuisen suomen kielen aseman rapautua.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.
Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
