
Aktiivimalli luo murhetta myös yrittäjälle – ei ole välttämättä resursseja palkata työtöntä
Eduskunnan kevätkauden ensimmäisellä kyselytunnilla keskusteltiin pitkään aktiivimallista. Aktiivimallissa työttömän työnhakijan on kuudenkymmenenviiden työttömyysturvan maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta hän on oikeutettu työttömyysetuuteen.
Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työtön menettää työttömyysetuuttaan seuraavan tarkastelujakson ajalta 4,65 prosenttia. Malli tarkoittaa sitä, että työttömän on esimerkiksi tehtävä 18 tuntia palkkatyötä.
– Aktiivimallissa on hyvää muun muassa omavastuupäivien lyheneminen. Kannustaminen ja aktivointi on hyvä asia, mutta pakolla ja pelolla näitä toimia ei saisi tehdä. Pelko siitä, että työtön menettää perustoimeentuloaan siksi, ettei löydä 18 tunnin työtä on työttömillä todellinen. Pakko taasen löytää työtä ahdistaa työnhakijaa ja luo toki myös yrittäjille painetta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
– Me perussuomalaiset olemme nostaneet toistuvasti esiin mallin huonot puolet ja aktiivimalli olisi pitänyt vetää pois käsittelystä sosiaali – ja terveysvaliokunnassa asiantuntijakuulemisten jälkeen kuten esitimme.
Yhteiskuntavastuuta sysätään yrittäjille
Työn tarjoajan eli yrittäjän tilanne on jäänyt aktiivimallikeskustelussa lähes kokonaan huomiotta.
– Kun vastuuta aktiivisuudesta sysätään työttömälle, niin yhteiskuntavastuuta sysätään myös erittäin paljon yrittäjille. Yrittäjän halu palkata työttömiä lyhyisiin työsuhteisiin voi olla olemassa, mutta käytännössä lyhyeen työsuhteeseen palkkaaminen voi osoittautua yrittäjälle mahdottomaksi, Juvonen huomauttaa.
Perehdyttäminen vaatii henkilöstöä
Juvonen muistuttaa, että lyhyenkin työsuhteen aikana henkilö tarvitsee perehdytystä ja neuvontaa, tähän velvoittavat jo työturvallisuussäännöt ja -ohjeet. Pienyrittäjän ei ole välttämättä mahdollista lohkaista henkilöstöä tällaiseen perehdyttämiseen.
– Suomalainen yrittäjä on hyvin vastuullinen ja olen tavannut erityisesti monia pienyrittäjiä, jotka kokevat suurta vastuuta palkata työntekijöitä. Työttömyys on työttömälle ahdinko, jonka ennaltaehkäisyyn ja vastaiskuun myös yrittäjät haluavat tehdä toimia. Pienyrittäjän resurssit eivät välttämättä siihen kuitenkaan riitä ja nämä tuntemukset voivat olla myös yrittäjälle raskaita.
– Hallitus on sysännyt suurta vastuupalloa suomalaisille pk-yrittäjille aktiivimallin toteutumisesta ja tämä on täysin vääränlaista toimintaa. Yrittäjä on unohdettu täysin. Miten hallitus aikoo mahdollistaa sen, että yrittäjä voi palkata työttömän työnhakijan hyvinkin lyhyeksi aikaa? Juvonen kysyy.
Epäinhimillisyyttä monella saralla
Juvonen ihmettelee, ettei työllistävän yrittäjän tilanne osana aktiivimallia tullut esiin eduskunnan eilisissä puheenvuoroissa.
– Olisin esittänyt kysymyksen, mikäli olisin saanut puheenvuoron. Olen valmistelemassa hallitukselle aiheesta kirjallista kysymystä, sillä niin tärkeä tämä yrittäjän näkökulma mielestäni tässä asiassa on.
– Aktiivimallista on pahimmillaan tulossa loukku, joka laukeaa siihen, että yrittäjä kyllä haluaisi palkata työntekijän, mutta ei siihen resurssien puuttuessa kykene. Kyseessä on siis malli, joka aiheuttaa epäinhimillisyyttä ja murhetta monella saralla, Juvonen muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Maahanmuuttaja välttää aktiivimallin kotoutumiskoulutuksella

Perussuomalaiset: Työttömiä kyykytetään ja ministeri myöntää sen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Hallituksen tulee nujertaa työttömyys, ei työttömiä

Myös kansanedustaja Arja Juvonen allekirjoitti kansalaisaloitteen aktiivimallia vastaan – ”tässä kyykytysmallissa työministeri Lindströmin tangossa on liikaa rautaa”

PS tyrmää työn pakkohakumallin: ”Aktiivimallinkin sotkut vielä korjaamatta”

Meri: Ministeri Lindström ajaa eri asioita ministerinä kuin mitä oli aiemmin luvannut

Eerola ei usko aktiivimallin työllistävään vaikutukseen: ”Se on ihmisten kiusaamista”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.