Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset

Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa EU:n ympäristösäädösten takia. Viljelijät pitävät maatalouden ottamista silmätikuksi epäreiluna ja pelkäävät päästöleikkaustavoitteiden tekevän maatalouden harjoittamisen mahdottomaksi. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.

Maatalouden typpipäästöjä vähentääkseen Alankomaiden hallitus suunnittelee ostavansa lähes kolme tuhatta maatilaa lopettaakseen niiden toiminnan, kertoo Telegraph-lehti. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.

Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja traktoriprotesteja, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.

Joka kolmas karjatila joutuu lopettamaan

Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Ensisijaisesti lunastuksessa on kyse valtion tekemästä ostotarjouksesta, jonka summa – ainakin alustavien lupausten mukaan – ylittää maatilan käyvän arvon.

Mikäli riittävän moni tilallinen ei tartu vapaaehtoiseen ostotarjoukseen, valtio on valmis pakkolunastuksiin. Luonto- ja typpipolitiikasta vastaavan ministerin mukaan mahdolliset pakkolunastukset tehtäisiin ”raskain sydämin”.

– Tämän parempaa tarjousta ei ole tulossa, ministeri Christianne van der Wal kommentoi kansanedustajille.

Euroopan suurin lihan viejä

Kaiken takana ovat EU:n luonnonsuojelusäädökset, jotka vaativat vähentämään typpi- ja ammoniakkipäästöjä jopa 70 prosentilla etenkin Natura 2000 -suojelualueiden läheisyydessä. Ympäristöviranomaiset varoittavat, että lajikato on Alankomaissa nopeampaa kuin muualla Euroopassa ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna.

Alankomaissa maatalous tuottaa lähes puolet typpipäästöistä. Maa on Euroopan suurin lihan viejä ja maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.

Vuodesta 2019 lähtien kaikenlainen typpipäästöjä aiheuttava toiminta on vaatinut erillisen luvan. Tämä on estänyt nauta-, sika- ja kanatilojen laajentamista, sillä ne ovat merkittäviä typen ja ammoniakin lähteitä. Pinta-alaltaan pienessä maassa ylimääräiset ravinteet huuhtoutuvat helposti vesistöihin.

Viljelijät huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta

Viljelijät pitävät vuoteen 2030 mennessä tehtäviä 50 prosentin päästöleikkauksia epäreiluina maataloutta kohtaan ja pelkäävät niiden tuhoavan heidän elinkeinonsa. Viljelijöiden mukaan maatalous on otettu silmätikuksi samalla kun esimerkiksi lentoliikenteeltä tai teollisuudelta ei vaadita yhtä merkittäviä päästövähennyksiä.

Viljelijöiden etujärjestön puheenjohtaja Sjaak van der Tak pitää hallituksen lupaamaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa lunastusmenettelyä hyvänä uutisena, mutta korostaa sitä, että alalle jääviin viljelijöihin ja karjatilallisiin kohdistuu lisärajoituksia, jotka tekevät yrittämisestä entistäkin vaikeampaa. Tilojen lunastamisen ja sulkemisen lisäksi maan hallitus suunnittelee typpipäästöjen verottamista, minkä on tarkoitus kannustaa viljelijöitä kestävämpiin toimintatapoihin.

Työnantajajärjestön puheenjohtaja Ingrid Thijssen korostaa, että tilojen lunastaminen on ainoa keino mahdollistaa asuntojen ja tiestön rakentaminen. Esimerkiksi Flevolandin maakunnassa valtion ostaman maatilan paikalle aiotaan rakentaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.