Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

ammoniakki

Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen. 
Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.
Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.
&#8221;Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta&#8221;
Politico-nettilehti <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-farmers-party-bbb-mark-rutte-netherlands-big-winner-in-provincial-elections/">luonnehtii</a> vaalien tulosta &#8221;kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta&#8221; ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.
Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti <a href="https://www.ad.nl/video/productie/van-der-plas-viert-feest-na-overwinning-wat-een-avond-363629">puheensa</a> vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että &#8221;What the fuck&#8221; eli &#8221;mitä v*ttua täällä oikein tapahtui&#8221;.
Hallituksen tavoitteena lopettaa joka kolmas karjatila
Kuten Suomen Uutiset on aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/alankomaiden-hallitus-pistaa-tuhansia-maatiloja-lunastukseen-tayttaakseen-eun-vaatimukset/">kertonut</a>, Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa kokonaan, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a>, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Poliisi käytti kovaa voimaa ja jopa tuliaseita mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Päästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;
Vapauspuolue PPV:n puheenjohtaja Geert Wilders toteaa vaihtoehtomedia <a href="https://www.rebelnews.com/interview_geert_wilders_describes_farmer_rebellion_response">Rebel News</a>in haastattelussa, että hallituksen typpipäästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;. Hänen mielestään typpipäästöt ovat tekemällä tehty ongelma, jonka varjolla hallitus yrittää päästä eroon maanviljelijöistä.
&#8211; Todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen, Wilders sanoo.
&#8211; Mutta Alankomaita ei olisi ilman maanviljelijöitä ja kalastajia, Wilders jatkaa. Sitä me olemme. Ne ammatit ovat meidän geeneissämme ja historiassamme. Tämä maa on rakennettu maanviljelijöiden ja kalastajien varaan, joten heillä on meidän kaikkien tuki.

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa EU:n ympäristösäädösten takia. Viljelijät pitävät maatalouden ottamista silmätikuksi epäreiluna ja pelkäävät päästöleikkaustavoitteiden tekevän maatalouden harjoittamisen mahdottomaksi. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen. 
Maatalouden typpipäästöjä vähentääkseen Alankomaiden hallitus suunnittelee ostavansa lähes kolme tuhatta maatilaa lopettaakseen niiden toiminnan, kertoo <a href="https://www.telegraph.co.uk/world-news/2022/11/28/netherlands-close-3000-farms-comply-eu-rules/">Telegraph</a>-lehti. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a>, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Joka kolmas karjatila joutuu lopettamaan
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Ensisijaisesti lunastuksessa on kyse valtion tekemästä ostotarjouksesta, jonka summa &#8211; ainakin alustavien lupausten mukaan &#8211; ylittää maatilan käyvän arvon.
Mikäli riittävän moni tilallinen ei tartu vapaaehtoiseen ostotarjoukseen, valtio on valmis pakkolunastuksiin. Luonto- ja typpipolitiikasta vastaavan ministerin mukaan mahdolliset pakkolunastukset tehtäisiin &#8221;raskain sydämin&#8221;.
&#8211; Tämän parempaa tarjousta ei ole tulossa, ministeri Christianne van der Wal kommentoi kansanedustajille.
Euroopan suurin lihan viejä
Kaiken takana ovat EU:n luonnonsuojelusäädökset, jotka <a href="https://nos.nl/collectie/13901/artikel/2432173-in-131-gebieden-moet-stikstofuitstoot-met-70-procent-omlaag">vaativat</a> vähentämään typpi- ja ammoniakkipäästöjä jopa 70 prosentilla etenkin Natura 2000 -suojelualueiden läheisyydessä. Ympäristöviranomaiset varoittavat, että lajikato on Alankomaissa nopeampaa kuin muualla Euroopassa ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna.
Alankomaissa maatalous tuottaa lähes puolet typpipäästöistä. Maa on Euroopan suurin lihan viejä ja maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.
Vuodesta 2019 lähtien kaikenlainen typpipäästöjä aiheuttava toiminta on vaatinut erillisen luvan. Tämä on estänyt nauta-, sika- ja kanatilojen laajentamista, sillä ne ovat merkittäviä typen ja ammoniakin lähteitä. Pinta-alaltaan pienessä maassa ylimääräiset ravinteet huuhtoutuvat helposti vesistöihin.
Viljelijät huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta
Viljelijät pitävät vuoteen 2030 mennessä tehtäviä 50 prosentin päästöleikkauksia epäreiluina maataloutta kohtaan ja pelkäävät niiden tuhoavan heidän elinkeinonsa. Viljelijöiden mukaan maatalous on otettu silmätikuksi samalla kun esimerkiksi lentoliikenteeltä tai teollisuudelta ei vaadita yhtä merkittäviä päästövähennyksiä.
Viljelijöiden etujärjestön puheenjohtaja Sjaak van der Tak pitää hallituksen lupaamaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa lunastusmenettelyä hyvänä uutisena, mutta korostaa sitä, että alalle jääviin viljelijöihin ja karjatilallisiin kohdistuu lisärajoituksia, jotka tekevät yrittämisestä entistäkin vaikeampaa. Tilojen lunastamisen ja sulkemisen lisäksi maan hallitus suunnittelee typpipäästöjen verottamista, minkä on tarkoitus kannustaa viljelijöitä kestävämpiin toimintatapoihin.
Työnantajajärjestön puheenjohtaja Ingrid Thijssen korostaa, että tilojen lunastaminen on ainoa keino mahdollistaa asuntojen ja tiestön rakentaminen. Esimerkiksi Flevolandin maakunnassa valtion ostaman maatilan paikalle aiotaan rakentaa turvapaikanhakijoiden <a href="https://noordoostpolder.nieuws.nl/nieuws/37008/aankoop-stikstofruimte-in-de-noordoostpolder/">vastaanottokeskus</a>.

Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset

Tilallisten tyytymättömyys kiristyviin ympäristövaatimuksiin on johtanut vakaviin levottomuuksiin Hollannissa. Palavat heinäpaalit ja traktorimuurit moottoriteillä katkovat liikennettä ja tavarantoimituksia koko maassa. Hallituksen päivittämät ilmastotavoitteet ajavat tuottajien mukaan karjatilat vasaran alle.

Alankomaiden hallitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fortsatta-lantbrukarprotester-mot-nya-nederlandska-miljoregler">julkisti</a> kesäkuussa päivitetyt ilmastotavoitteensa. Typpi ja ammoniakkipäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan leikkaamalla voimakkaasti karjataloutta sekä lannoitteiden käyttöä, sillä maidon- ja lihantuotanto on suurin kyseisten päästöjen lähde.
Hollannin neljän puolueen koalitiohallituksen ilmoittamat rajoitukset <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62335287">tarkoittavat</a> käytännössä sitä, että 11 200 tilaa joutuu lopettamaan kokonaan ja vielä 17 600 karjankasvattajaa joutuu leikkaamaan voimakkaasti tuotantoaan.
”Sota on alkanut”
Siksi heinäpaalit ovat nyt tulessa Hollannin moottoritiellä, traktorit aiheuttavat liikennekaaoksen ja viljelijät ovat otsaanlyöntikilpailussa virkavallan kanssa.
Alkuviikosta viljelijöiden ja karjatilallisten traktorit häiritsivät liikennettä ja heinäpaalit paloivat useilla paikkakunnilla. Maatalousväestön huoli on edennyt jo raivon puolelle ja median huomiota on herättänyt muun muassa aktivistien banderolli ”Sota on alkanut ja me sen voitamme”.
Hallituksen ehdotuksen taustalla ovat typpipäästöjen aiheuttamat happamat sateet ja se, että vesistöihin joutuvat lannoitepäästöt ovat uhka meren biologiselle monimuotoisuudelle. Ehdotus koskee 131 aluetta, jotka ovat haavoittuvien luontokohteiden välittömässä läheisyydessä.

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Ruokapulan uhatessa maailmaa Hollannin hallitus haluaa ajaa maan karjatalouden alas. Maanviljelijöiden traktorikapina hallituksen päästötavoitteita vastaan on jatkunut jo pari viikkoa. Tiistai-iltana poliisi ampui laukauksia 16-vuotiaan pojan kuljettamaa traktoria kohti. 
Tuhannet viljelijät ovat tukkineet teitä traktoreillaan muun muassa kauppaketjujen keskusvarastojen lähistöllä jo pari viikkoa. Maajussit ovat myös ruiskuttaneet lietelantaa julkisten rakennusten seinille.
Myös rekkakuskit ja kalastajat ovat olleet maanviljelijöiden tukena. Viljelijöiden viesti on selkeä: ilman maataloutta ei ole ruokaa. Protestit näkyvät jo kauppojen tyhjillä hyllyillä.
Hallitus: &#8221;Väistämätön siirtymä&#8221;
Viljelijät protestoivat hallituksen uusia <a href="https://www.dw.com/en/dutch-farmers-block-food-distribution-centers-over-new-environmental-rules/a-62356217">ympäristötavoitteita</a> vastaan. Hollannin hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöjä. Typpioksiduulia pidetään jopa hiilidioksidia pahempana kaasuna kasvihuoneilmiön kannalta.
Hallituksen mielestä kyseessä on &#8221;väistämätön siirtymä&#8221;. Yleisenä tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen, mutta Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan
Viljelijöiden kannalta hallituksen päästötavoitteet tarkoittavat sitä, että maatiloilla on vähennettävä karjan määrää tai lopetettava karjan pito kokonaan. Monissa tapauksissa tämä tarkoittaisi maatilan lopettamista.
Hallituksen arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa. Maatalous on tähän asti ollut hyvin tärkeä osa Hollannin taloutta. Maassa on 54 000 maatalousalan yritystä ja maataloustuotteita viedään yli sadan miljardin euron arvosta vuodessa.
Poliisi ampui nuoren pojan traktoria
Poliisi on ottanut protestoijia kohtaan kovan linjan ja hajottanut mielenosoituksia <a href="https://www.dutchnews.nl/news/2022/07/teargas-and-dogs-break-up-farmer-protests-blockades-continue/">kyynelkaasun</a> ja koirien avulla. Tiistai-iltana tilanne kiristyi entisestään, kun poliisi avasi tulen tiesulusta pois lähdössä olevaa traktoria kohti.
Ainakin yksi laukaus osui 16-vuotiaan pojan kuljettaman traktorin hyttiin. Poliisi <a href="https://www.politico.eu/article/police-fire-dutch-farmer-protest-nitrogen-emission-cut/">perusteli</a> tuliaseen käyttöä sillä, että kyseessä oli uhkatilanne ja traktori oli ajamassa poliisiauton päälle.
Tilanteessa otetussa <a href="https://twitter.com/hobeets/status/1544435113697714178">videossa</a> näkyy kuitenkin selvästi, että poliisi ampui traktoria vasta kun se oli jo ohittanut poliisiauton.
Wilders: &#8221;Järkyttävää, että poliisi ampuu viljelijöitä&#8221;
Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders kertoo <a href="https://www.telegraaf.nl/nieuws/1016547488/politici-verbolgen-over-beschieten-16-jarige-in-heerenveen">Telegraaf</a>-lehdelle olevansa järkyttynyt siitä, että poliisi ampuu maanviljelijöitä kovilla. Kansanedustaja Wilders vaatii, että eduskunnan on käytävä tilannetta läpi hallituksen kanssa.
&#8211; On järkyttävää nähdä, että poliisi ampuu maanviljelijöitä kovilla, Wilders sanoo.
Wildersin mukaan viljelijöillä on &#8221;selkä seinää vasten&#8221; hallituksen uusien ympäristötavoitteiden kanssa. Maanviljelijöiden protesteja on ollut viime päivinä myös ainakin <a href="https://twitter.com/RadioGenova/status/1544982392301129728">Italiassa</a> ja <a href="https://twitter.com/jaccocharite/status/1544998753345671168">Puolassa</a>.

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

ammoniakki

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026